Pandoran lipas, Akilleen kantapää ja Damokleen miekka – tiedätkö, mistä antiikin myytit todella kertovat?

Paavo Castrénin uusin teos Antiikin myytit tekee selkoa antiikin tarumaailmasta. Kirjan kannessa ärhentelevät Erystheus, Kerberos ja Herakles. 

Jari Pietiläinen

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Paavo Castrén, 79, on koonnut mielenkiintoisen teoksen, joka valottaa monien muinaisen maailman tarujen syntyperää. Antiikin myytit on perusteellinen opas Kreikan ja Rooman rikaaseen tarumaailmaan.

Teoksen sivuilta marssii vastaan myös koko joukko enemmän tai vähemmän tuttuja hahmoja koulusivistyksen uumenista.

Kyllä, siellähän soittelevat seireenit sulosointujaan, eikä Oidipus-kompleksilta ole välttynyt meistä todennäköisesti kukaan.

Vaikka joskus tuntuu, että elämä on yhtä maratonia, vielä pahempaa on huomata, että pään päällä heiluu Damokleen miekka.

Mutta ei hätää, sillä tuollahan imevät Romulus ja Remus yhä maitoa naarassuden nisistä...

Lista lähes kaikille tutuista antiikin ajan ilmiöistä on miltei loputon.

Jos avaat Pandoran lippaan, joudut kohtaamaan asioiden tulvan, jota et enää hallitse.

Kirkkoon kuulumattomat lähtevät Prometheus-leirille, joka on nimetty titaanin mukaan. Hän loi kreikkalaisen tarun mukaan ihmiset ja varasti heille jumalilta tulen.

Akilleen kantapää on meissä kaikissa se suojaamaton kohta, joka saattaa haavoittua. Akilles muuten surmasi Hectorin, josta Heikki Harma nappasi itselleen taiteilijanimen.

Juice lauloi olevansa Afroditen poika tai Diogenes, joka vaeltaa lyhty kädessään etsimässä ihmistä.

Antiikin myyttejä ei pääse karkuun, vaikka lähtisi tuulettumaan ulos luontoon. Tähtitaivaalla hehkuva Linnunratahan on saanut alkunsa Heran vuodattamasta maidosta – ja kaikki planeetat on nimetty Rooman jumalten mukaan.

Edes planeettojen kuut eivät ole välttyneet antiikin ajan nimiltä: Amalthea, Io, Europa, Ganymedes, Kallisto ja Hestia...

Oidipus ja sfinksi marssivat Paavo Castrénin teoksessa esiin menneisyydestä. Kuvassa Oidipus ja sfinksi Ria Bergin oivallisessa piirroskuvituksessa. (Kuva: Jari Pietiläinen)

Paavo Castrén tietää varsin hyvin, että nämä esimerkit alkavat olla yhä harvemman hallitsemaa yleissivistystä.

– Eivät nykynuoret enää tunne näitä myyttejä ja niiden merkitystä.

– Syy tähän ei tietenkään ole nuorissa tai heidän tietämättömyydessään, vaan siinä ettei antiikin ajan ilmiöitä enää opeteta kouluissa samalla tavoin kuin ennen, Castrén arvioi.

Hän kertoo lopettaneensa taistelun latinan kielen puolesta jo aikoja sitten.

– Ei siitä taistelusta olisi suurtakaan hyötyä. Syy ei ole koululaitoksen, sillä missä klassisia kieliä vielä opetetaan, se tehdään hyvin.

– Kyllä tässä asiassa pitäisi osoittaa päättäjien suuntaan. On hyvin masentavaa, jos perussivistys tällä tavalla tuhotaan, Castrén huokaa.

Kuinka monta antiikin myyttistä ilmiötä sinä tunnet?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Written by:

Jari Pietiläinen

Ota yhteyttä