Katso upeat kuvat – Taistelu Kalajärven kallioista jatkuu Espoossa

Monien muiden kalajärveläisten tapaan Merja Enroos pelkää, että kallion päälle suunniteltu pientaloalue on turmioksi matalalle Kalajärvelle. Maisemia ihailee myös Stella-koira.

Päivi Tuovinen

Merja Enroosille ja Stella-koiralle Kalajärven kallion kelottuneet puut ovat pitkäaikaisia, ja rakkaita tuttuja.

Päivi Tuovinen

Helsingin Viikistä saakka Kalajärvelle mustikanpoimintaan pyöräillyt Olli Vesanto kehuu rinteiden tarjoamaa marjasatoa.

Päivi Tuovinen

Satunnaiset kulkijat törmäsivät kallioilla myös loppukesä ensimmäisiin suppilovahveroihin.

Päivi Tuovinen

Tämän polun paikalle tulisi uutta pientaloaluetta halkova katu, Merja Enroos esittelee.

Päivi Tuovinen

Kaavoitus Asukkaat kamppailevat Kalajärvellä nimikkojärvensä ja luonnonkallioiden puolesta. Syytökset nimbyilystä torjutaan.

Kalajärvellä Pohjois-Espoossa on taisteltu oman nimikkojärven rantojen rakentamisesta toistakymmentä vuotta.

Valtuusto hyväksyi kesäkuussa luvuin 47–26 vuosia valmistellun, ja kertaalleen bumerangina palautetun Kalajärvenkallion asemakaavan. Lähialueen asukkaiden tiukasta ja pitkästä vastustuksesta huolimatta.

– Virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat kyllä käyneet täällä moneen kertaan kuuntelemassa ja kiertämässä aluetta. Mutta onko meitä ja näkemyksiämme oikeasti kuultu, se onkin toinen asia, hymähtää Kalajärvenkallion rakentamista vastaan toistakymmentä vuotta taistellut Merja Enroos.

Hän ei ole luonnontilaisen, kallioisen ja runsaasti vanhaa puustoa käsittävän 40 hehtaarin alueen puolustamisessa yksin. Kesällä hallinto-oikeuteen lähteneessä, kaavapäätöksen kumoamista vaativassa asukkaiden valituksessa allekirjoittajia on 27. Kaavan valmisteluvaiheessa kaupungille lähti 386 ihmisen allekirjoittama vastustajien muistutus.

Alueella asuvat, sekä myös valituksen jättäneet Espoon ympäristöyhdistys ja Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat huolissaan rakentamisen vaikutuksista matalaan Kalajärveen.

– Rakentamisesta ei ole tehty vaikuttavuusarviota, jossa perusteellisesti arvioitaisiin rakentamisen ja uuden asutuksen vaikutukset järveen, Enroos huomauttaa.

Kaava heikentäisi myös Nuuksion ja Vestra-Petikon luonnonsuojelualueen metsäekologista yhteyttä.

– On sangen erikoista, että Espoo ohjaa pientalorakentamista alueelle, jonka tasoisia metsiä valtio yrittää saada suojelun piiriin, kritisoi luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä.

90 pientalon rakentamisen mahdollistavan kaavan kannattajat ovat syyttäneet Kalajärven ympäristön nykyisiä asukkaita nimbyilystä.

– Emme vastusta Kalajärven kylätaajaman kehittämistä emmekä lisärakentamista. Kalajärvenkallio on kuitenkin vain kolmisen prosenttia koko Kalajärven alueelle kaavoitettavista tai jo kaavoitetuista omakotitonteista, Enroos torjuu syytökset.

Kaavan kritisoijat soisivat kallioille vähäistä lisärakentamista niille yksityisille, jotka omistavat maata alueella.

Kaavavalmistelussa vuosia kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan ominaisuudessa mukana ollut Markku Markkula (kok.) sanoo, että kaavan vaikutuksista on tehty kaikki tarpeelliset selvitykset.

– Kaavan toteuttamisen, ja siihen liittyvien hulevesimääräysten jälkeen Kalajärven nimikkojärven tila päinvastoin paranee.

Markkula viittaa myös kaupungin haluun kehittää Kalajärven alueesta Pohjois-Espooseen entistä vahvempi ja palveluiltaan monipuolinen pientalovaltainen kyläkeskus.

Koteja 290 asukkaalle

Kalajärvenkallion kaava mahdollistaa 90 pientalon rakentamisen Kalajärven itärannasta nousevan kallion päälle. Taloja ei tulisi Kalajärven rantaan.

Asukasmääräksi arvioidaan noin 290 ihmistä.

Asemakaava-alueen pinta-ala on 20 hehtaaria, josta 6,7 hehtaaria on erillispientalojen korttelialueita ja loput virkistys- ja suojelualueita.

Suurimman osan alueesta omistaa Espoon kaupunki. Yksityisiä maanomistajia on kolme.

Written by:

Seppo Korkman

Ota yhteyttä