Erikielisiä lukioita ajetaan yhteen Kauniaisissa

Kauniaisten suomen- ja ruotsinkieliset lukiot tulisi yhdistää saman katon alle, esittävät lukioiden rehtorit.

Kahden kielen lukiossa opiskelija voisi valita kursseja molemmista kieliryhmistä – tai pysyttäytyä omassa äidinkielessään.

– Toiselta puolelta ei olisi pakko ottaa kursseja, mutta ne sopisivat heille jotka haluavat rakentaa hyvää toisen kotimaisen kielitaitoaan, sanoo Gymnasiet Grankulla samskolanin rehtori Niklas Wahlström.

Kauniaisten lukion rehtori Ilpo Ahlholm korostaa niinikään pedagogisia hyötyjä ja myös valmistautumista tulevaisuuden oppimisympäristöön.

– Kaksi yksikielistä koulua lähekkäin tuo monenlaista synergiaetua ja jopa säästöä, kun jotkut erikoistilat olisivat molempien koulujen käytössä, hän huomauttaa.

Lukiot tekevät jo jonkin verran yhteistyötä kielten opiskelussa, mutta fyysinen etäisyys rajoittaa sujuvaa luokan vaihtoa tuntien välissä.

Saman katon allakin lukiot pysyisivät omina yksikköinään eikä niitä yhdistettäisi hallinnollisesti, minkä estää lakikin.

Suomenkielisillä tuskin on mitään lukioiden lähentymistä vastaan, uskoo Ahlholm.

Wahlström puolestaan sai lukiolaisiltaan mielipiteitä puolesta ja vastaan.

– Enemmän kuin oman äidinkielen rapistumista, opiskelijat pelkäävät kieliriitoja. Hurrittelua ja sellaista. Mutta en itse ajattele siitä tulevan ongelmaa, Wahlström sanoo.

Erikielisten nuorten tutustuminen toisiinsa on parasta suvaitsevaisuuskasvatusta, rehtorit muistuttavat.

Nuoria valuu Kauniaisten molemmista kieliryhmistä muualle lukioihin. Toisaalta Espoosta tulee 75 prosenttia Kauniaisten suomenkielisen lukion opiskelijoista ja puolet ruotsinkielisistä lukiolaisista.

Erikielisten lukioiden likeinen yhteistoiminta nostaisi niiden profiilia ja todennäköisesti lisäisi vetovoimaa. Yhteensä niissä on 650 opiskelijaa.

Ahlholmin ja Wahlströmin mielestä parasta olisi suunnitella lukioille uusi, yhteinen rakennus.

Jos lukiot siirretään samaan taloon tai naapurirakennuksiin, myös yläkouluja joudutaan siirtelemään.

Syvällistä keskustelua kaksikielisestä kampuksesta ei vielä ole käyty, vaikka asia on ollut pitkään esillä ja kieliryhmien yhteistyö kuuluu kaupungin tavoitteisiin, toteaa Kauniaisten kaupunginjohtaja Torsten Widén.

– Pelkona on, että kampuksen vallitsevaksi kieleksi tulee suomi ja ruotsin asema heikkenee.

Korkeat kouluinvestoinnit ovat Widénin mukaan toinen jarruttava tekijä.