Englanti asiointikielenä herättää myös kritiikkiä – "Tuntuisi luontevalta, että tänne tulevat oppisivat kieltä"

Yhä suurempi osuus espoolaisista on vieraskielisiä. Suupellon Opinmäessä toimiva kansainvälinen koulu on täynnä. Arkistokuva.

Johanna Erjonsalo

KIELI ”Kielitaidon puute on keskeisin kansalaisuuden epäämisen syy”.

Espoo on Suomen ensimmäisenä kuntana ottamassa englannin kolmanneksi asiointikielekseen. Englannin lisääminen asiointikieleksi suomen ja ruotsin rinnalle on kirjattu kaupungin tuoreeseen strategiaan.

Tuntuisi luontevalta, että tänne tulleet ihmiset oppisivat kieltä.”

Linjaus ei ole herättänyt pelkästään ihastusta, vaan myös ihmetystä ja kritiikkiä.

– Koko ajan puhutaan työperäisen maahanmuuton tärkeydestä kestävyysvajeen vuoksi. Tuntuisi luontevalta, että tänne tulleet ihmiset oppisivat kieltä, kotoutuisivat ja jäisivät tänne, sanoo erityisasiantuntija Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskuksesta.

Räsänen kysyy haluaako Espoo antaa asukkailleen signaalin, ettei kaupungissa tarvitse osata kaupungin virallisia kieliä.

– Englanninkieliset palvelut saattavat synnyttää ihmisille tunteen, että heidän haluttaisiinkin olevan täällä vain tilapäisesti.

Englanninkielisillä asiointipalveluilla saattaa olla myös yllättäviä vaikutuksia. Englannilla kommunikoivat ihmiset saattaisivat esimerkiksi jäädä ulkopuolisiksi maan poliittisesta ja yhteiskunnallisesta keskustelusta. Lisäksi kansalaisuuden saannin edellytyksenä on suomen tai ruotsin kielen riittävä taito.

– Espoon linjaus on täysin uutta Suomessa. Täytyisi selvittää, mitä kaikkea siitä voisi seurata, Räsänen muistuttaa.

KaupunginjohtajaJukka Mäkelän mukaan Espoon on palveltava myös englanniksi, jos halutaan, että Suomi ja Espoo menestyvät. Toimillaan Espoo pyrkiikin Suomen kansainvälisimmäksi kaupungiksi. Espoo haluaa palvella aiempaa paremmin erityisesti kaupungissa toimivia kansainvälisiä yrityksiä ja luonteeltaan kansainvälistä start up -yhteisöä. Mäkelän mukaan tavoitteena on, että kansainvälisten työntekijöiden ja asukkaiden asuminen ja arjessa selviytyminen sujuisivat hyvin.

Ensimmäisenä englanniksi on tarkoitus kääntää kaupungin lomakkeet, materiaalit ja muu informaatio. Sitten tarkoituksena on parantaa henkilökunnan kykyä palvella englanniksi.

– Meillä on 14 000 työntekijää, joten asia ei tapahdu sormia napsauttamalla. Voi olla, että joissain rekrytoinneissa huomioidaan englannin kielen osaaminen, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan englanti asiointikielenä ei liity suomen ja ruotsin kielen asemaan.

– Toivomme edelleen, että esimerkiksi lapset, jotka tänne tulevat, oppisivat suomen kielen, Mäkelä sanoo.

40 000 vieraskielistä

Espoossa asuu jo reilut 40 000 vieraskielistä asukasta eli Espoon asukkaista noin 15 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia.

Vieraskielisten määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Esimerkiksi Aalto-yliopistossa on reilut 1 000 kansainvälistä tutkijaa ja noin 3 500 kansainvälistä opiskelijaa.

Monen Espoossa toimivan kansainvälisen yrityksen kieli on englanti.

Written by:

Katja Riihola

Ota yhteyttä