Espoonjoen puolustajat tyrmäävät presidentinrouvan nimeä kantavan kuntoutuslaitoksen laajennuksen

Kaisankodin päärakennus.

Päivi Hahko/Arkisto

Pro Espoonjoki ry on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen Espoon Pakankylän kartanon mailla sijaitsevan Kaisankodin laajennuskaavasta.

Valtuuston elokuussa yksimielisesti hyväksymä kaava mahdollistaa Kaisankodille noin 11 000 neliön lisärakentamisen. Valittajien mielestä lisärakentaminen heikentää erityisesti luonnonympäristön arvojen säilymistä. Rakentamisen vaikutuksista läheiseen Matalajärven natura-alueeseen halutaan myös selkoa.

Kaupunginhallitus käsittelee valitusta tänään maanantaina ja esittää sen hylkäämistä.

Vuosia tahkottu kaava antaisi Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiölle mahdollisuuden laajentaa omistamaansa kuntoutus-, hoiva-, virkistys ja lomakeskusta.

Kaisankodin toimitusjohtaja Niina Pyy on aiemmin kertonut Länsiväylälle (LV 27.4. 2017), että ensimmäisessä vaiheessa Kylänmäelle olisi tarkoitus rakentaa palveluasuntoja ikäihmisille.

Asuntoja tulisi kaikkiaan 50–60, osa tehostettua hoivaa tarvitseville, osa palveluasuntoja.

Kaisankoti syntyi presidentinrouva Kaisa Kallion halusta tarjota henkisesti ja fyysisesti uupuneille naisille paikka tervehtymiseen ja voimien keräämiseen. Kaisa Kallion täyttäessä 60 vuonna 1938 järjestettiin kansalaislahjakeräys, joka tuotti 375 000 markkaa. Tällä summalla Kaisa Kallio perusti vuonna 1950 Kauniaisiin Kaisan; kodin naisille, jotka "elämän vaikeuksista ja ruumiillisista sairauksista masentuneina tai henkisesti väsyneinä kaipasivat tervehtymistä ja sielunrauhaa".

Vuonna 1958 Kaisankoti siirtyi Espoon Pakankylässä sijainneeseen Backbyn kartanon tiloihin.

Nyt kiistanalaisesta kaavasta on rajattu pois ympäristön asukkaiden vastustamien alueen länsiosaan suunniteltu siirtolapuutarha-alue. Siirtolapuutarha-alue käsitellään myöhemmin omana asiana.

Pro Espoonjoki ry on sitoutumaton Espoonjoen vesistön vaikutusalueella toimivien rekisteröityjen kansalaisjärjestöjen muodostama kattojärjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on turvata Espoonjoen luontokokonaisuuden säilyminen asukkaiden käytössä osana historiallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa.

Written by:

Seppo Korkman

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

Perustettiin aikanaan "tervehtymistä kaipaaville naisille": Kaisankodin laajennuskaava läpi pulinoitta – Kylänmäelle palveluasuntoja ikäihmisilleKiistelty siirtolapuutarha-alue siivottiin Kaisankodin laajennuskaavan tieltä