"Suomea ei ole enää sadan vuoden päästä" – pääkaupunkiseudulla asuva mies, 23, näkee tulevaisuuden synkkänä

Kuvituskuva.

Arkisto

Pelottaako? Nuorten näkemyksiä turvallisuudesta.

NUORET  Uutuuskirja antaa suomalaisnuorten tulevaisuuskäsityksistä varsin toisenlaisen kuvan kuin julkisessa keskustelussa toistettu viesti. Nuorten pessimistisyys on yllättävää laajaa.

Terrorismi, sota ja väkivalta ovat sanoja, jotka vilahtavat jatkuvasti otsikoissa. Suomalaiset nuoret maalaavat synkkää kuvaa turvallisesta tulevaisuudesta kotimaastaan.

Nuorten suomalaisten mielipiteet siitä, miten turvallisuustilanne tulee Suomessa heikentymään nousevat esiin  uudessa kirjassa Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus.

Monella kirjaan haastatellulla on pessimistinen näkemys, tulevaisuus on pelottava. Tosin turvallisuuden määrittäminen on välillä hankalaa.

Kirjan kirjoittaneet turvallisuuden professorit Jarno Limnéll ja Jari Rantapelkonen tuovat sen esiin, sen mitä nuoret ajattelevat eri puolella Suomea.

– Suomi on päähän potkittu valtio. Edelleen sadan vuoden päästä ihmetellään, miten Suomi on yhä hengissä, mies, 25, pääkaupunkiseudulta ihmettelee.

Laajaan ja vaikuttavaan tutkimusaineistoon pohjautuvassa kirjassa puheenvuorot ovat erilaisia, joihin olemme tottuneet.

– En voisi kuvitella, että Suomi täyttäisi 200 vuotta. Niin paljon konflikteja on tulossa. Tällaisessa muodossaan Suomea ei ole olemassa enää 100 vuoden päästä, pääkaupunkiseudulla asuva mies, 23, kertoo.

Politiikka ja päätöksenteko eivät herätä  luottamusta."

– Muut määrittävät tulevaisuutemme. Suomi voi kadota. Vaarallisen tulevaisuuden määräävät muut, mies, 26, Pohjois-Suomesta kertoo kirjassa.

Politiikka ja päätöksenteko eivät herätä nuorten luottamusta.

– Suomi on turvallinen maa, mutta mitä se on sadan vuoden päästä, jos tehdään samanlaisia päätöksiä kuin kaikki muut, nainen, 22, Länsi-Suomesta mietti.

Nuoria on kuunneltava ja siihen tekijät ovat keskittyneet.

– Kirja on tarkoitettu jokaiselle suomalaiselle Helsingistä käsivarren erämaahan, poliitikoista duunareihin, turvallisuuseliitistä turvattomille ja eduskunnasta syrjäkylille - jotta ymmärtäisimme tehdä yhdessä turvallisemman Suomen, kirjan tekijät toteavat.

Suomalaiset nuoret tuovat toki kirjassa esille myös hyvääkin. Tärkeitä ja säilytettäviä asioita asuinpaikasta riippumatta ovat puhdas luonto ja turvallisuusviranomaiset. Erityisesti poliisi, Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos saavat tärkeän aseman.

– Arvopohjan haluan säilyttää ja sen, että voi luottaa. Rehellisyys, nainen, 24, Länsi-Suomesta kertoo.

– Perusluottamus ihmisiin ja siihen, että saadaan apua, jos tarvitaan, mies, 25, Itä-Suomesta näkee.

Teknologiaan yhdistyvä turvallisuus kasvaa jatkossa. Kaikista uhkista ja riskeistä huolimatta esimerkiksi internet on muuttanut maailmaa hyvään suuntaan.

Medialla on nuorten näkemyksen mukaan nyt enemmän valtaa kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi median vaikutus Suomen valtion toimintaan on aivan eri kuin vuosikymmeniä sitten.

Tosin eri tietolähteiden luotettavuus ja oikeellisuus puhuttavat suuresti. Nuorille selvästi tärkein tietolähde politiikkaa koskevissa asioissa on sosiaalinen media. Ihmisten toimintaa sen kaikissa muodoissa seurataan jatkossakin tarkkaan sosiaalisessa mediassa.

Turvallisuuden vahvistamiseksi nuoret kaipaavat sitä, että heidät otetaan nykyistä vahvemmin huomioon.

Lisäksi luottamus yhteiskuntaa kohtaan nousee tutkimuksessa yhdeksi suureksi kysymykseksi. Nuorille tulevaisuuden Suomi näyttäytyy luottamusyhteiskuntana. Luottamus on välttämätön edellytys niin yhteistyölle kuin turvallisuudelle.

Written by:

Timo Pasanen

Ota yhteyttä