Täällä on Suomen eniten nukkuvia: 64 prosenttia ei äänestänyt – "Eipä yllätä"

Merja Merrastolta saattaa jäädä äänestys väliin ensimmäistä kertaa, koska äänestyspaikka on viety kauas Jampasta.

Sauvo Jylhä

Muutaman vuoden Jampassa asunut Ronja Helenius ei todennäköisesti aio äänestää tulevissa kuntavaaleissa.

Sauvo Jylhä

POLITIIKKA Kuntavaalit ovat vajaan kuukauden päästä. Suomalaisten into äänestää on vaihdellut vaaleista toisiin. Pienintä äänestysinto on Järvenpään Jampassa.

Suomalaisten äänestysinto on korkeimmillaan presidentinvaaleissa. Esimerkiksi presidentinvaalien toisella kierroksella vuonna 2006 äänestysprosentti oli 74,0 mikä on huomattavan korkea.

Viime kuntavaaleissa koko maan äänestysprosentti jäi ennätyksellisen alhaalle, alle 60 prosentin.

Kaikkein heikoimmin viime vaaleissa äänestettiin Järvenpäässä Rekikadun äänestyspisteessä. Viime kuntavaaleissa vain hieman yli kolmannes äänestysalueen asukkaista vaivautui äänestämään. Äänestysprosentti siellä oli 36,0. Miehistä äänesti 34,6 ja naisista 37,6 prosenttia.

Kääntäen tämä tarkoittaa, että 64 prosenttia oli Jampassa "nukkuvien puolueessa".

Asiasta kertoi ensin Keski-Uusimaa.

Rekikadun äänestysalue tarkoittaa Jampan aluetta. Jamppalaiset olivat Suomen laiskimpia äänestäjiä viime kuntavaaleissa.

– Eipä yllätä tuo tulos, naurahtaa kolmisen vuotta Jampassa asunut Ronja Helenius Keski-Uusimaan haastattelussa.

23-vuotias Helenius kertoo, että hän ei todennäköisesti tule itsekään äänestämään tulevissa vaaleissa.

– En ole löytänyt ketään sopivaa ehdokasta, Helenius perustelee.

Nuori nainen sanoo, ettei äänestäminen juuri kiinnosta koska sellaista poliitikkoa joka pitäisi lupauksensa, ei ole.

– Sellaista äänestäisin, joka pitäisi lupauksensa.

Jampassa pitkään asunut Merja Merrasto on aiemmin äänestänyt kaikissa vaaleissa. Nyt äänestäminen taitaa jäädä väliin.

– Olen vanha ja heikkojalkainen. Äänestyspaikka on nyt kaukana, joten tuskin jaksan sinne asti lähteä. Sen äänestyspaikan pitäisi olla tuossa koululla, Helenius manaa.

Häntä ei yllätä kuulla, että jamppalaisista vain reilu kolmannes äänesti viime kuntavaaleissa.

– Ja nyt voi vielä tippua tuostakin, kun täällä asuu meitä vanhuksia paljon. Monet kulkevat rollaattorillakin, joten se äänestyspaikka on kaukana.

Järvenpään valtuuston keväällä jättänyt ja nyt Helsingistä valtuustopaikkaa hamuava Tapio Bergholm on yllättynyt Jampan äänestysaktiivisuudesta.

– Mielestäni kaupunki on kuitenkin panostanut Jampan alueeseen aika paljon, Bergholm sanoo.

– Ehkä se ei sitten tunnu heidän arjessaan, Bergholm arveli.

Äänestysaktiivisuutta tutkinut tutkija Josefina Sipinen Tampereen yliopiston politiikan laitokselta ei ota kantaa suoraan siihen, miksi juuri Jampassa väki jätti äänestämättä. Yleisellä tasolla hän kertoo, että äänestäminen liittyy tiiviisti ihmisen henkilökohtaisiin voimavaroihin, kuten taloudelliseen asemaan, kiinnostukseen politiikkaa kohtaan ja kykyyn ymmärtää mistä politiikassa on kysymys.

– Äänestysaktiivisuutta laskevat muun muassa työttömyys ja pienituloisuus, sekä kokemus siitä, ettei äänestämällä voi todellisuudessa vaikuttaa tehtäviin päätöksiin. Kuntavaaleissa paljon riippuu myös siitä, löytääkö kansalainen itselleen sopivan ehdokkaan, jonka kokee voivan vaikuttaa myönteisesti oman alueen asioihin, Sipinen sanoo.

Tulevien kuntavaalien äänestysprosenttia Sipinen ei lähde isommin veikkaamaan. Äänestysprosentti oli viime kuntavaaleissa koko maassa 58,3.

– Äänestysprosentin voidaan ennakoida laskevan esimerkiksi tarkastelemalla muuttoliikettä, joka suuntautuu maan suurimpiin kuntiin. Tilastojen valossa sekä muuttoliike että asuminen suurissa kunnissa madaltavat äänestysaktiivisuutta, Sipinen sanoo.

Sipisen mukaan ehdokkaiden saaminen on ollut vaikeaa.

– Puolueilla on myös ollut hankaluuksia saada haluamaansa määrää ehdokkaita tuleviin vaaleihin, ja useissa kunnissa ehdokasmäärät ovat pudonneet viime vaaleista. Syitä tähän ovat esimerkiksi valtuustopaikkojen väheneminen ja kenties tämän hetken poliittinen ilmapiiri, joka on monilta osin kärjistynyt, tutkija huomauttaa.

Sipisen mukaan päätös jättää äänestämättä johtuu muun muassa siitä, ettei äänestämisestä koeta olevan itselle hyötyä, omalla äänellä ei nähdä olevan merkitystä suuntaan tai toiseen koko vaalituloksen kannalta.

– Myös politiikka tai poliitikot koetaan itselle vieraiksi ja toisinaan jopa epäluotettaviksi.

Niinpä äänestäjän on monen puolueen ja ehdokkaan joukosta ollut vaikea löytää itselle sopivaa.

– Tai vaaliuurnille ei ole viitsitty mennä ihan vain siitä syystä, että se vaatii jonkin verran aikaa ja vaivaa, Sipinen sanoo.

Kuntavaaleja pidettiin aiemmin syksyllä, nyt vaalit ovat keväällä. Sipisen mukaan tällä voi olla vaikutuksia äänestysvilkkauteen.

– Ainakin osa oppositiopuolueista pyrkii tekemään kuntavaaleista ns. ”välitilinpäätöksen” hallituksen politiikan suhteen, Sipinen toteaa.

Keski-Uudellamaalla korkein äänestysinto on ollut Tuusulan Tuomalan äänestysalueella. Siellä ei ole jääty alle 70 prosentin edellisissä kunta- tai eduskuntavaaleissa. Saa nähdä, jatkuuko sama tahti myös nyt.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kotiäänestys

Äänioikeutettu saa äänestää kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja.

Kotiäänestyksessä pitää olla paikalla vaalitoimitsijan ja äänestäjän lisäksi myös yksi äänestäjän valitsema yli 18-vuotias henkilö. Tämä todistaa äänestyksen sujuneen sääntöjen mukaan allekirjoituksellaan.

Kotiäänestys pitää tilata etukäteen 28.3. mennessä: Järvenpäästä puhelimitse arkisin (ma-pe) klo 9-13, puh. 040 315 2205, 040 315 2342, Keravalta puh. 040 318 2107 tai 040 318 2311 ja Tuusulasta puh 040 314 2006.

Written by:

Pasi Natunen

Ota yhteyttä