Kävelijät haravoivat Leppävaaran ja Suvelan turvattomia alueita

Valaistusta, ympäristön siisteyttä ja rakennusten kunnossapitoa pitäisi petrata Suvelassa.

Epäjärjestys näkyy paikkojen ja rakenteiden töhrimisenä ja rikkomisena sekä roskaamisena. Istutuksiakin on vain vähän. Ulkoilualueita rajaava kasvillisuus puolestaan on paikoin levinnyt ja kasvanut tukkoon.

Myös Leppävaaran seutu kaipaa lisävalaistusta ja päihteiden käyttöönkin Läkkitorin liepeillä tulisi puuttua entistä tehokkaammin.

Espoon keskuksen ja Suvelan sekä Leppävaaran silmiinpistäviä parannuskohteita haravoitiin turvallisuuskävelyillä viime ja tänä syksynä.

– Suvela ja Leppävaara ovat vähän erilaisia, mutta samoja ongelmia esiintyy molemmissa, kuten ympäristön hoitamattomuutta ja viimeistelemättömyyttä, kertoo kävelyprojektin vetäjä, suunnittelija Kristiina Alppivuori.

Espoon keskus ja Suvela otettiin pilottihankkeeseen, koska alue tunnetaan pitkälle kielteisistä asioista. Sosiaalisia ongelmia ja näkyvää päihteiden käyttöä on, mutta ne eivät silti ole alueen koko kuva.

Tilastot eivät aina vastaa mielikuvia, muistuttaa Suvelan projektipäällikkö Kai Fogelholm. Yli puolet Suvelan asuinrakennuksista on pientaloja.

– Vieraskielisten osuus alueella on kasvanut nopeasti neljännekseen, mutta eivät viranomaiset pidä tätä mitenkään erityisenä alueena. Ja täällä näkyy keskinäistä välittämistä.

Leppävaaran murheenkryyneinä pysyvät alikulkutunnelit. Turvattomina pidetään myös syrjäisiä alueita ja kävelyreittejä, joista puuttuu sosiaalinen kontrolli.

Etenkin Läkkitori ja kauppakeskus Gallerian ympäristö keräävät miinuksia, ikäviä paikkoja on myös Sellon ympäristössä ja puistoissa.

Häiriköinti, ilkivalta, sosiaaliset ongelmat ja häiritsevä päihteiden käyttö näkyvät, mutta toisaalta Leppävaarassa ei ole voimakasta ongelmien kasautumista. Hyvän asuinalueen tunnusmerkit päinvastoin täyttyvät monin paikoin Etelä- ja Pohjois-Leppävaarassa.

Kävelyt tuottivat runsaasti materiaalia ja Alppivuori iloitsee, että monet tahot kohtasivat hankkeessa toisensa. Ongelmien ratkaisukin vaatii laajaa yhteistyötä eikä vain yhden asian korjaaminen riitä.

– Turvallisuus, hyvinvointi ja hyvä elinympäristö liittyvät toisiinsa. Kun kohennetaan ympäristöä, pitää puutua myös sosiaalisiin ongelmiin, hän painottaa.

Espoolaiset pitävät asuinalueidensa turvallisuutta pääosin hyvin hoidettuna. Kuntapalvelut -kyselyssä viime vuonna 87 prosenttia oli tätä mieltä.

Leppävaarassa tulos oli 89 prosenttia, mutta Espoon keskuksessa selvästi Espoon muita alueita alempi, 77 prosenttia.

Onko Espoossa turvattomia alueita? Ota kantaa!