Taidegallerioita iholla – tatuointi on viesti, joka kertoo kantajastaan

Minna Rahikka kertoo saaneensa tatuoinneistaan aina hyvää palautetta. Hänen Kalevala-aiheisissa tatuoinneissaan on ripaus burleskia.

Anneli Tuominen-Halomo

KULTTUURI Jokaisella iholle tatuoidulla maalaustaiteen klassikolla on tarina ja merkitys.

Gallen-Kallelan Museon uudessa näyttelyssä nähdään mediatataiteilija Harri Larjoston valokuvia, joissa on tunnettuja taideteoksia tatuointeina. Idea syntyi, kun Larjosto oli robottiveistoksen "ihoa" varten kuvaamassa kahta tatuoitua ihmistä. Toisella näistä, Jani Helteellä, oli yhdessä tatuoinnissa Akseli Gallen-Kallelan maalaus.

Suosituin on Sammon puolustus."

Larjosto nimeääkin Helteen idean kummisedäksi. Larjostoa alkoi kiinnostaa, kuinka yleistä taideteoksen tatuoiminen ihoon on. Jani Helle tuli avuksi ja taidetatuointeja etsittiin muun muassa somen kautta. Kun kävi ilmi, että moni on teettänyt Gallen-Kallelan taiteeseen liittyvän tatuoinnin, Larjosto otti yhteyttä Gallen-Kallelan museoon.

Taidetatuointien etsintä jatkui yhteistyössä, ja työn tulokset ovat nyt valmiina näyttelyn ja kirjan muodossa.

– Omassa nuoruudessani tatuoinnit olivat merimiehiin ja vankiloihin liittyvää kulttuuria. Nyt tatuoinnit ovat arkipäivää ja niitä voi olla kenellä vaan. Tatuointeja halutaan näyttää ja ne kertovat asioita kantajastaan, Larjosta sanoo.

– Tämän projektin aikana oli mahtavaa päästä näkemään, millä tavalla Gallen-Kallelan taidetta nykyaikana käytetään ja miten sitä fanitetaan.

Ihmisten ihoilla elävien taideklassikoiden määrä ylitti odotukset. Larjosto sai noin 170 yhteydenottoa, ja käytännön syistä kirjaan valikoitui ihmisiä Turku-Tampere-Kotka -kolmiosta.

Tatuointi voi olla muisto hienosta tai ikävästä tapahtumasta tai yksinkertaisesti siksi, että "se on komia".

Suosituimmaksi tatuoiduksi taideteokseksi osoittautui Akseli Gallen-Kallela ja Sammon puolustus (1896). Myös Ad astra on hyvin suosittu.

Espoolainen Minna Rahikka on yksi niistä, jotka kertovat tarinansa Larjoston Kuva ihollani -kirjassa. Rahikan kaikilla tatuoinneilla on tarina ja ne liittyvät tavalla tai toisella hänen elämänvaiheisiinsa.

Rahikan ensimmäinen taidetatuointi on käsivarressa oleva Ad Astra ja viimeisin pohkeessa oleva mukaelma osasta Aino-triptyykiä.

– Tatuoinneissa maalauksia on muunneltu ja niissä on viittaus burleskiharrastukseeni. Ad astran tytöllä on korsetti ja Ainosta on tehty burleskitaiteilija ja hänellä on rinnoissa tasselit, Minna Rahikka selvittää.

Käsivarret Rahikka on pyhittänyt Kalevala- ja Gallen-Kallela -aiheisille tatuoinneille. Seuraavan tatuoinnin hän teettää pian, ja sen malli otetaan Kalevala-korusta, joka on muinaissuomalaisia suojellut symboli.

– Minulla on burleskiesitys, jossa Ainosta tulee hevirokkari Silver Bride. Jossain vaiheessa teetän siitäkin tatuoinnin.

Näyttely on myös matkaa maailman taidehistoriaan, koska muita taiteilijoita, joiden teoksia on tatuoitu iholle, ovat muun muassa Hugo Simberg, von Wright -veljekset, Alphonse Mucha, Edvard Munch, Salvador Dalí ja Leonardo da Vinci.

Iholla elävät taideteokset tarjoavat uudenlaisen näkökulman taiteen merkitykseen tässä ajassa. 1990-luvulta lähtien tatuoinnit ovat yleistyneet ja muuttuneet osaksi valtavirran koristautumista ja suoranaiseksi tatuointibuumiksi.

Taidekuvilla koetaan olevan syvällisempi merkitys ja arvo, ne kiinnittyvät historiaan ja kulttuuriin. Suomalaisen taiteen klassikoiden tatuoimiseen liittyy useilla henkilöillä ajatus omista juurista, mutta myös kansallisten symbolien haltuunotosta: yhteinen kulttuuriperintö ei saa päätyä vain kansallismielisten omaisuudeksi.

Tatuoidut

taideteokset

Tatuoidut taideteokset -näyttely jatkuu Gallen-Kallelan museossa (Gallen-Kallelan tie 27, Espoo) 14.1.2018 asti.

Näyttelyn yhteydessä on julkaistu Kuva ihollani – Tatuoidut taideteokset -kirja (Maahenki) esittelee liki sata suomalaista taidetatuointeineen ja niihin liittyvine tarinoineen.

Harri Larjosto esittelee näyttelyä 14.9. kello 18.

Yksi museon huone on omistettu kokonaan Akseli Gallen-Kallelan taiteesta tehdyille tatuoinneille.

Yhteensä esillä on noin 60 lähikuvaa tatuoinneista.

Näyttely on osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa.

Koneen säätiö on tukenut Harri Larjoston työskentelyä. Yhteistyökumppanina on Epson Suomi.

Written by:

Anneli Tuominen-Halomo

Ota yhteyttä