Lintsareita, alisuoriutujia, äksyilijöitä.. – "Jostain kumman syystä työkaverit paikkaavat toisten aikaansaamattomuutta"

Katariina Sorvanto muistuttaa, että jokaisen on syytä pitää itsestään huolta vapaa-ajalla. Palautuminen ja kohtuullisen terveet elämäntavat ovat tärkeitä, sillä ne auttavat jaksamaan töissäkin.

Johanna Erjonsalo

TYÖELÄMÄ Työyhteisö ei saa pyöriä yhden tai muutaman vaikean henkilön ympärillä.

Vaikeat henkilöt myrkyttävät työyhteisön ilmapiirin. Ellei heidän käytökseensä puututa ajoissa, vievät he toisten työmotivaation ja voivat jopa karkottaa työntekijöitä toisiin töihin. Siksi työyhteisön etu on, että esimiehet reagoivat ja laittavat temppuilijat kuriin.

Näin sanoo kouluttaja, lakimies Katariina Sorvanto, jonka mukaan kuka tahansa asemaan katsomatta voi olla työpaikan vaikea henkilö. Vaikeus riippuu näkökulmasta.

– Esimerkiksi objektiivisesti järkeviä ja oikeudenmukaisiksi koettuja menettelytapoja vaativa henkilö saatetaan leimata vaikeaksi, jos työpaikan kulttuuri on toisenlainen ja vaikkapa vilpillisyyksiin kannustava.

Usein vaikeilla henkilöillä kuitenkin tarkoitetaan esimerkiksi lintsareita, alisuoriutujia ja huijareita.

– Kun joku jättää työnsä tekemättä, se kuormittaa muita. Joistain kummallisista syistä työkaverit usein piilottelevat pitkäänkin sitä, että joutuvat paikkaamaan toisten aikaansaamattomuutta tai ammattitaidottomuutta. Asiasta kannattaa kuitenkin puhua esimiehelle. Ainakin, jos kyse on toistuvista tapahtumista, Sorvanto lisää.

Myös äksyilijät ja muut pahan mielen ja huonon hengen kylväjät ovat työpaikan vaikeita henkilöitä.

– Omaa pahaa oloaan ei saisi purkaa työpaikalla vaikkapa niin, että tervehtimisen sijaan tuhahtelee kollegoille tai asiakkaille.

Työpaikalla ei tarvitse olla koko ajan kivaa.

Myös työkavereita kiusaavat lukeutuvat vaikeisiin henkilöihin. Kiusaamista on Sorvannon mukaan erilaista ja -asteista, mutta kaikki kiusaamistapaukset pitää jo lainsäädännön perusteella ottaa vakavasti.

– Kiusaaminen on aina väärin, Sorvanto korostaa.

Hän haluaa nostaa esiin myös narsistit. Heistä osa työskentelee esimiehinä.

– Itse asiassa tällaiset henkilöt ovat tahtoneet pomoiksi yleensä itseään ja asemaansa korostaakseen, ei siksi, että heillä olisi jotain erityistä ammatillista annettavaa esimiestyöhön.

Sorvanto lisää, että usein narsistinen esimies kerää ympärilleen itseään myötäilevien ihailijoiden ryhmän, jota suosii. Vastapainona hän sortaa heitä, jotka eivät lähde liehittelyyn ja uskaltavat kenties jopa esittää omia näkemyksiään.

Terve työyhteisö ei kuitenkaan Sorvannon mukaan tarkoita, että kaikilla olisi koko ajan kivaa. Hyvä työelämä – kuten muukin elämä – sisältää välillä sekä tylsiä rutiineja että vastoinkäymisiä. Työyhteisöä sabotoiviin henkilöihin esimiehen täytyy kuitenkin reagoida.

– Jos esimies ei reagoi, hän tekee vahinkoa koko yhteisölle. Ongelmilla on tapana paisua, jos niihin ei puututa.

Esimiehen työkalupakkiin on hyvä kuulua sekä pehmeitä että kovia keinoja. Pehmeitä ovat muun muassa keskustelut.

– Esimerkiksi kiusaamistapauksissa on tärkeää puhua yhdessä ja erikseen jokaisen asianosaisen kanssa ja sopia, miten jatkossa toimitaan. Eikä keskustelua yleensä kannata jättää yhteen kertaan.

Kovempi keino on varoitus, jonka työnantaja voi antaa esimerkiksi häiriökäyttäytymisen, ohjeiden noudattamatta jättämisen tai alisuoriutumisen johdosta.

– Varoituksen tarkoituksena on kertoa työntekijälle, mikä hänen toiminnassaan on mennyt pieleen ja antaa hänelle mahdollisuus korjata toimintaansa.

Terveestä työyhteisöstä huolehtiminen kuuluu Sorvannon mukaan jokaiselle. Hyvä hankaluuksien ennaltaehkäisijä on avoin keskustelu.

– Se on tavoitteiden, toiveiden ja tarpeiden ilmaisemista puolin ja toisin sekä sitä, että ne pyritään sovittamaan yhteen. Esimiesten on kuunneltava alaisiaan, muta pahaan oloon ei saa jäädä vellomaan. Tämä vaatii esimiehiltä sekä herkkyyttä että jämptiyttä.

Sorvanto muistuttaa myös, että jokaisen on syytä pitää itsestään huolta vapaa-ajalla. Palautuminen ja kohtuullisen terveet elämäntavat ovat tärkeitä, sillä ne auttavat jaksamaan töissä. Myös inhimillisellä työtahdilla ja työmäärillä sekä kohtuullisella kilpailulla ja palkitsemisella työn tuloksista on hänen mukaansa myönteisiä vaikutuksia.

– Hyvässä työyhteisössä ihmisillä on mielekkäitä töitä, joihin he saavat itse vaikuttaa, samoin kuin ainakin jossain määrin omiin työntekotapoihinsakin. On hienoa, jos työaikojen ja työskentelypaikkojen suhteen on molemminpuolista joustoa, Sorvanto summaa.

Kuka?

Kouluttaja, lakimies Katariina Sorvanto.

40-vuotias.

Asuu Ylöjärvellä Pirkanmaalla.

Perheeseen kuuluvat aviopuoliso ja teini-ikäinen poika.

Harrastaa liikuntaa, lukemista, kirjoittamista ja marjastusta sekä luottamustoimien kautta yhdistystoimintaa ja paikallispolitiikkaa.

Toimitusjohtaja KataKoski Oy:ssä, joka tarjoaa mm. esimies- ja työyhteisövalmennuksia, työoikeudellista konsultointia ja johtamisratkaisuja.

Kirjoittaa työoikeudesta ja johtamisesta muun muassa Taloustaidon blogissa. TT-Blogi löytyy taloustaito.fi-sivuilta.

Written by:

Teija Varis

Ota yhteyttä

Aiheesta muualla