Tavara ei ole enää halpaa kierrätystavarataloissa – "Puoteja ei pyöritetä tappioksi"

Kierrätettyjen tuotteiden hintoja päivitellään sosiaalisessa mediassa.

Ari Peltonen

KAUPPA Tavaraa ei haluta myydän Kierrätyskeskuksessa pelkästään jobbareille. 

Moni olettaa löytävänsä kierrätettyjä tuotteita myyvästä liikkeestä halvalla käyttökelpoista tavaraa. Niin oletti myös Koivukylän Kierrätyskeskuksessa asioinut nainen, joka tilittää tuntojaan sosiaalisessa mediassa.

Nainen kertoo pöyristyneensä siitä, miten paljon tavarat maksavat. Hän kertoo muutamia esimerkkejä:

– Vihreä kolmenistuttava sohva, joka oli aika likainen ja nuhruinen maksoi 130 euroa. Kaikki sohvat maksoivat reippaasti yli 100 euroa. Ikean maljakoiden hinta oli viisi euroa, uutena maksavat kolme euroa.

Emme halua jobbareiden ostavan kaikkea.”

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen johtoryhmän jäsen Tuovi Kurttio kertoo hinnoittelun perustuvan pitkälti kokemukseen siitä, miten tavara kiertää.

– Pyrimme löytämään tuotteille hinnat, jotka ovat sopivia ”loppukäyttäjälle”. Emme halua jobbareiden ostavan kaikkea ja myyvän sitä edelleen kalliimmalla. Tosin toki jobbaritkin saavat tehdä meiltä löytöjä – sekin tavallaan luo työllisyyttä.

Kontti-kierrätystavarataloketjun johtaja Sari Nikkola muistuttaa, että Kontti-myymälöiden tehtävänä on tuottaa varoja Punaisen Ristin auttamistyöhön.

– Moni lahjoittaa meille tavaroita nimenomaan siksi, että voi näin osallistua ihmisten auttamiseen. Hinnoittelun lähtökohtana on toki myös kysyntä

Kierrätyskeskuksessa hinnoittelusta vastaavat kokeneimmat lajittelijat.

– Hinnat saattavat vaihdella ihmisten omien käsitysten, mieltymysten ja kokemusten mukaan, vaikka yhtenäisyyttä pyritään ylläpitämään perehdytyksellä. Esimiehet valvovat hinnoittelua ja hinnoitteluun on myös kirjalliset ohjeet.

Kurttio kertoo, että esimerkiksi hinnoittelijan kulttuuritausta voi vaikuttaa tavaran saamaan hintalappuun.

– Eri ihmisryhmät arvostavat erilaisia asioita: Yhdet arvostavat käsityötä, toisia miellyttää kimallus.

Kontti-myymälöissä työskennellään osastokohtaisissa tiimeissä ja hinnoittelu on yksi tiimin työtehtävistä.

– Hinnoittelijat saavat koulutusta ja he ovat usein tiimin kokeneimpia työntekijöitä. Erityisen arvokkailta vaikuttavat tuotteet tarkistetaan erikseen, ja niiden hinnoittelusta vastaa myymälänhoitajamme, sanoo Nikkola.

Kurttio toivoo asiakkaiden ymmärtävän sen, ettei ”puotia pyöritetä tappioksi”.

– Silloin Kierrätyskeskuksen myymälöiden toiminta lankeaisi kuntalaisten verorahoilla maksettavaksi.

Tavaroiden keräily, lajittelu, mahdollinen puhdistaminen ja kunnostus sekä hinnoittelu maksavat. Kustannuksia syntyy myös myymälätilan ylläpidosta ja jätehuollosta, listaa Kurttio.

– Meidänkin pitää kattaa tavaran myyntiin saattamisen kulut. Siksi sellaisten tavaroiden hinta, joita myydään uutenakin hyvin halvalla, kuten Ikean astiat, on meillä varmaan samoissa lukemissa meillä kuin uutena.

Kurttio ja Nikkola myöntävät, että hinnoittelussa tapahtuu toki myös virheitä. Palaute on aina tervetullutta.

Kierrätettyjen tuotteiden hinnoista valittaminen saattaa Kurttion mielestä kertoa kahdesta eri ilmiöstä.

– Ihmisillä ei ole välttämättä kovin hyvää käsitystä siitä, mitä myymälän pitäminen maksaa. Ehkä kyse on myöskin siitä, että maa jakautuu toimeentuleviin ja niihin, joilla ei todella ole varaa.

Himoitut ja harvoin halutut

Kauppansa tekevät:

Astiat

Kodin pientavarat

Askartelutarvikkeet

Design-tuotteet

Polkupyörät

Laadukkaat vaatteet

Harrasteisiin liittyvät kirjat

Vähiten asiakkaita kiinnostavat:

Toimistokalusteet

Pois muodista menneet huonekalut

Lähde: Kierrätyskeskus, Suomen Punainen Risti

Written by:

Tiina Örn

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

Varma kevään merkki: Kierrätyskeskus myy 1 000 kunnostettua pyörääHelsinkiläisfirma löysi markkinaraon 500 000 kilolle jätevaatteita – "Eivät kelpaa edes kierrätykseen"