Antiikin sivistys ei saa kadota Suomesta – Yksi mies kantaa yhä huolta klassisesta kulttuurista

Emeritusprofessori Paavo Castrén on yksi tunnetuimmista antiikin ajan asiantuntijoista Suomessa.

Päivi Tuovinen

Kotonaan Kauniaisissa istuu huojentunut mies. Vuosikymmenten päivätyön antiikin tutkijana tehneen Paavo Castrénin, 79, pöydällä lepää hänen uusin kirjansa Antiikin myytit.

Jyhkeä teos on huima läpileikkaus kaikesta siitä, mitä nykyihmiset pitävät jopa itsestään selvästi länsimaisena sivistyksenä. Kuitenkin ilman antiikin Kreikkaa ja Roomaa meillä olisi edessämme ymmärrystä maailmasta vain hippunen.

Vaikka harva suomalainen osaa latinaa tai tuntee muinaisen Kreikan jumaltaruja, Castrén ei suostu pukeutumaan surunharmaaseen toogaan ja ripottelemaan tuhkaa ylleen.

Nyt teattereissa on selvä innostus antiikin Kreikan tragedioihin."

– Ei antiikin ajan valtava vaikutus ole kadonnut mihinkään, Castrén lohduttaa.

– Esimerkiksi teatterimaailmassa on parin viimeisen vuoden aikana koettu selvä innostus muinaisen Kreikan pariin. Koskaan ei teattereissa ole esitetty niin paljon antiikin ajan kaikkein klassisimpia tragedioita kuin nyt.

– Kuitenkin yli tuhannesta myyttejä käsitelleestä tragediasta meille saakka on säilynyt vain kolmisenkymmentä, Castrén laskee.

Lisäksi länsimainen taide ja oopperat ovat aina 1500-luvulta saakka ammentaneet aiheita antiikin taruista ja myyteistä.

Reilu kuukausi sitten ilmestyneeseen Antiikin myytit -teokseen on ommeltu huikea tietopaketti muinaisen maailman alkumyyteistä ja jumaltaruista.

Paavo Castrén on yli 50 vuoden aikana kirjoittanut mittavan määrän tutkimuksia muinaisesta Kreikasta ja Roomasta. (Kuva: Päivi Tuovinen)

– Ei ole varmaa, millainen todellisuuspohja myyteillä on, mutta sitä ei ole niinkään tärkeää selvittää.

Tärkeää sen sijaan on se, että Kreikan ja Rooman uskonnoilla ja myyteillä on ollut valtaisa vaikutus myös kristilliseen kirkkoon ja sen jakamaan sivistykseen. Ilman Kreikkaa ja Roomaa läntinen Eurooppa olisi koko lailla toisenlainen kuin nyt.

Paavo Castrénin kirjahyllyssä on metreittäin antiikin kirjailijoiden teoksia alkuperäiskielellä. Hän myös mielellään kääntää noita sivistyksen peruskiviä suomeksi.

Tuorein suomennos on Homeroksen Odysseia, joka ilmestyi viime vuonna.

Vanhoja klassikoita kannattaa kääntää uudelleen."

– Minulta on kysytty, että kannattaako vanhoja klassikoita kääntää aina uudelleen ja uudelleen. Minä vastaan, että kyllä kannattaa, Castrén vakuuttaa.

– Esimerkiksi Homeroksen tekstejä on suomennettu nyt noin sadan vuoden välein ja se tuntuu kyllä sopivalta aikajänteeltä. Kieli muuttuu koko ajan, ja vanhat käännökset vaikuttavat kieliasultaan auttamattoman vanhentuneilta.

Kun emeritusprofessorin takana on yli puoli vuosisataa uutteraa tutkimustyötä ja valtava määrä tieteellisiä tekstejä, on pakko kysyä, mistä sanat kirjoihin oikein kumpuavat.

Castrén miettii tovin ja lainaa sitten valtiomies Catoa.

– Jos asia on hallussa, sanat seuraavat kyllä itsestään, Castrén myhäilee ja nojautuu vasten muhkeaa kirjahyllyä.

Written by:

Jari Pietiläinen

Ota yhteyttä