Arkkipiispaehdokas esittää kolmatta tietä homoparien vihkikiistaan – "Tilanne on kehittymässä kestämättömäksi"

Björn Vikström pyrkii arkkipiispaksi. Isä John hoiti kirkon korkeinta virkaa vuosina 1982-98.

Samu Karvala

Porvoon piispan Björn Vikströmin mukaan samaa sukupuolta olevien vihkimiskiista koskee lopulta melko pientä joukkoa kirkon jäsenistä, mutta kirkon kannalta se on suuri imago-ongelma, joka pitäisi saada ratkaistua.

– Koen, että tilanne on kehittymässä kestämättömäksi, ellemme löydä kompromissia, Vikström arvioi.

Asiasta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Uusimaa.

Evankelis-luterilaisessa kirkossa ovat kuuluvasti äänessä konservatiivinen linja, jonka mukaan samaa sukupuolta olevia ei tule vihkiä kirkossa, koska Raamattukin sen kieltää. Heidän mielestään muuttumattomuus on kirkon uskottavuuden perusta. Liberaali linja puolestaan painottaa tunnustustekstien sijaan ihmisten kohtaamisia ja lähimmäisrakkautta. Heidän mielestään kirkon tulisi muuttaa käytäntöjään yhteiskunnan muuttuessa.

– Haluaisin yhdistää näitä näkemyksiä. Mielestäni pitäisi olla mahdollista olla uskollinen perinteitä kohtaan, mutta myös suhtautua myönteisesti ihmisten toiveisiin, Vikström pohtii.

Kohtaamiset muuttavat asenteita.

Hänen mielestään samaa sukupuolta olevien vihkimisessä pitäisi valita kolmas tie, joka mahdollistaisi sen, että papit voisivat vakaumuksensa perusteella joko vihkiä tai olla vihkimättä homopareja.

– On hyvä muistaa, että kirkossa on ollut kahta eri käytäntöä ennenkin. Esimerkiksi avioliittoon vihkiminen oli ennen vanhaan hyvin patriarkaalinen toimitus, jossa nainen lupasi olla kuuliainen miehelle – se muuttui tasa-arvoisempaan suuntaan, mutta vanhat käytännöt elivät pitkään rinnalla. Samoin eronneiden seurakuntalaisten vihkiminen uudelleen, siinäkin papeilla oli eri linjoja, Vikström toteaa.

Porvoon piispa on itse kirjoittanut aiheeseen liittyvän kirjan Monta rakkautta. Kirjassa hän tuo esille oman näkemyksensä rakkaudesta ja seksuaalisuudesta asioina, jotka pitäisi voida yhdistää kristilliseen sanomaan, armoon ja Jumalan rakkauteen.

– Joissakin kirkollisissa piireissä homomiehiin viitataan edelleen vain irstailijoina, vaikka heitä oikeassa elämässä kohdannut tietää, että heidän joukossaan on hyvin erilaisia ihmisiä, Vikström huomauttaa.

Asenteet muuttuvat hitaasti, mutta muuttuvat kuten on käynyt orjuuden, rasismin tai avioliitosta eronneiden kohdalla.

– Kirjat eivät niitä muuta, vaan kohtaamiset. Kun suvussa, työyhteisössä tai naapurustossa alkaa olla erilaisia ihmisiä, niin silmät avautuvat.

On meillä ollut kahta eri käytäntöä ennenkin.

Arkkipiispa ei voi välttyä ottamasta kantaa suomalaisen yhteiskunnan viime vuosien kuumaan kysymykseen, turvapaikanhakijoihin ja heidän pakkopalautuksiinsa. Vikströmin mukaan tämä jakaa kirkon jäsenistöä eri tavalla kuin homoliitot.

– Konservatiivisillakin alueilla on ollut voimakasta halua auttaa ja jopa suojella turvapaikanhakijoita. Minusta kirkon pitää toimia viranomaisten kanssa yhteistyössä, Vikström katsoo.

Monet muslimien sisäisistä konflikteista kärsineet turvapaikanhakijat ovat olleet halukkaita kääntymään kristinuskoon. Vaikuttimet tässä voivat olla monenlaiset, mutta niitä voi vain arvailla.

– Tärkeintä on, ettei käytetä hyväksi vaikeassa tilanteessa olevia ihmisiä. Heille on kerrottava avoimesti, ettei kääntymys takaa sitä, että saa jäädä maahan.

Vikströmin mielestä Porvoon hiippakunnan johtaminen on antanut hyvät valmiudet ainakin keskusteluun kirkollisista kysymyksistä.

– Täällä kirkon päättäjiä on helppo lähestyä asioissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Näin arkkipiispa valitaan

Ehdokasasetteluaika päättyy 27.11.

Mukaan ovat tällä hetkellä ilmoittautuneet Vikströmin lisäksi Espoon piispa Tapio Luoma, entinen piispa, kansanedustaja Ilkka Kantola sekä tutkija ja rovasti Heli Inkinen.

Vaalin ensimmäinen kierros käydään 8.2. 2018. Jos kukaan ei saa yli puolta äänistä, kaksi parasta käyvät toisen kierroksen 1.3. 2018.

Äänioikeutettuja ovat Turun arkkihiippakunnan papit, lehtorit ja seurakuntien valitsemat maallikkovalitsijat. Lisäksi kaikki kirkolliskokousedustajat sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenet. Yhteensä 1 525.

Written by:

Samu Karvala

Ota yhteyttä