Kohti Lontoon aaltoja – riittävätkö purjehtijoiden tuet?

Olympiakomitea on jakanut ensi vuoden järjestelmätuet. Purjehdusliitolle jaettavasta summasta lohkesi toiseksi korkein potti heti yleisurheilun jälkeen.

Järjestelmätuilla on tarkoitus tukea Olympialaisiin lähteviä urheilijoita kisoihin valmistautumisessa. Kuuden maapaikan purjehdukselle jaetaan 195 000 euroa, jolla on tarkoitus tukea 8-11 urheilijaa.

– Eihän se tietenkään kata kustannuksista kuin tietyn osuuden, mutta olemme valitettavasti tottuneet siihen, että urheilijoiden omavastuu on korkealla, sanoo purjehdusliiton valmennuspäälikkö Esko Rechardt.

Mitä enemmän treenaa, sitä köyhemmäksi tulee.”

Rechardtin mukaan purjehduksen saamien tukisummien suuntaus on kuitenkin positiivinen.

– Tukea tuli jonkin verran enemmän viime vuoteen verrattuna, mistä olemme toki kiitollisia.

Olympiaurheilijoiden henkilökohtainen vuosibudjetti on kuudenkymmenen ja sadantuhannen euron välillä lajiliiton kokonaisbudjetin ollessa vain puolen miljoonan luokkaa.

– Jos verrataan siihen, mitä muissa maissa käytetään huippupurjehdukseen, niin todella pienillä rahoilla liikutaan. Muun muassa Hollannin huippupurjehdukseen käyttämään panostukseen verrattuna meillä on kymmenen kertaa pienempi budjetti.

– Pohjoismaisittainkin olemme alakynnessä. Ruotsiin verrattuna budjettimme on kolme kertaa pienempi, Rechardt arvioi.

Purjehtijoille tukirahatovat tärkeitä. Sen lisäksi, että lajissa urheiluväline ei ole niitä halvimpia, joutuvat urheilijat harjoittelemaan keliolosuhteista johtuen ulkomailla.

– Jokainen euro on purjehtijoille tervetullut. Laji ei ole sellainen, että kilpailuvoitoista maksettaisiin suuria voittorahoja, sanoo purjelautailija Tuuli Petäjä.

– Kaikki rahat menevät, mitä saadaan. Jos saisi enemmän tukea, pääsisi myös harjoittelemaan enemmän. Siitä hassu tilanne, että mitä enemmän treenaa sitä köyhemmäksi tulee, Petäjä jatkaa.

Petäjä lähtee tammikuussa leirille Espanjaan. Rechardtin mukaan menestykseen tähtäävän urheilijan pitäisi saada leiripäiviä vähintään 180 vuodessa.

Petäjän valmentaja on leirillä mukana omalla kustannuksella. Yksi kuluista, joka purjehdusliiton budjetista katetaan, on juuri valmentajien palkat. Petäjä myöntääkin, ettei pystyisi työskentelemään lajin parissa omilla rahoillaan.

– Vuodessa menee kymmeniä tuhansia euroja. Ei sentään satoja tuhansia, mutta eivät rahat silti ihan omasta pussista löydy, Petäjä tuumaa.

– Purjehduksen saamat tukimäärät kuulostavat suurilta, mutta on järjestelmän tehokkuudesta kiinni kuinka paljon siitä päätyy urheilijoille. Tukien kannattaisi suuntautua niille, jotka ovat lähdössä olympialaisiin lähdössä, hän jatkaa.

Purjehtijoiden näkyvyydestä Olympiakomiteassa Rechardt ei ole huolissaan.

– Urheilijavaliokunnassa miellä on kaksi jäsentä, joista Sari Multala on puheenjohtaja. Olympiakomitea pitää kiinteää yhteyttä eri lajiliittoihin. Meillä on erittäin toimivat suhteet komiteaan päin, Rechardt tiivistää.