Westendiä halutaan laajentaa ulkoilusaareen - katso kuvat suunnitelmista!
-
Kuva: 3D Render OyTvijälpin saari kokisi täydellisen muodonmuutoksen, mikäli suunnitelmat asuntorakentamisesta, venesatamasta ja luontokeskuksesta toteutuvat. -
Kuva: 3 D Render Oy -
Kuva: 3D RenderSaareen on ideoitu myös saaristoluontokeskusta, jossa esiteltäisiin Espoon ja koko Suomenlahden saaristoa. -
Kuva: 3D Render -
Kuva: 3D RenderHiljentymistä kaipaaville tulevaisuuden Tviljälp tarjoaisi oman kappelin. -
Kuva: 3D Render -
Kuva: 3D Render -
Kuva: 3D Render
Virkistyskäyttöön varatulle Tvijälpin saarelle Westendin edustalla halutaan rakentaa 39 pari- ja erillistaloa.
Saareen on suunniteltu myös runsaan 150 venepaikkaa käsittävää satamaa oheispalveluineen. Puolet venepaikoista tulisi vierasveneiden käyttöön.
Alustavien laskelmien mukaan noin 24 miljoonaa euroa maksavaan hankkeeseen sisältyy myös saaren mantereeseen yhdistävä silta.
Hankkeen suunnittelijat lupailevat, että suurin osa saaresta jäisi rakentamisen jälkeenkin yleiseen virkistyskäyttöön.
– Nykyisellään saari on vain satunnaisten hiihtäjien välietappi. Kunnollista rantautumispaikkaa tai polkuja saarella ei juuri ole, hankkeen kehittäjä, Aalto Ympäristökehitys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilari Schouwvlieger muistuttaa.
Kaupunki omistaa
Tvijälpin saari on kuulunut Hagalundin kartanolle.
Espoon kaupunki osti saaren vuonna 1972. Tarkoitus oli rakentaa saarelle ponttonisilta ja venesatama.
Saari sijaitsee noin 250 metrin päässä mantereesta.
13,4 hehtaarin kokoisella saarella on jäljellä pienen kalastajatilan rakennukset, jotka kaupunki omistaa.
Kalastajamökki on nykyisin vuokrattu Suomen CP-liitolle kesänviettopaikaksi.
Saaren pohjoisosa on metsäinen ja eteläosaa hallitsevat kalliot.
Kaavassa saari on merkitty virkistysalueeksi.
Mukana hankkeessa on myös satama- ja laiturivalmistaja Marinetek Group Oy.
– Suunnitelmiimme kuuluu luontopolun ja uimarannan rakentaminen. Lisäksi saareen voisi rakentaa saaristoluontokeskuksen, Schouwvlieger kertoo.
Westendiläiset saisivat saareen oman myös kappelin.
Saaren yhdistäisi mantereeseen puusilta, jonka hinnaksi on arvioitu noin 10 miljoonaa euroa. Sitä myöten saareen pääsisi myös autolla.
Sillan, sataman, tiestön ja julkisten rakennusten rakentaminen maksettaisiin asuinrakennusoikeuden myynnillä.
– Saaresta voisi tehdä puurakentamisen lippulaivan Espooseen. Kaikki rakennukset tehtäisiin puusta, Schouwvlieger unelmoi.
Saaresta voisi tehdä puurakentamisen lippulaivan.”
Nykyisessä osayleiskaavassa Tvijälpin saari on merkitty virkistysalueeksi, jossa edes telttailu ei ole sallittu.
Espoon yleiskaavapäällikkö Harri Hietanen ei saaren uusille käyttösuunnitelmille lämpene.
– Kaavan muuttaminen on pitkä ja hankala tie. En näe mitään syytä, miksi kaavamääräyksiä pitäisi muuttaa, Hietanen arvioi.
Schouwvlieger myöntääkin, että hankkeen toteutuminen on kiinni Espoon kaupungin poliittisten päättäjien tahdosta.
Valtuuston neuvottelukunnalle hanketta esiteltiin viime viikolla. Neuvottelukunta päätti, että Espoossa tehdään selvitys venepaikkojen kokonaistarpeesta sekä mahdollisista venesatamien paikoista.
Toukokuun lopulla Länsiväylä uutisoi helsinkiläisen NJK:n suunnitelmista purjehduskeskuksen ja 400 veneen vene- ja vierasvenesataman rakentamisesta Karhusaareen.
Lisätietoja: www.tvijalp.fi
Kommentit
Kaikenlaista voi aina ehdottaa. Toinen asia on kannattaako kaikenlaisiin ehdotuksiin tarttua.
Nyt esitellyissä suunnitelmissa on mielestäni kaksi ongelmaa.
Ensinnäkin vetonaulaksi suunnitellaan saaristoluontokeskusta. Hieno idea, mutta Espooseen on jo tulossa yksi luontokeskus Nuuksioon ja toista suunnitellaan Finnooseen. Säästöjen keskellä elävä valtio tuskin rakentaa Espoota pullolleen luontokeskuksia.
Toisekseen saari suljettaisiin pitkälti yksityiskäyttöön. Esitetyissä suunnitelmissa kävelytiet kiertäisivät vain saaren pohjoispuolta ja saaren ympäri ei pääsisi. Etelänpuolella talot ovat melko lähellä merta, eikä väliin ole piirretty edes kapeaa polkua.
Tvijälp on hieno saari jonka virkistyskäyttö on tällä hetkellä turhan vähäistä. En kuitenkaan näe ratkaisuna sitä, että saari muutetaan pitkälti yksityiskäyttöön.
Tony Hagerlund
Espoon kaupunginhallituksen jäsen (vihr)
Jollei saarta tosiaankaan pääsisi kävelemään "rantareittiä", jäisi idea ulkoilualueesta torsoksi. Monen rakastama Karhusaari on mainio ulkoilukohde juuri siksi, että sitä pääsee kiertämään. Olisko mahdollista suunnitella asuinalue ilman rantarakentamista?
Puutaloalue keskellä saarta olisi kustannustehokkain myös viemäröintejä ym. kunnallistekniikkaa ajatellen. Tvijälpin ottaminen osaksi Westendiä olisi sinänsä hieno asia ja siltaa pitkin sen ulkoilukäyttö ulottuisi talvikelien lisäksi myös kesänaikaan. Tosin silta pitäisi salmen sulana eikä siitä enää hiihdeltäisi/käveltäisi paukkupakkasten aikaan.
Mutta kaikkeahan ei voi saada. Nyt pitää vain pohtia, mistä kaikesta voi luopua.
Tällä kaupungin omistamalla saarella ei nykyään ole todellakaan paljonkaan todellista virkistyskäyttöä. Saareen voi kuitenkin sijoittaa sekä asutusta että venepaikkoja ja silti jättää suurin osa saaresta puistoksi. Venepaikoista on Espoossa jatkuva pula. Sillan kustannukset tulee peitettyä tonttien myynnilla. Haittoja on vaikea keksiä. Ihmettelen yleiskaavapäällikön asennetta.
Mitä nyt joskus on tullut seurattua aikoinaan omassa satamassa niin
aika monien paatit lilluu laiturissa suurimman osan koko veneilykaudesta.
Pienemmille veneille siten voisi harkita myös ihan maalla
säilyttämistä myös ja trailerilla vesille sitten kun kun veneily into iskee.
Tähän pitäisi vaan panostaa mahdollisesti hiukan että maalla säilytykseen
pitäisi olla aidattu ja sulejttu alue ja miksi ei kulun valvonnalla varustettuna/hälyttimillä.
Jos maksajia on satoja niin ei kustannukset kai niin hirveiksi nouse?
Näin saisi lisää venepaikkoja ja tätä ideaa varten voisi olla oma laituri mikä
olisi väliaikaista kiinnittymistä varten kun vene lasketaan vesille.
Helpointa tietysti olisi aina se vene omalla trailerilla.
Westendiläisenä hätkähdin ensimmäisen kerran, kun kuulin suunnitelmat rakentaa Tvijälpiin silta ja asuntoja virkistyskäyttöön. Silta tulisi jokapäiväisen kävelyreittini varteen Westendin rantaan.
Sitten aloin miettiä sillan hyviä puolia. Voisin laajentaa jokapäiväistä kävelyreitistöäni sillan kautta merelle ja katsella taivaan värien vaihteluja hieman avoimella merialueella kuin Westendissä.
Suunnitelmat ovat vielä tietty keskeneräiset. Oma ehtoni positiiviselle asenteelle kaavan muuttamisen suhteen on, että saarelle tehdään uimaranta yleiseen virkistyskäyttöön. Idea puurakentamisesta vaikuttaa hyvältä.
Espoolla on vain muutama saari virkistyskäytössä. Tvijälp on liian vähäisistä ulkoilusaaristamme kauneinpia, ellei kaunein. Ajatus tuntuu karmealta, että saarta muutettaisiin jotenkin. Tvijälpin syvät rannat tarjoavat harvinaisen loistavat rantautumismahdollisuudet myös isommillekin jahdeille. Sieltä löytyy rantautumispaikkoja tuulensuunnasta- ja voimakkuudesta riippumatta. Paikka on aivan loistava myös maakravuille: vuokrakanootilla pääsee saareen tottumattomampikin, kelissä kuin kelissä. Käykää ihmeessa kokeilemassa, paikka on oikea elämys, jossa arjen kiireestä ei ole tietoakaan! Käykää paikanpäällä ja kirjoitelkaa ihmeessa mielipiteenne sen jälkeen. Näistä asioista ollaan yleensä hyvin hiljaa, että ei tulisi ruuhkia, mutta nyt tuntuu, että ollaan pakon edessä. Ei tuhota korvaamatonta kansallismaisemaa!
Hassua kuinka nuo virkistysarvot "löydetään" vasta kun on ehdotettu muuta käyttöä. Ne näyttävät olevan vähän niinkuin liito-oravan papanat, niitä löydetään aina kun halutaan kieltää, estää, haitata, tukahduttaa, ahdistaa y.m. arkipäivän fasismia.
Suunnitelma vaikuttaa raharikkaiden suojelualueelta mutta mikä ettei jos kerran haluavat kasaantua omaan slummiinsa ja suostuvat maksamaan kustannukset. Laadukkaan puurakentamisen näyteikkunanhan siitä silloin voisi hyvinkin saada. Golf-kentän kun vielä saisivat mahtumaan niin paikkahan olisi suorastaan idylli.
Taas uusi vierassatamahanke Espooseen? Onko kukaan kysynyt veneilijöiltä, tarvitaanko sellaista? Mitä erityistä tälle saarelle voisi tehdä, että veneilijät tulisivat pääväylältä kausas sivuun ja jäisivät yöksi Tvijälpiin? Kotisatamia eli venepaikkoja kyllä tarvitaa. Varsinkin sellaisia, missä voisi talvitelakoida. Nämähän eivät ole sellaisia. Tarvitaan parkkipaikat ja jätehuolto. Lyhyt ja helppo pääsy parkkipaikalta laiturille. Löytyykö? Vai ovat laiturit vain kävelymatkan sisällä oleville asukkaille?
Mielestäni Espoossa on poikkeuksellisen paljon kaupungin omistamia saaria, joissa voi retkeillä. Toivottavasti Kytön saaresta saamme vielä yhden lisää. Se, mitä voisi olla lisää, on hyvät laiturit ja rantautumispaikat näissä yhteisissä saarissamme. Ei niin, että ainoa hyvä laituri on huoltolaituri, johon ei saa kiinnittyä.
Kalliita ovat asunnot Tvijälpissä, kun 39 asuntoa kustantaa 24 miljoonan projektin. Onko tarkoitus tehdä niin kalliita asuntoja, että reilu puoli miljoonaa pohjalla ei tunnu missään? Näitä lähisaarien kayttöönottoja on meneillään muitakin. NJK:n hanke, Finoo-hanke (myös vierassatama) ja Suvisaarissa yksi kohde ainakin. Pitäisköhän vähän topuutella. Kohta ei ole virkistyssaaria.
Eiköhän yleiskaavapäällikön kommentit perustu siihen, että Etelä-Espoon yleiskaavan yhteydessä pohdittiin tätäkin asiaa. Tämän hankkeen puuhamiehet ovat tehneet hienon esitteen, mutta eivät ole siihen vaivautuneet selvittämään, miten yleiskaava ohjaa saaren maankäyttöä.
Jos oikein muistan niin Tvijälppiin on yleiskaavassa osoitettu yhteystarve kevyelle liikenteelle ja se on osoitettu virkistyskäyttöön.
Espoossa on kova pula venepaikoista, mutta saariluonto on ainutlaatuista eikä sitä luonnontilaan pysty palauttamaan, jos rakentamista sallitaan. Minusta tätäkin hanketta on syytä harkita huolella. Jos asemakaavoitusta lähdetään tutkimaan on ehdottomasti ainakin pidettävä huolta siitä, ettei siitä tule suljettua saarta vaan kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus nauttia saaren luonnosta.
Täytyy myös pitää mielessä, että Westendin rannat on rakennettu ja rakennetaan yhä. Muuhun Espoosen verrattuna Espoon rantareittiä on Westendissä vain pieni pätkä.
Tvijälp toisi mahdollisuuden "pidentää" rantareittiä, jos sellainen kulkisi saaren rantojen ympäri. Hankkeen suunnitelmissa ei ole sellaista, mutta kuten sanoin, suunnitelmat ovat suunnitelmia ja niitä voi aina muuttaa.
Suomi, Espoo ja Westend tulevat tarvitsemaan vapaita alueita virkistyskäyttöön kun Espoo ja pääkaupunkiseutu rakennetaan täyteen. Yleiskaavan muuttaminen on hankala asia eikä sitä kannata edes yrittää.
Tulen vastustamaan kaikissa vaiheissa.
Kaikilla westendiläisillä, espoolaisilla ja suomalaisilla ei ole varaa ostaa purjevenettä - ei edes soutuvenettä tai kanoottia, jolla pääsisi nauttimaan Tvijälpin luontoarvoista.
Jos jotain halutaan rakentaa Tvijälpiin, niin kesämökkejä viereisen Varsasaaren malliin (joka on helsinkiläisten mökkisaari).Mökkitontit voitaisiin vuokrata arpomalla espoolaisten hakijoiden kesken.
.Näin saaresta muodostuisi espoolaisten mainio lomanviettopaikka, josta kaikilla( eikä
ainoastaan eliitillä) olisi mahdollisuus nauttia!
Siltayhteys toisi saaren kaikkien käyttöön - ei ainoastaan veneilijöiden. Silta taas on sen verran kallis, että sen rahoittaminen tuskin onnistuu muuten kuin myymällä saaresta tontteja. On hieman turhan pelko, että saari jäisi joidenkin "yksityisten" käyttöön, kun se nyt on vaan veneilijöiden tavoitettavissa. Useimmat veneilijät taas menevät jonnekin merellisimpiin paikkoihin, kuin aivan rakennetun mantereen kupeeseen.
Satama lisäisi venepaikkoja - uusien osoittaminen ei ole helppoa, vaikka Espoossa rantaa riittääkin. Vierasatamana alue ei ole kovin hyvä, sillä jatkoyhteydet jäävät aika heikoiksi.
Westendiläiset voivat tietenkin vastustaa kaikkea uutta rakentamista lintukotoonsa, mutta itseasiassa heidänkin ulkoilumahdollisuuksiansa siltayhteys parantaisi.
Itse käyn veneellä Tvijälpissä joka kesä usemman kerran, etuna juuri rauhallisuus ja mahdollisuus rantautua eri puolilta tuulen suunnan mukaan. Henkilökohtaisesti olen ehdotusta vastaan. Toki se että sinne rakennettaisiin silta ja jätettäsiin koko saari edelleen virkistyskäyttöön on ihan ok.
Kyllä niitä venepaikkojakin tarvitaan. Hyvä, että edes yksityinen taho on niitä kiinnostunut toteuttamaan, jos kaupungilla itsellään ei ole innostusta. Kyseinen saari sopii mainiosti esitettyyn käyttöön. Ei muuta kuin tieto Loukolle, niin kaavamuutos on viikonpäästä siinämäärin ok, että toteuttaja pääsee hommiin.
Hankkeen osapuolia pitäisi kuunnella esim. tällä keskustelupalstalla.
Toisella puolella ovat paikalliset asukkaat ja heidän virkistysaluetarpeensa. Tässä tapauksessa varsinkin Westendin mutta myös Haukilahden, Niittykummun ja Etelä - Tapiolan asukkaat.
- Sillan puute on haitannut Tvijälpin saaren virkistyskäyttöä.
Toisella puolella ovat Espooseen venepaikkoja tarvitsevat. Kyseessä ovat kotisatamaa tai vierassatamaa tarvitsevat.
- Oli paljon keskustelua, kun NJK suunnittelee purjehduskeskusta Karhusaareen.
Moi
Kyselin noin kahdeltakymmeneltä henkilöltä josta asuvat lähistöllä saaren nykyisestä virkistyskäytöstä. Kolmesta henkilöstä kaksi joilla on vene ovat käyneet joskus saaressa, mutta harvoin. Kukaan veneettömästä ei ole koskaan käynyt tässä kyseisessä saaressa, joten se siitä tämän hetkisestä paikallisten virkistysalueesta.
Äkkiä vain suunnitelma toteutukseen niin pääsevät veneettömätkin käymään saareen. Jollakin on myös silta rahoitettava ja saatava lisää espooseen hyviä veronmaksajia että eikun tontit äkkiä myyntiin vaikkapa huutokaupalla.
Tvijälpiin on kaavailtu 39 pari ja erillistaloa ja niille omat venepaikat. Kovalla rahalla tietysti!Tämäkö on sitten se kaikille tarkoitettu ulkoilu ja virkistysalue?Samanlaiset suunnitelmat on myös Suomenojan venesataman muuttaminen yksityiseksi vain alueelle rakennettavien eliittiasuntojen käyttöön!
Tvijälpissä on mahdollisuuksia pelkäksi ulkoilualueeksi. Tehdään tukeva ponttoonisilta, joka sallii myös huoltoliikennettä. Molemmin puolin siltaa peräpoijut tai aisat, johon veneet voivat kiinnittyä. Sisälahteen uimaranta, rantojen tuntumaan kevyen liikenteen väylä ja katoksia. Keskelle saarta kesäravintola ja yleisö WCt. Eiköhän käyttäjia ala ilmaantua lisää.
Älkää unohtako että Tvihjälpiin pääsee jalkaisin talvisin n. kolmen kuukauden aikana. Kauniina viikonloppuna saaressa ja sen rannoilla kävelee satoja ihmisiä, olen yksi näistä. Niin kauan kuun jäät kestävät, käyn joka päivä saaressa.
Hieno suunnitelma jonka estää vain suomalainen kateus. Kun rantatonteista on kerran huutava pula, niin kaupungin kannattaa myydä niitä niille jolla on varaa ja ottaa rahat pois. Myyntituloilla Espoo voi tehdä jotain, joka hyödyttää suurempia kansalaispiirejä kuin ne jotka kävelevät talvisin Tvjihjälpiin.
Kaavat ym. muuttuvat vaikka muutamassa kuukaudessa jos on poliittista tahtoa.
Samaa mieltä, hieno suunnitelma ja Westendiläisenä kannatan. Jos saamme sillan, Tvilhjälpiin pääsee ympäri vuoden 12 kk ajan, edelleen myös talvisin jäätä pitkin. Olen hiihtänyt usein saaren ohi eikä rannoilla ole ollut koskaan ainuttakaan kävelijää. En ymmärrä hankkeen kiihkomielistä vastustusta.
Ennemmin tuonne tuo NJK:n satama kuin Karhusaareen.
Kustannusarvio vain ihmetyttää. Jos kuluja saadaan 24 000 000 euroa ja asuntoja 39 niin keskimäärin tulee tontille hintaa lähes 620 000 euroa. Vähän epäilyttää hankkeen kannattavuus vaikka liittymillä saataisiinkin jotain 5000 per tontti...
Numerot on aika järisyttävät ja ei tuosta tuolla talomäärällä kyllä kannattavaa taida kaupunki saada sitten millään. Jos tällaista ökypaikkaa suunnitellaan ja kun mahdolliset veronmaksajatkin lienevät pääomaverojen maksajia, niin kyllä Espoon kaupungin pitäisi tehdä tontteja myymällä huipputili, että touhussa olisi edes järjen hiven mukana. +- liiketoiminta haiskahtaa pahasti kabinettipeliltä.
Ja tällä kertaa ei edes nimimerkkikään kannata tornitalojen rakentamista tuolle tonttimaalle ;)
-oraakkeli
Tyhjän saaren sijaan jos voi ihailla Luontokeskusta, Kappelia, veneitä laiturissa, ihmisiä edellisten ympärillä, niin en heti keksi mitään vastustavaa argumenttia.
Kuitenkin ollaan jo kaupungistuvassa miljöössä - luontoisia askeleita tyhjässä saaressakin pilkkoisi joka tapauksessa liikenteen pauhu. Espoota kaupallisena yksikkönä ajateltuna tonttien myynti ja rouhea nippu uusia veronmaksajia kaiten sopii millä tahansa skenaariolla tulevaisuuden kuviin. Saaria riittänee jatkossakin yleiseen virkistyskäyttöön. Ja niin kuin edellisissä todettua, on nykyinen käyttöaste huomattavan alhainen. Tvijälp jäisi tälläkin suunnitelmalla kaikkien käyttöön. Vielä ehkä pienenempänä, mutta sitäkin tärkeämpänä anekdoottina Kappelin merkitys asiaan kuuluvien tilaisuuksien tapahtumapaikkana toisi mielenkiintoisen lisän tarjontaan.
Muutos on kaunis asia
Hey Great !
Milloin hieno Kappeli saadaan valmiiksi? Tuleville kaksosille mahtava ristiäispaikka. Tossa olisi vähän vastinetta Tadao Andon `valon kirkolle`.
Kuriositeettina näytin suunnitelmia ranskalaisille vierailleni..pitivät kovasti eloisasta ympäristöajattelusta. Mainiota kehitystä. Pariisin tulevaisuudenkuvia Sarkozyn tilauksesta lisäasutukselle ja uudelle kaupunkikuvalle ovat hahmotelleet arkkitehdit Jean Nouvelista Richard Rogersiin. Hyvä, että täällä herätään itsenäisinkin voimin ajattelemaan.
Tvijälpin kaltaisilla projekteilla luodaan koko pääkaupunkiseutua huomioidenkin luodaan. mielenkiintoista näkemystä asuttamisen mahdollisuuuksista.
Wunderschön!
Jos saarelle muuttaa 39 varakasta veronmaksajaa muualta kuin Espoosta, kunnallisveroa tulee muutaman miljoonaa lisää joka vuosi. Jos joukossa on optioiden saajia, summat vielä nousevat. Puoli miljoonaa per saaritontti on vähän, eli taloudelliset suunnitelmat ovat realistiset. Siltaan pitäisi laittaa moottoriveneelle alituskorkeus.
Kaupungin virkamiehiltä toivoisi rakentavampaa asennetta, voisitte myöntää, että muutkin kuin kaupungin suunnittelijat saattavat keksiä hienoja ideoita!
Tvihjälpin virkistyskäyttö on marginaalista, vielä vähäisempää kuin Karhusaaren jossa käy nollasta pariinkymmeneen ihmistä päivässä. Espoolaiset pääsevät saaristoliikenteen vuoroilla koskemattomille saarille jonne moottoritien pauhu ei kuulu.
Jos yksityinen toimija on valmis noin merkittävällä ja ympäristöarvot huomioivalla tavalla kehittämään aluetta, ja koko projekti ei maksa kaupungille mitään, niin miksi ei ? Tällä hetkellä lähes joutomaana oleva alue saataisiin kaikkia kansalaisia palvelevaan virkistyskäyttöön ja lisäksi ekologista puurakentamista alueelle esimerkiksi muillekin tasokkaita asuntoja rakentaville. Niitä kun ei tällä hetkellä puusta juuri tehdä.
Lisäksi kaupunki saisi maksukykyisiä veronmaksajia ja tarjontaa lisäämällä asuntojen pahimpia hintapiikkejä alueella saataisiin leikattua. Sitä paitsi, ketjussa aiemmin mainituilla summilla kaupungille voisi rahaa jäädäkin maankäyttömaksuista.
Tsemppiä Schouwvlieger, viehän homma maaliin vastusteluista huolimatta !
Jos yksityinen on valmis. Jossitteluja ja voidaan edelleen jatkaa numeroharjoituksia. En ole aivan varma saako kaupunki maankäyttömaksuja jos kaupunki itse myy tonttinsa eteenpäin. Jos joku muu taho möisi rakennuttajalle, niin tuolloinhan kaupunki ottaisi laskennallisesta arvonnoususta osansa. En tunne prosessin tarkkoja yksityiskohtia, joten voin olla väärässäkin.
Mitä tulee noihin 39 rikkaaseen veronmaksajaan. Vaikka porukka tienaisi noin 100 000 euroa / talous, niin kaupunki saa tuosta sen 780teuroa (oletetaan, että veroprosentti nousee 20%:iin jatkossa) vuodessa. Mikäli hanke edellyttää tuota 24 miljoonan kustannusarviota, luku, joka muuten yleensä aina kyseenalaistetaan (esim. metro) mutta ei nyt. Niin ei tuota kovin hyvänä investointina voida kyllä pitää. Tuotto olisi 3,25%. Kun kaupunki rakentaa tuohon päälle infran niin varmasti saavat huolto- ja ylläpitokuluina syötyä vielä suurimman osan tuosta 780kiloeurosta. Joka sekin lähtökohtaisesti oli vain kuvitelmaa. Lisäksi kaupunki lainannee rahaa infran rakentamiseen, jolloin korkomenojen kanssa ollaankin taas tappiolla. Kannattiko?
Jätin tarkoituksella nyt pois tonttimyynnistä saadut rahat. Kassavirralla kuin vain on väliä lopulta.
Edelleen olen sitä mieltä, että antaa mennä, mutta jokin järkeä nyt pitäisi käyttää vähän noissa kulupuolen laskelmissakin. Rehellisesti sanottuna. En usko, että kaupungista löytyy kykyä miettiä näiden erivaihtoehtojen kannattavuuksia koska mitään voitontekopakkoahan ei ole. Tehdään vain, katsellaan mitä tulee ja toivotaan parasta. Jos omille päästään niin hyvä. Väärin.
Veroeurot ovat niitä tärkeimmin varjeltavia euroja, joiden tuottovaatimuksen tulisi ylittää yksityisen pääoman. Tuottovaatimus voi olla myös kvalitatiivinen, yhteiskunnalle hyvinvoivaa tuottava kun ajat ovat hyvät. Tiukkoina aikoina pitää puristaa kaikki irti mitä saadaan vähäisistä resursseista.
Todennäköisesti näihin asuntoihin ei tule muuttamaan espoolaisittain ylämpää keskiluokka (tulot 50 000€/ henkilö, eli 100 000€/v) vaan huomattavasti parempituloisia, mantereen puolella rantatonteilla ovat keskimääräiset talouksien tulot noin 500 000€ /v joten laskeppa uudelleen sillä luvulla. Lisäksi ota huomioon että maankäyttösopimuksilla saataneen todennäköisesti noin 4000€ / rakennusoikeusneliö.
Jos nyt laskisit noilla luvuilla uudelleen niin eiköhän menisi aika tuottoisaksi kaupungille...
Oraakkeli kirjoittaa kuin 24 Meuron investointi olisi kunnan. Ei kai kaupungin ole tarkoitus gryndata aluetta vaan yksityisen toimijan? Kunnallistekniikan y.m. infran rakentaminen olisi kaupungin osuus mutta se pitäisi saada rahastettua grynderiltä (eli tulevilta asukkailta).
XXX XXX:n kanssa olen samaa mieltä, että sadan tonnin tuloilla tuskin on asiaa noihin asuntoihin vaan enemmän pitää olla tulovirtaa.
Ongelma lienee siinä, ettei hyvätuloisten tulot tule ansiotuoloista, joita kunta veroittaa vaan pääomatuloista, joista verot kilisevät valtion kassaan. Suomen varakkain desiili tienaa reilut 120k / huusholli. Toki tuonne varmaan pyrkii rikkaammat, mutta ansiotuloista oli kuitenkin kysymys.
Näinhän kirjoitin, että kaupunki maksaa perusinfran, jolle tuo 24meur hintalappu on mätkäisty. Tuosta tulee sitten korkomenoja ja ylläpitokustannuksia, jotka edelleen ovat kaupungin kontolla. En usko edelleenkään tätä kannattavaksi investoinniksi näillä laskelmilla, mutta jos joku yksityinen taho tekee suostuu rakentamaan tuon sillan ja kappelin yleiseen käyttöön niin ei mulla siihen mitään vastaan ole. Kaupungin vaan pitää pitää huoli, että saa tällaisesta kunnolla voittoa, eikä tehdä kaverin kaverille, sille hyvälle veljelle, yhdistettyä omakotitalo-kesämökkiä.
Maankäyttömaksun osalta en ole asiantuntija, kuten kommentoin, mutta en nyt ihan varma ole miten kaupunki saisi tuon 4k/rak m2 maankäyttömaksua kun kyseessä ovat ilmeisesti kaupungin omat maat. Jos joku muu taho tuohon hakisi kaavamuutosta omille mailleen, niin silloinhan kaupunki ottaisi omansa välistä.
Rahastamaan päästään kerrostalotonteilla ja niitä vaan tuohon Kehän päälle ja Keilaniemeen.
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
- (19:01) Keilaniemen tunnelointipäätös menossa läpi valtuustossa
- (19:00) Epe Helenius lämpeni Suvi Isotalon rootshenkisille lauluille
- (16:30) Uudet ylioppilaat nousi viime viikon nettihitiksi
- (16:28) Myös demarinuoret kannattavat aktiivista eutanasiaa 3
- (14:34) Pyöräilykypärän suosio kasvussa
- (12:10) Työterveyshuolto rempallaan puolella tarkistetuista ravintoloista
- (11:30) Wigwam-legenda Jukka Gustavson tekee paluuta kaikessa hiljaisuudessa
- (11:20) Vietätkö A-luokan kesälomaa puolison kanssa vai ilman?
Uusimmat blogit ja kolumnit
