Iso kerrostaloyhtiö vaihtoi maalämpöön – ensimmäisiä omassa kokoluokassaan Espoossa

Asentaja Valtteri Terho asensi työkavereidensa kanssa lämmönjakohuoneeseen putket, varaajat ja lämpöpumput. Ylimääräistä tilaa ei juuri jäänyt.

Klaus Nurmi

Lvi-Eilolan asentaja Valtteri Terho ja energia-asiantuntija Pauli Karppinen kerrostalon katolla tarkastamassa lämmön talteenoton yksikköä.

Klaus Nurmi

ASUMINEN Lämmitys oli pois päältä vain yhden päivän, kun iso taloyhtiö vaihtoi lämmönlähdettä. Ensin piti tietysti äänestää.

Suvelalaisen kerrostaloyhtiön tekemä ratkaisu on ensimmäisiä omassa kokoluokassaan Espoossa.

Liki sata asuntoa kahdessa kerrostalossa saa nyt lämpönsä maasta – tarkemmin sanoen kalliosta, jonka päällä seitsenkerroksiset talot seisovat.

Myös käyttövesi lämpiää maalämmöllä, jonka lisukkeena on vielä talon poistoilman lämmön talteenotto katolla.

Talteenotto tuottaa lämmöstä kolmanneksen.

Maalämpöä on asennettu lähinnä pientaloihin. Kirstinmäki 17:ssä sijaitseva Jalmarin-Salpa on tiettävästi ensimmäinen iso maalämmöllä lämpiävä espoolainen asuinkerrostalo.

Asennukset ovat loppusuoralla ja asunnot ovat lämmenneet maalämmöllä jo parisen viikkoa.

– Valituksia ei ole tullut, myhäilee taloyhtiön puheenjohtaja Heikki Hämäläinen.

Työt alkoivat viime lokakuussa. Taloyhtiön tontilla porattiin kallioon kaksitoista yli 200-metristä reikää, mikä aiheutti jonkin verran häiriötä.

Päätös kaukolämmönvaihdosta maalämpöön ei käynyt kitkatta. Jalmarin-Salpa täyttää vuoden kuluttua 40 vuotta ja se oli alusta asti kaukolämmön piirissä. Lämmitysmenetelmän vaihtoa pähkäiltiin kerrostaloyhtiössä pari vuotta.

– Päätös syntyi lopulta täpärässä äänestyksessä ylimääräisessä yhtiökokouksessa, kertoo talon alkuperäisiin asukkaisiin kuuluva Hämäläinen.

Vastustajia arveluttivat kustannukset, järjestelmän toimivuus ja se, riittääkö tontilla tilaa kaivoille.

Lämmöt olivat pois päältä vain yhden päivän, kun pannuhuoneeseen asennettiin maalämpöpumput ja lämminvesivaraajat.

Asuntojen vesikiertoisille pattereille ei tarvinnut tehdä mitään. Niiden lämmönlähde vain muuttui. Asuntoihin asennettiin ainoastaan kosteutta ja lämpötilaa seuraavat anturit.

– Jalmarin-Salpa on suurin yksittäinen taloyhtiökohteemme lämmön talteenotolla, sanoo maalämpöjärjestelmän asentaneen Lvi-Eilolan energia-asiantuntija Pauli Karppinen paksujen putkien, varaajien ja kompressorien täyttämässä lämmönjakohuoneessa.

Ovenkarmit piti irrottaa, että laitteet saatiin ujutettua sisälle melko pieneen tilaan.

Maalämmössä yhdellä kilowatilla tehdään kolme kilowattia, kuvaa Karppinen.

Suurin syy lämmönlähteen vaihtamiseen löytyy kukkarosta, sillä kaukolämmön hintaan riittää koko ajan kovia paineita.

– Lämmityskulut laskevat noin puoleen. Taloyhtiö pystyy myös ennakoimaan vastikkeen hinnan entistä vakaammin.

Taloyhtiön ikä ei Karppisen mukaan rajoita maalämmön asennusta.

Säästöä kertyy

Asuntoyhtiö Jalmarin-Salpa sopi maalämpöurakasta energiayhtiö St1:n kanssa.

Kaukolämmöstä asuntoyhtiö maksoi aiemmin 90 000 euroa vuodessa.

Jatkossa lämmityksen kustannus putoaa kolmannekseen, 30 000 euroon.

Kertyneellä säästöllä asuntoyhtiö maksaa 7–8 vuodessa maalämmön ja lämmön talteenoton investoinnin, joka on noin 350 000 euroa.

Muutos ei vaikuta osakkaiden hoitovastikkeeseen.

Lvi-Eilolan asentaman laitteiston omistaa sopimuskauden ajan St1.

Written by:

Klaus Nurmi

Ota yhteyttä