Kaatuvatko asuntovelalliset koron nousuun ja yhtiölainoihin? – Pankkipomo: Velkaongelmat tulevat aivan muualta

Asuntorakentaminen käy kiivaana ja myös asuntokauppa on piristynyt.

Ulla Mether

OMA TALOUS Asuntovelkaiset ovat ryhtyneet suosimaan korkosuojauksia. Suomalainen tavallinen luottoasiakas on hurjan hyvä asiakas, sanoo toimitusjohtaja Mauri Molander.

Yhä useampi asuntovelallinen varautuu korkojen nousuun joko säästämällä tai ottamalla lainaansa korkosuojauksen.

Itä-Uudenmaan osuuspankin toimitusjohtaja Mauri Molander sanoo, että pankin ensimmäisen vuosipuoliskon toiminnassa näkyy selkeä muutos:

– Merkittävään osaan asuntolainoista on tehty korkosuojaus. Ihmiset ovat ymmärtäneet, että jos nyt ollaan nollatasossa, se ei voi olla pysyvä olotila.

Asiakkaiden maksukyky on tällä hetkellä hyvä. Näin voi päätellä asiakasvarallisuuden kasvusta: se on kasvanut yli 11 prosenttia vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.

Perinteisesti suomalaiset ovat olleet hyvin säntillisiä asuntolainan maksajia.

Tämä näkyy myös Molanderin johtaman pankin luottotappioissa, jotka olivat puolivuotiskaudella vain 80 000 euroa ja koko viime vuonna 200 000 euroa, kun pankin koko luottokanta oli kesäkuun lopussa 1 157 000 euroa.

– Suomalainen tavallinen pankin luottoasiakas on hurjan hyvä asiakas.

Osa talousasiantuntijoista on varoitellut, että etenkin suuria lainoja ottavat taloudet voivat olla ongelmissa korkojen noustessa. Uusina ongelmina on nähty myös asunto-osakeyhtiöiden velkaantuminen sekä liian pitkäksi venytetyt maksuajat ja lyhennysvapaat.

Asuntolaina-asiakkaille myönnetään tasaiseen tahtiin lyhennysvapaita asuntolainoista, mutta Molanderin mukaan niiden suosiota ei voi pitää riskin lisäyksenä tai ongelman osoituksena.

– Ylivelkaantuminen tulee ylipäätään jostain aivan muusta kuin asuntolainoista.

Molanderin mukaan suomalaiset ymmärtävät hyvin, että asunto-osakkeen rakennus- tai korjauskustannuksiin otettu yhtiölainakin on velkarahaa, vaikka sitä lyhennetäänkin osakeyhtiölle eikä pankille.

– Tilanne on tietysti silloin toinen, jos ihminen kokee olevansa velaton yhtiölainasta huolimatta, Molander sanoo.

Hänen mukaansa kuitenkin valtaosa ihmisistä tiedostaa, että yhtiövastikkeella joko varaudutaan tuleviin kustannuksiin tai maksetaan jo aiheutuneita kuluja.

Pienituloinen asunnon omistaja voisi eläkkeellä ollessaan myös miettiä taloutensa helpottamiseksi mahdollisuutta, että 10–20 prosenttia lainoista maksetaan perikunnan realisoidessa asunnon. Suomalainen asenneilmasto on edelleen tätä ajatusta vahvasti vastaan.

Joku aika sitten kohistiin paljon käänteisistä asuntolainoista, mutta Molanderin mukaan ne eivät oikein koskaan saavuttaneet jalansijaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Written by:

Ulla Mether

Ota yhteyttä