Näitä suomalaiset pelkäävät: Eniten kuolemaa, toiseksi eniten toisiamme – pelkotutkija kertoo miksi

Kuolema on peloista suurin – ja ainoa, joka käy toteen varmasti. Kuolema alkaa pelottaa, kun tajuamme olevamme ainutkertaisia olentoja: noin 5–6-vuotiaana.

Anton Soinne

IHMISET Hyvä pelko suojelee elämää, huono rajoittaa sitä. Suomessa tehdään nyt ainutlaatuista pelkotutkimusta, josta toivotaan apua psykiatristen sairauksien hoitoon.

Pelotonta ihmistä ei olekaan. Sellainen ihminen olisi itse asiassa jatkuvassa vaarassa, sanoo pelkotutkija Mikko Lähteenmäki.

– Kenenkään ei ole hyvä elää elämäänsä kokonaan ilman pelkoa. Tällainen henkilö reagoisi yllättäviin vaaratilanteisiin hitaammin. Eli pelon menettämisestä olisi haittaa, Lähteenmäki sanoo.

Lähteenmäki johtaa pelkotutkimusta Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella. Tutkimuksessa selvitetään, mitä pelkäämme ja mitkä tekijät selittävät pelkojamme. Ja etsitään vastausta siihen, mitkä pelot ovat opittuja ja mitkä synnynnäisiä. Vuonna 2016 aloitettuun tutkimukseen on osallistunut tähän mennessä viisi tuhatta henkilöä. Kyseessä on ainulaatuinen tutkimus: suomalaisten pelkoja ei ole selvitetty koskaan aiemmin vastaavassa mittakaavassa.

Tutkimuksessa on kartoitettu pelkoja laajoissa nettikyselyissä sekä laboratoriossa, jossa pelon ilmenemistä mitataan koehenkilöiden aivotoiminnasta ja silmänliikkeistä. Pelko näkyy silmissä, aivoissa ja jopa koko kehossa. Se saa sympaattisen hermostomme sykkimään.

– Pelko nopeuttaa sykettä ja hengitystä, laajentaa pupilleja, nostaa voimakkaasti vireystilaa ja kohottaa verenpainetta, voimistaa lihasjännitystä ja saa aikaan tunnelinäön, jossa huomio kiinnittyy normaalia rajatummalle alueelle, Lähteenmäki luettelee.

Pelko on hyödyllinen tunne, jolla on tärkeä tehtävä."

Kaikki tämä auttaa meitä selviytymään. Pelko valmistaa elimistömme räjähdysmäisen nopeaan lihastoimintaan – siis taistelemaan tai pakenemaan.

– Pelko ei ole psykiatrinen häiriötila vaan normaali, psyykkisesti terveillä ihmisillä potentiaalisesti vaarallisessa tilanteessa ilmenevä perustunne, Lähteenmäki korostaa.

Pelko on hyödyllinen tunne. Sillä on tärkeä tehtävä: auttaa selviytymään vaarassa. Pelko tekee meistä teräviä ja tarkkaavaisia. Se ohjaa meitä kiinnittämään huomiomme oleelliseen: tulipalossa poistumisreitteihin, onnettomuustilanteessa avun hälyttämiseen ja auttamiseen. Hyödyllisyydestään huolimatta pelkääminen on epämiellyttävää. Silläkin on tarkoituksensa, pelkotutkija sanoo.

– Pelko on epämiellyttävää, koska sen keskeisenä tehtävänä on saada meidät välttämään pelon kohdetta, Lähteenmäki tähdentää.

Eläinpelot ovat peloista yleisimpiä. Mutta vieläkin enemmän ihminen näyttäisi pelkäävän ihmistä. Aalto-yliopistossa käynnissä olevassa pelkotutkimuksessa on selvinnyt, että suomalaisilla on paljon sosiaalisiin suhteisiin liittyviä pelkoja.

– Läheisten ihmisten sairastuminen tai kuolema, välien rikkoutuminen ystävien tai perheenjäsenten kanssa, syrjityksi tai hylätyksi tuleminen, pelkotutkimusta vetävä Mikko Lähteenmäki kertoo.

Suomalaiset pelkäävät paljon myös petetyksi tulemista tai naurunalaiseksi joutumista. Arkuus, ujous ja jännittäminen esiintymistilanteissa tai uusien ihmisten seurassa on tavallista. Fobiasta on kyse silloin, kun sosiaalisten tilanteiden pelko estää työnteon, opiskelun tai ihmissuhteiden solmimisen. Silloin pelko toteuttaa toista suomalaisten yleistä pelkoa: yksinäisyyttä. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa hoidetaan nykyään Husissa esimerkiksi nettiterapialla.

Ihmissuhteisiin liittyvien pelkojen yleisyys kertoo siitä, että ihmissuhteet ovat meille tärkeitä. Ihmissuhteiden ulkopuolella yleisimmät pelkomme koskevat eläimiä sekä liikenne- ja suuronnettomuuksia, pelkotutkija Lähteenmäki kertoo.

Suomalaiset pelkäävät myös syrjäytymistä, taloudellista eriarvoistumista, työttömyyttä, Venäjää, lasten kiusatuksi joutumista tai omien mielipiteidensä vuoksi leimautumista sekä rikoksen uhriksi joutumista, kertovat Suomessa 2014–2017 tehdyt selvitykset. Väkivallan pelko ei ole kasvanut: rikoksen uhriksi joutumista pelkäsi joka kolmas suomalainen 2016, naiset useammin kuin miehet.

Yleisimpiä fobioita – tunnetko jo nämä?

Araknofobia = hämähäkkikammo. Maailman kenties yleisin kammo vaivaa joka toista naista ja joka kymmenettä miestä.

Akrofobia = korkean paikan kammo. Toinen yleisimmistä peloista. Toisia vertigo vaivaa jo tuolilla seistessä.

Emetofobia = oksennuksen ja oksentamisen kammo. Arviolta joka kolmas aikuisista kärsii tästä kammosta.

Brontofobia = ukkoskammo. Yleinen lapsilla.

Mysofobia = likaisuuden pelko. Tuttu himosiivoajille ja käsiään jynssääville. Ääritapauksissa puhdistautuminen on pakonomaista ja vie ison aikaa päivästä.

Skotofobia = pimeänpelko. Pelko ei kohdistu niinkään pimeään kuin siihen, mitä pimeydessä ajatellaan lymyävän.

Written by:

Marianna Simo

Ota yhteyttä