Venäjän vallankumouksesta tänään 100 vuotta – Sinnemäki: "Valehtelu oli kommunismin toinen luonto"

Venäjän vallankumous tapahtui tasan sata vuotta sitten. Myöhemmin Marx, Engels ja Lenin nousivat Neuvostoliitossa lähes myyttiseen asemaan.

Jgaray / Wikipedia

Tänään tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun vähemmistökommunistit tekivät Venäjällä onnistuneen vallankaappauksen. Reilu puoli vuotta aiemmin tsaarin kaataneen Venäjän väliaikaisen hallituksen oli nyt vuoro luhistua: pääministeri Aleksandr Kerenski (1881–1970) pakeni Ranskaan.

Vallan kaapanneet bolševikit saivat Leninin (1870–1921) johdolla pidettyä vallan käsissään. Verettömästä vallankaappauksesta ryhdyttiin puhumaan Lokakuun vallankumouksena – tapahtuma sai myöhemmin Neuvostoliitossa ylleen myyttisen sädekehän.

Kirjailija ja kustannustoimittaja Anssi Sinnemäki, 70, on joutunut elämänsä aikana muuttamaan suhtautumistaan Venäjän vallankumoukseen ja kommunismiin.

Sinnemäki oli 1970-luvulla Tiedonantaja-lehden toimittaja ja taistolaisen kulttuuriliikkeen aktivisti, mutta hän luopui poliittisesta toiminnasta 1980-luvun alkupuolella. Anssi Sinnemäki on Vihreän liiton kansanedustajan Anni Sinnemäen isä.

– Kun olin vielä mukana poliittisessa toiminnassa, Venäjän vallankumous merkitsi minulle ensisijaisesti romanttis-herooista draamaa, joka merkitsi symbolista lupausta paremmasta maailmasta, Sinnemäki muistelee.

Risteilijä Auroralta ammutut laukaukset aloittivat neuvostohistorian mukaan Lokakuun vallankumouksen 7. marraskuuta 1917. (Kuva: Wilson44691 / Wikipedia)

– Se oli kuitenkin suuri harha, koska sen konkreettiset seuraukset olivat nähtävissä jo silloin aivan erilaisina kuin lupauksen lume tapausten kulun esitti.

Sinnemäki yhtyy nykyisin poliittisen historian emeritusprofessorin Osmo Jussilan näkemyksiin kirjassa Neuvostoliiton tragedia – Utopiasta vankileirien saaristoksi

– Siinä Jussila varsin vakuuttavasti riisuu Lokakuun suureksi sosialistiseksi vallankumoukseksi glorifioidun tapahtuman ”vallan kaappaamiseksi yöllisenä poliisioperaationa”. Tämän kuultuaan John Reed ja Eisenstein kääntyvät haudassaan Kremlin muurissa ja Novodevitšin Moskovan-hautausmaalla, Sinnemäki hymähtää.

Venäjän vallankumouksen parhaita puolia ja kestävimpiä saavutuksia Sinnemäen on nykyisin vaikea löytää – ellei sellaiseksi lasketa sen tuottamaa varoittavaa esimerkkiä.

– Proletariaatin diktatuuri oli valtapolitiikkaa, jonka talous oli valjastettu ensisijaisesti sotavarustelun ehdoilla ja joka tuhosi suunnattomasti inhimillisiä arvoja, Sinnemäki summaa.

Vallankumoustaide oli Neuvostoliitossa valtion virallista taidetta. Tässä Boris Kustodievin maalaus Bolsevikki vuodelta 1920. (Kuva: Tretjakovin galleria)

– Sosialistisen suunnitelmatalouden lopputulema oli muutoinkin mahalasku. Usein sanotaan, että tuottihan vallankumous sentään suurenmoista taidetta, esimerkiksi Eisensteinin elokuvat. 

Sinnemäen mukaan myös Eisenstein kuitenkin alisti taiteelliset keksintönsä diktatuurin
propagandalle ja valehtelulle. 

– Valehtelu muutenkin oli vallankumousta seuranneen vallanpidon toinen luonto. Neuvostoliitossa mikään ei ollut pyhää, mutta kaikki oli tabu, Sinnemäki kuittaa.

Venäjän vallankumouksen vaikutuksesta syntyi kuitenkin myös suurta kirjallisuutta tai musiikkia, joita Sinnemäki arvostaa.

– Historiallinen tragedia sen sijaan on se, että se syntyi enimmäkseen vallinneen vääryyden seurauksena. Kieltämättä sosialismin kaatuminen Neuvostoliitossa oli minulle valtava helpotus, tunnustaa Sinnemäki.

Kuuntele alta tunnettu vallankumouslaulu "Vapaa Venäjä".

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Written by:

Jari Pietiläinen

Ota yhteyttä