Yli puolet huijauksista, viruksista ja uhkailuista tulee Facebookin kautta

– Hei Maija, hyväksyit eilen ystäväksesi Päivin, joka oli vanha koulukaverisi, eikö totta, heittää seminaaria vetävä Ville Ahtiainen keskustelutilaisuudessa yhdelle osallistujista.

Maijalla nousee puna kasvoille ja hän ihmettelee, mistä Ahtiainen tämän tietää. He eivät tunne toisiaan.

Samassa salissa istuva joukko höristää korviaan. Kuuntelemme vakoojia, Varkaita ja valekavereita -otsikolla kulkevaa keskustelua.

Ahtiainen kertoo, että hän teki eilen taustatyötä ja selvitti hiukan, miten pääsisi Maijan kaveriksi. Aikaa meni yksitoista minuuttia.

–Koulukaverit.comista näin, että Päivi on vanha ystäväsi. Tekaisin hänelle Facebook-profiilin ja hankin pari ystävää, jotka ovat sinun ystäviäsi. Keksin lauseen, jolla lähestyin sinua. Ja kas, hyväksyit ystäväpyyntöni.

Maija myöntää, että hänellä on petetty olo. Hänen yksityisyytensä on kärsinyt kolahduksen, koska sinne tunkeuduttiin epärehellisin keinoin.

”Julkaisen seinälläni vain sellaisia päivityksiä, jotka voin jakaa kaikille.”Symantec Finlandin kuluttajatuotteista vastaava myyntipäällikkö Ville Ahtiainen arvioi, että yli puolet huijauksista, viruksista ja uhkailuista tulee juuri Facebookin kautta.

– Forsquare-palvelussa kerrotaan muitta mutkitta, missä ollaan. Facebookissa on auliisti kerrottu, mitä omistetaan ja missä asutaan. Tilanne on mitä otollisin rikollisille, Ahtiainen muistuttaa.

Tietokirjailija Petteri Järvinen tunnustautuu Facebookin aktiiviseksi käyttäjäksi. Eikä miestä enää juuri sähköpostilla tavoita. Voisi kuvitella, että tietotekniikan gurun ystäväpiiri liikkuu tuhansissa.

– On hyvä muistaa, että ystäviä ei Facebookissa ole. Julkaisen seinälläni vain sellaisia päivityksiä, jotka voin jakaa kaikille, Järvinen muistuttaa.

Harva tulee ajatelleeksi, mihin sosiaaliseen mediaan tallennetut tiedot päätyvät.

– Google, Facebook, Twitter ynnä muut ovat amerikkalaisten hallussa. Kiinassa on äärimmäisen näppäriä hakkereita. Eurooppa on tässä pelissä väliinputoaja.

Viestintäviraston tietoturva-asiantuntijalla Antti Kiurulla ei ole tarkkaa arviota tekaistujen Facebook-profiilien väärinkäytöstä.

Hän kertoo kuulleensa tapauksista, joissa tekaistuilla profiileilla muodostetaan yhteyksiä toisiin tekaistuihin profiileihin ystäväpiirin kartuttamiseksi.

Asiantuntijan mukaan yksi syy ystävälauman kokoamiseen on pyrkimys näyttää vakuuttavammalta muiden joukossa.

– Tekaistuilla profiileilla yritetään myös uida haluttuihin piireihin ja saada tietoja tietyistä henkilöistä. Saatuja tietoja voidaan käyttää myös roskapostin lähetykseen sekä erilaiseen mainostukseen Facebookin sisällä.

Kiurun mukaan ystävien hankkiminen on tyypillistä henkilöille, jotka pelaavat Facebook-pelejä.

Heille Facebook-ystävien saaminen on tärkeää, koska pelaajia palkitaan rekrytoitujen ystävien määrän mukaan lisäpisteillä.

Tästä syystä monilla saattaa olla Facebookissa lukuisia ystäviä, joita nämä eivät todellisuudessa aidosti tunne.

”Uusimpia huijausmuotoja ovat petolliset nettirakkaat.”Poliisista puolestaan muistetaan, että jos jokin tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä olekaan totta.

Poliisin mukaan rikolliset kehittävät jatkuvasti uusia keinoja, joilla he yrittävät huijata sekä yrityksiä että yksityisiä henkilöitä.

Sähköpostilla ja internetillä tavoittaa suuria ihmismääriä helposti ja lähes olemattomin kustannuksin. Suurimittaisten huijausyritysten takana on usein kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus, mutta joukossa on myös rikollista yksityisyritteliäisyyttä.

Sähköpostitse lähetetään edelleen perinteisiä niin kutsuttuja nigerialaiskirjeitä, joissa yritetään huijata rahaa erilaisilla peitetarinoilla.

Uusimpia huijausmuotoja ovat petolliset nettirakkaat, joiden perimmäinen tarkoitus on myös hankkia rahaa tarinoillaan.

Phishing-huijarit puolestaan tiedustelevat ja keräävät sähköpostiviesteillä muun muassa luottokorttitietoja, tilitietoja sekä verkkopankkitunnuksia.

Viesteissä on valmiina www-osoite, jota klikkaamalla pääsee pankin www-sivulta näyttävälle sivulle. Todellisuudessa sivu on kuitenkin pankin sivuksi väärennetty rikollisten hallussa oleva phishing-sivu.

Tietoturva-asiantuntijoiden mukaan phishing-huijaukset ovat entistä tunnetumpia, huijarit ovat alkaneet käyttää vähemmän tunnettua, mutta sitäkin tehokkaampaa hyökkäysmuotoa, nimeltä pharming.

Pharming-huijauksessa kuluttaja ohjataan automaattisesti valesivustoon. Kuluttaja luulee siirtyneensä aidon rahalaitoksen tai kauppiaan sivulle. Huijaus voi olla täysin huomaamaton. Se ei ole vielä levinnyt laajalle, mutta on kasvamassa.