Talousarvio: Espoo aloittaa hätäväistöjen purun – "Veronalennukseen ei ole edellytyksiä"

Jousenkaaren koulun oppilaat joutuivat bussimatkan päähän evakkoon Espoolahteen, kun oma koulu suljettiin homeongelmien takia. Nyt Rehtorintiellä sijaitsevia väistötilojakin remontoidaan.

Päivi Tuovinen

BUDJETTI Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä lupaa veroalen sijaan vauhdittaa koulukorjauksia kymmenillä miljoonilla.

Hätäväistötilojen käyttö neljässä vuodessa nollaan ja koulu- sekä päiväkotikorjauksiin reilusti aiempaa enemmän euroja.

Siinä tiivistetysti kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän vuoden 2018 talousarvioesityksen keskeisin sanoma.

Veroprosentin alennuksesta haaveileville tiedoksi: Se pysyy ensi vuonna jo sovitussa 18 prosentissa. Eikä alennusta ole luvassa jatkossakaan.

– Espoolla ei ole näköpiirissä realistisia edellytyksiä lähteä alentamaan veroprosenttiaan, Mäkelä kuittaa haaveilut espoolaisesta veroalesta Helsingin malliin.

Pelkästään ensi vuonna toimitilojen uudisrakentamiseen ja peruskorjaamiseen käytetään lähes 88 miljoonaa euroa. Siitä leijonanosan nielevät koulu- ja päiväkotirakentaminen.

Neljän seuraavan vuoden aikana peruskorjataan ja laajennetaan kaikkiaan yhdeksän koulua. Kymmenen seuraavan vuoden aikana koulu- ja päiväkotirakentamiseen tullaan Espoossa käyttämään kaikkiaan yli 900 miljoonaa euroa.

– Hätäväistöistä pääsemme eroon, kun hankimme reserviin tiloja ja hyödynnetään tehokkaasti koulu palveluna -mallia, jota hyvin toimiva esimerkki on Otaniemen kampusalueelle sijoitetut lukiot, Mäkelä linjaa.

Budjetista ei kuitenkaan löydy korvamerkittynä aiemmin sovittua 10 miljoonaa euroa mahdollisten hätäväistöjen rahoittamiseen.

– Tarve katsotaan tilanteen mukaan. Yksikään valmistelussa oleva koulukorjaushanke ei siirry, jos toinen koulun oppilaat joudutaan siirtämään väistöön, Mäkelä kuitenkin lupaa.

Kaupunginjohtajan budjettiesityksestä löytyy ensi vuodelle runsaat viisi miljoonaa euroa kehystä enemmän muun muassa varhaiskasvatukseen, koulujen tuntikehyksiin, erikoissairaanhoitoon ja nuorten terapiapalveluihin.

– Korotetut määrärahat säilyvät myös kahden seuraavan vuoden budjeteissa, hän lupaa.

Investointeihin uppoaa ensi vuonna kaikkiaan 287 miljoonaa euroa. Summalla rakennetaan niin metroasemien ympäristöjä, kuin väyliä kaksi- ja nelipyöräisille kulkupeleille. Vuonna 2019 alkaa rahaa kulua myös raidejokerin rakentamiseen.

Summasta reilu 60 prosenttia katetaan verotuloilla. Loput lainataan. Ensi vuonna kaupunki ottaa uutta lainaa 128 miljoonaa euroa.

Budjettilaskelmissa länsimetron jatkon Matinkylästä Kivenlahteen rakentamisen on arvioitu maksavan Espoolle enintään 560 miljoonaa euroa.

– Kaupunki on parasta aikaa päivittämässä länsimetron jatkon hankesuunnitelmaa. On syytä varautua kustannusten nousuun. Siitä päättää kuitenkin valtuusto viimeistään ensi vuoden alussa, Mäkelä muotoilee.

Lue myös:

Opetukseen ei säästöjä

Uimareille hyviä uutisia

 

Avainlukuja 2018 budjetista

Toimintamenot (peruskaupunki+liikelaitokset+taseyksiköt): 2,1 miljardia euroa.

Verotulot: vajaat 1,5 miljardia euroa.

Vuosikate 2018 lopussa: 191 miljoonaa euroa ( 670 euroa/asukas)

Investointimenot (peruskaupunki+liikelaitokset+taseyksiköt): 287 miljoonaa euroa.

Investointimenot (Espoo-konserni, sis. mm Länsimetro Oy): 700 miljoonaa euroa.

Lainamäärä 2018 lopussa: lähes 860 miljoonaa euroa (3 023 euroa/as).

Espoo-konsernin lainamäärä: 3,8 miljardia euroa (13 552 e /as.).

Written by:

Seppo Korkman

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

Valtuusto antoi Espoossa kovan lupauksen: Koulujen hätäväistöt historiaa vuonna 2021 – "Ovatko linjaukset kokoomusvetoisen kaupungin?"Noin 4 000 koululaista aloittaa syyslukukauden väistötiloissaEspoo aikoo ratkaista sisäilmaongelmat miljardilla – "Kymmenen vuoden kuluttua meillä ei ole enää homekouluja"Espoossa valmistaudutaan koululakkoon – Satoja oppilaita halutaan väistöön nopeasti