1 000 000 000 euron raja rikkoutuu! Näin paljon suomalaiset laittavat rahaa lemmikeihin

Suomalaiset eivät ole pelkästään koiraihmisiä: meillä on edelleen myös 600 000 lemmikkikissaa.

Arkisto / Juha Perämäki

Lemmikkieläimiä omistavien kotitalouksien osuus ja määrä ovat kasvaneet.

Samalla lemmikkien kotitalouksille aiheuttamat menot ovat kasvaneet.

Kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin useimpien muiden vapaa-ajan menojen. Lemmikit sekä niihin liittyvät tuotteet ja palvelut ovat jo satojen miljoonien eurojen bisnes.

Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen vuoden 2016 haastattelut tuottivat kiinnostavia tuloksia.

Tutkimuksesta selvisi, että noin 35 prosentilla kotitalouksista on joku lemmikkieläin.

Ainakin yksi koira on 22 prosentilla talouksista ja ainakin yksi kissa 15 prosentilla talouksista. Neljällä prosentilla kotitalouksista on sekä koira että kissa.

Lemmikkien määrän lisääntyessä niiden merkitys kotitalouksille on kasvussa.

Lamasta huolimatta suomalaisten käyttämä rahamäärä lemmikkien hankintaan ja varusteisiin sekä niiden lääkintään ja muihin palveluihin on kasvanut tai säilynyt vähintäänkin ennallaan.

– Ainakin lemmikeille tarjottavat tuotteet ja palvelut ilmeisesti lisääntyvät koko ajan. Kun yhä useampi lemmikki ikääntyy, niin eläinlääkintä lisääntyy ja monipuolistuu, Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen projektipäällikkö Juha Nurmela sanoo.

Kansantalouden tilinpitolaskelmasta selviää, että lemmikkeihin käytetyt konkreettiset rahasummat ovat jatkuvasti nousseet. Pian lähestytään 1000 miljoonaa eli miljadia euroa.

Vuonna 2010 suomalaiset käyttivät lemmikkieläimiin ja lemmikkien tarvikkeisiin rahaa 403 miljoonaa euroa.

Vuonna 2016 summa oli jo 502 miljoonaa euroa, joten kasvua oli kuudessa vuodessa lähes 100 miljoonaa euroa.

Kasvua tapahtui myös lemmikkien ruokaan käytetyssä rahassa.

Kun vuonna 2010 suomalaiset ruokkivat lemmikkejään 257 miljoonalla eurolla, oli ruokalasku kuusi vuotta myöhemmin 302 miljoonaa euroa.

Lemmikkieläinten lääkintään ja muihin palveluihin suomalaiset käyttivät vuonna 2010 rahaa 146 miljoonaa ja kuusi vuotta myöhemmin 186 miljoonaa.

Kulutustutkimuksen tietojen avulla voidaan tarkastella myös, miten lemmikeistä johtuvat menot ovat kasvaneet erilaisissa kotitalouksissa.

Ennakkotietojen perusteella näyttää siltä, että eläinmenot ovat kasvaneet huomattavasti kaikissa kotitaloustyypeissä.

Suurinta kasvu on ollut lapsiperheissä, mutta myös yksin asuvien työikäisten sekä vanhustalouksien lemmikkieläinmenot ovat kasvaneet huomattavasti.

Lemmikeistä onkin Juha Nurmelan mukaan tullut entistä useammalle taloudelle osa kotielämää.

– Ehkä lemmikit ovat niin sanottu nouseva kulutustrendi, hän pohtii.

Nurmela kuitenkin muistuttaa, että viime syksyn julkaisun tiedot ovat vasta ennakkotietoja.

– Ne voivat muuttua, kun voimme vuoden lopussa laskea tiedot suuremmasta aineistosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

800 000 koiraa, 600 000 kissaa

Suomalaisilla kotitalouksilla oli alkuvuonna 2016 kaikkiaan noin 800 000 koiraa, kun vuonna 2012 koiria oli noin 630 000.

Kissojen määrä ei ole lisääntynyt neljässä vuodessa, vaan on liki ennallaan, noin 600 000 kissaa.

Tilastokeskuksen haastattelijat keräsivät tietoja suomalaisten kotitalouksien kaikista kulutusmenoista ja kestokulutustavaroista vuoden 2016 ajan. Tiedonkeruu jatkui tammikuulle 2017.

Haastatteluissa kysyttiin rahan käytön lisäksi tietoja mm. uusien palvelujen ja tuotteiden käytöstä sekä kestokulutusvarannoista ja asumisesta.

Lisäksi kotitaloudet keräsivät kahden viikon ajalta kuitit päivittäistavaroiden ostoista haastattelujen täydennykseksi.

Ensimmäiset tiedot eri väestöryhmien kulutuksesta vuodelta 2016 julkaistaan joulukuussa 2017.

Written by:

Teija Varis

Ota yhteyttä