Helsingin itäisiin saariin mökkitontteja?

Itäistä saaristoa kehitetään luonto- ja kulttuuriarvot säilyttäen. Näkymä Villingistä.

Päivi Tuovinen

SAARISTO Kaupunki lisää itäisen saariston virkistyskäyttöä. Rakennusten määrä lähes tuplataan.

Helsinki tavoittelee uudella asemakaavalla itäisen saariston virkistys- ja matkailukäytön lisäämistä.

Helsinkiä halutaan kehittää merellisenä kaupunkina.”

Kaavan laadinta on ollut kymmenen vuoden projekti.

– Helsinkiä halutaan kehittää merellisenä kaupunkina, ja halusimme määritellä, mitä itäisessä saaristossa voidaan tehdä ja mitä ei, kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho toteaa.

Maltillinen lisärakentaminen sallitaan. Saarista avataan uusia alueita lähistön asukkaiden käyttöön ja saaristo liitetään nykyistä kiinteämmin Itä-Helsingin viher- ja virkistysverkkoon.

Saariston nykyluonnetta se ei kuitenkaan muuttaisi. Silti kaava mahdollistaa lähes tuplaten lisärakentamista nykytilanteeseen verrattuna. Uusia rakennuspaikkoja tulee 140.

 

Näin ollen itäiseen saaristoon olisi tulossa uusia mökkitontteja. Tontit muodostetaan myöhemmin kaupungin tonttipalvelussa, ja niiden myynti on kiinni maanomistajista.

Suurin osa saaristosta on yksityisomistuksessa.

Rakentaminen jakautuu pääosin pieninä yksikköinä nykyisten loma-asuntojen korttelialueille eri saarilla.

Kesähuvilakulttuuriin liittyvä ympäristö, kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta sekä sotahistorialliset ja muinaismuistokohteet suojellaan.

Myös Natura-alue, luonnonsuojelualueet, rauhoitetut kohteet ja muut tärkeät luontokohteet on nyt merkitty päivitettyinä saaristokaavaan.

Tavoitteena on kehittää saariston monipuolisempaa, ympärivuotista käyttöä, ja siksi saarien avoimuutta ja tavoitettavuutta parannetaan.

Useimmille saarille on osoitettu rantautumispaikat ja jalankulkureitit.

Suunnitelmat menevät vielä valtuuston hyväksyttäväksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Helsingin itäinen saaristo

Käsittää 36 saarta, 22 asumatonta pikkusaarta ja luotoa sekä näitä ympäröivät vesialueet.

Yli 3 hehtaarin suuruisia saaria on 16. Niistä suurimpia ovat Villinki, Itä-Villinki ja Pikku Niinisaari.

Kaava-aluetta rajaavat lännessä Laajasalo ja Santahamina sekä idässä Helsingin ja Sipoon välinen raja.

Uloin merialue saarineen ja luotoineen jää alueen ulkopuolelle.

Pinta-ala on 3 315 hehtaaria, josta 310 hehtaaria on maa-aluetta ja 3 005 hehtaaria vettä.

Maa-alueesta 147 hehtaaria on loma-asuntojen korttelialuetta.

, 22 hehtaaria yleisten rakennusten aluetta, 14 hehtaaria matkailua palvelevien rakennusten korttelia ja 2 hehtaaria kesämajojen aluetta.

Virkistys-, metsätalous- ja suojelualueiden osuus on 11,3 prosenttia.

Saarissa oli ennestään 205 rakennuspaikkaa, nyt niitä lisätään 140:llä.

Lähde: Helsingin kaupunki

Written by:

Jukka Hämäläinen

Ota yhteyttä