Idänkauppaa rajoittaa yhä epävarmuus

Elintarvikeyritykset kuten Valio ovat kärsineet idänkaupan ongelmista. Kuvituskuva

Petri Lyy

Suomen vienti Venäjälle on kasvanut kuluvana vuonna, mutta idänkaupassa ollaan silti kaukana huippuvuosista.

– Sanktiot, Venäjän tuonninkorvauspolitiikka ja muut protektionistiset toimet syövät väistämättä parasta terää Suomen vienniltä, toteaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.

Suurimmaksi haasteeksi yritykset nostavat Venäjään liittyvät poliittiset riskit ja sanktiot. Vain 20 prosenttia aikoo jatkaa investointejaan Venäjälle.

Tiedot ilmenevät elinkeinoelämän järjestöjen Venäjän kaupan barometrista.

Kaupan piristymistä pidetään silti myönteisenä. Vienti Venäjälle on kasvanut 20 prosenttia kuluvava vuonna ja tuonti 50 prosenttia. Yli puolet yrityksistä lisäksi uskoo niin vientinsä kuin Venäjän talouden kehittyvän myönteisesti puolen vuoden aikana.

Osa yrityksistä on luopunut viennistä ja investoinneista Venäjän markkinoilla. Erityisesti elintarvikevienti ja vähittäiskauppa ovat toistaiseksi olleet suurimmat kärsijät.

Suomen vientiä ovat piristäneet erityisesti ajoneuvojen, koneiden ja sähkölaitteiden viennin kasvu.

Venäjältä tuonnin kasvu perustuu yhä energian ja raaka-aineiden tuontiin. Suomen viennin kasvu Venäjälle vastaa EU-maiden keskiarvoa, mutta tuonti Venäjältä Suomeen on kasvanut selvästi muita EU-maita enemmän.

Vuoren mukaan epävarmuuksista ja riskeistä huolimatta Suomen vientiä Venäjälle pitää pystyä kasvattamaan ja laajentamaan – sanktioiden sallimissa rajoissa.

– Suomi, perinteinen idänkaupan edelläkävijä, ei voi tyytyä EU-maiden keskitasoon viennin kasvussa naapurimme Venäjän talouden elpyessä, Vuori sanoo.

Myös venäläisten matkailijoiden määrän kasvu on Suomen kotimarkkinoille hyvä uutinen.

Written by:

Ota yhteyttä