Lars Hagman on Espoon elävän ilmeen rakentaja

Kun espoolaislapsi taapertaa arkiaamuna lähipäiväkotiin tai omaan kouluunsa, on rakennusta todennäköisesti ollut suunnittelemassa kaupunginarkkitehti Lars Hagman, 64.

Hänen johdollaan ovat Espoon kaupungin talonsuunnittelu- ja talonrakennusyksiköt pelkästään 2000-luvulla rakennuttaneet kymmeniä päiväkoteja ja kouluja.

Mikään ei estä käyttämästä värejä ja muotoja kiinnostavalla tavalla.”

Rakennustaiteen valtionpalkinnolla vastikään palkittu Hagman on tyytyväinen muun muassa kolmeen uunituoreeseen rakennukseen, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta hän on esimiestasolla vastannut.

Claudia Auerin ja Niklas Sandåsin suunnittelema Tuomarilan päiväkoti, Verstas-arkkitehtien Kirkkojärven koulu sekä Jari Frondeliuksen, Jaakko Kepon ja Juha Salmenperän suunnittelema Rastaalan koulun lisärakennus ovat kaikki luonteeltaan hyvin erilaisia kohteita, joille luonteenomaista on houkuttelevuus.

– Päiväkodit ovat tietenkin eri tavalla suunniteltuja kuin jos kyseessä olisivat vanhusten palvelutalot. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä värejä, muotoja ja materiaaleja kiinnostavalla tavalla missä tahansa kohteessa, muistuttaa Hagman.

– Ja onpa rakennuksen käyttäjä sitten minkä ikäinen tahansa, pitää muistaa, että me rakennamme yhdessä Espoosta kestävää ja kaunista kaupunkia. Ei julkisten kohteiden bulkkituotanto ole ilo kenenkään silmälle, arvioi Hagman.

Suurpelto on arkkitehdeille melkoisen kiperä kohde.”

Tulevista rakennushankkeista erityisesti Suurpelto on arkkitehdeille melkoisen kiperä kohde. Alueelta puuttuvat muun muassa korkeuserot, joihin suunnittelijat muualla Espoossa voivat tukeutua.

– Suurpelto on maisemaltaan hyvin lattea, sillä siellä ei ole samanlaisia jännitteitä kuin muualla Espoossa, esimerkiksi merenrantaa, muistuttaa Hagman.

– Suunnittelulle se asettaa aikamoisia haasteita, joihin voi vastata korkealaatuisella arkkitehtuurilla.

Suurpellon lastentalo on valmistuessaan kahden vuoden kuluttua kaupunginosan ensimmäinen julkinen rakennus. Arkkitehtuurikilpailun arvioinnissa pidettiin tärkeänä sitä, että talosta tulisi luonteeltaan riittävän voimakas ja persoonallinen.

Saunalahteen puolestaan valmistuu kahden vuoden kuluttua asuinalue, jonka keskiössä ovat koulu ja päiväkoti. Koulun kattorakenne poikkeaa tyystin tavanomaisesta.

Rakennushankkeen pienoismalli on sijoitettu Espoon virastotaloon Hagmanin työhuoneen lähistölle.

– Tässä ei ole käytetty perinteistä laatikkomaista tasakattoa, vaan rakenne myötäilee kaareutuen ympäröivää maisemaa. Odotan kyllä innolla tämänkin kohteen valmistumista, myhäilee Hagman.

Tapiolan urheilupuiston arkkitehtuuri on aikamoinen katastrofi.”

Kaikki Espooseen kohoavat rakennukset eivät kuitenkaan saa Hagmanilta taivaisiin saakka nousevaa ylistystä. Osa julkisista rakennuksista on toteutukseltaan kehnoja.

– Esimerkiksi Tapiolan urheilupuiston arkkitehtuuri on aikamoinen katastrofi. Sitä tehtäessä olisi ehdottomasti pitänyt järjestää arkkitehtikilpailu. Silloin alueesta olisi saatu aikaan kunnon kokonaisuus, arvioi Hagman kipakasti.