Tutkimus: Köyhäksi leimautuminen pelottaa – ruoka-apu voi jäädä hakematta

Joka kolmas kokee häpeää ruoka-avun hakemisesta ja pelkoa leimautumisesta, ilmenee tutkimuksesta.

Juha Perämäki

Joka kolmas ruoka-avun saajista ilmoittaa kokevansa häpeää avun hakemisesta, ilmenee Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.

Häpeää tuntevat muita useammin naiset, keski-ikäiset ja iäkkäät, korkeasti koulutetut sekä ne, jotka hakevat itsensä lisäksi ruokaa myös perheelleen.

– Keskeinen syy häpeän kokemiselle on se, että ruoka-avun saaminen poikkeaa vallitsevista sosiaalisista normeista. Nykyihmisellä on paineita käyttää samanlaisia vaatteita, omistaa samanlaisia asioita ja harrastaa samanlaisia harrastuksia kuin muut omaan viiteryhmään kuuluvat, sanoo tutkija Tuomo Laihiala Itä-Suomen yliopistosta.

Laihialan mukaan vain köyhille kohdennetut avustusjärjestelmät johtavat avun alikäyttöön: moni jättää avun hakematta sen leimaavuuden vuoksi.

Laihiala, Johanna Kallio ja Maria Ohisalo selvittivät tutkimuksessaan leipäjonossa käyvien häpeän kokemista kyselylomakkeen avulla. Käytössä oli ensimmäistä kertaa aineisto, joka kattaa suuren määrän avunsaajia, vastaajia oli lähes 3 500.

Aineisto on kerätty eri puolilla Suomea olevista ruoanjakopisteistä vuosien 2012 ja 2013 aikana.Tutkimus julkaistiin Research on FinnishSociety -lehden teemanumerossa, joka käsittelee eriarvoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Written by:

Mia Grönstrand

Ota yhteyttä