Tuore tutkimus ei kannusta eriytyneeseen asumiseen – Hyvän lähiön salaisuudet Helsingissä ovat tässä

Vahvasti eriytyneet lähiöt eivät tuota järin onnellisia asukkaita, arvioi uusi väitöstutkimus. – Kuva Helsingin Herttoniemestä. 

Petra Antila / Arkisto

Suomalaiset lähiöt eivät juurikaan eroa muista kerrostaloalueista sosiaalisten häiriöiden suhteen. Lähiöiden lievästi korkeampi häiriötaso selittyy sosio-ekonomisella huono-osaisuudella.

Lähiöiden huonoa mainetta on siis liioiteltu, selviää Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta, jossa ensimmäistä kertaa laajemmin verrattiin lähiöitä muihin alueisiin.

Tutkimuksen takana on Teemu Kemppainen, joka väittelee ensi lauantaina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Epäjärjestys ja turvattomuus asuinalueella.

Suomessa ei ole yleistä lähiöongelmaa sosiaalisten häiriöiden osalta. Lähiöiden välillä on väitöstutkimuksen mukaan kuitenkin eroja. 

Vuokravaltaiset lähiöt ovat muita lähiöitä rauhattomampia erityisesti jos niissä on paljon kaupungin vuokra-asuntoja.

– Tämä johtuu siitä että vuokravaltaiset alueet ovat tyypillisesti sosio-ekonomisesti huono-osaisempia, mikä taas on yhteydessä asuinalueen sosiaalisiin häiriöihin, kertoo väitöstutkija Kemppainen.

Tutkimuksen mukaan huono-osaisilla alueilla on usein muita asuinalueita heikompi yksimielisyys käyttäytymissäännöistä – ja samalla myös heikompi sosiaalinen kontrolli näiden sääntöjen suhteen. Tämä luo sopivan alusta erilaisille sosiaalisille häiriöille.

Sillä, onko asunalueella omistus- vaiko vuokra-asumista voidaan vaikuttaa myös alueen sosio-ekonomiseen rakenteeseen ja siten paikallisen sosiaalisen elämän luonteeseen.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin jo 1960-luvulta harjoittama sosiaalisen sekoittamisen politiikka saa väitöstutkimuksesta empiiristä tukea.

– Sekoitetumman alueen väestöpohja on tasapainoisempi, paikallinen sosiaalinen elämä tehokkaammin säänneltyä ja yhteiselo siten rauhallisempaa, Kemppainen toteaa.

 

Written by:

Jari Pietiläinen

Ota yhteyttä