Suomalaisnuorilla tietoa yhteiskunnallisista asioista – mutta vähän halua osallistua toimintaan

Vain 10 prosenttia kahdeksasluokkalaisista olisi valmis laittomiin mielenilmauksiin kuten spreijauksiin. Kuvituskuva

Suomalaisnuorten tietämys yhteiskunnallisista asioista on huipputasoa kansainvälisen tutkimuksen mukaan. Mukana tutkimuksessa oli kahdeksasluokkalaisia nuoria 24 maasta.

– Tutkimus vahvistaa, että suomalaisnuorten yhteiskunnallinen tietämys ja luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin ovat maailman parhaimpia. Nuoret suhtautuvat myönteisesti tasa-arvon edistämiseen ja ovat erityisen kiinnostuneita ympäristökysymyksistä, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Vahvimmin suomalaiset nuoret luottavat poliisiin ja puolustusvoimiin sekä heikoimmin poliittisiin puolueisiin ja sosiaaliseen mediaan. Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on vahvistunut edellisestä tutkimuskerrasta vuonna 2009.

Tekemistä olisi kuitenkin ministerin mukaan siinä, miten saataisiin lisättyä nuorten kiinnostusta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.

– Se vaatii puolueilta ja muilta yhteiskunnallisilta instituutioilta uutta tapaa toimia, enemmän vuorovaikutusta ja avoimuutta, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Sama ilmiö on havaittavissa muissakin Pohjoismaissa. Kahdeksasluokkalaiset ottavat hyvin vähän osaa yhteiskunnallisten järjestöjen, kerhojen tai ryhmien toimintaan. Suomalaisnuorista tytöt ovat hieman aktiivisempia osallistujia kuin pojat. Nuorten halukkuus tulevaisuudessa liittyä puolueisiin, ammattiliittoon tai järjestöihin on kansainvälistä keskitasoa ja hieman lisääntynyt vuodesta 2009. Poliittisesta toiminnasta nuorille olisi mieluisinta ympäristön hyväksi toimiminen.

Suomalaisnuorten intoa osallistua laillisiin tai laittomiin mielenilmauksiin on vähentynyt entisestään. Laillisista keinoista kahdeksasluokkalaiset protestoivat mieluiten omilla kulutusvalinnoillaan. Laittomista keinoista noin 10 prosenttia nuorista olisi valmis spreijaamaan iskulauseita seiniin, tukkimaan liikenteen tai valtaamaan julkisen rakennuksen.

Tutkimus osoitti myös, että suomalaiset nuoret suhtautuvat myönteisemmin sukupuolten tasa-arvoon kuin vertailumaiden nuoret keskimäärin. Mitä korkeampia tiedollinen taso on, sitä myönteisempi asenne on paitsi sukupuolten myös etnisten ryhmien tasa-arvoon.

Suomalaisnuorilla on myös vertailumaista vähiten luottoa omiin kykyihinsä yhteiskunnallisina toimijoina. Luottamus on kuitenkin hieman kohentunut vuosien 2009 ja 2016 välillä. Ne jotka luottavat omiin kykyihinsä ovat myös valmiimpia osallistumiseen yhteiskunnalliseen toimintaan ja mielenilmauksiin.

Written by:

Ota yhteyttä