Museovirasto tyrmää yhä Tapiolan uudet tornitalot
-
Museoviraston mielestä Tapiolan keskustaan suunnitellut uudet, enintään 18-kerroksiset asuinkerrostalot rikkovat kulttuurimaiseman
Museoviraston mielestä liian korkea lisärakentaminen vaarantaa Tapiolan keskustan valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöarvot.
Tapiolan liikekeskuksen kaavamuutoksesta antamassaan lausunnossa virasto huomauttaa, että suunnitellut korkeat asuinkerrostalot vaikuttavat kielteisesti Keskustornin ja -aukion arkkitehtoniseen kokonaisuuteen.
Viraston mielestä suunniteltu uudisrakentaminen uhkaa liikekeskustan vakiintunutta visuaalista hierarkiaa myös näkymissä Leimuniityn, Tapionpuiston ja Tuulipuiston suunnista.
Museovirasto vastustaakin valmisteilla olevan liikekeskustan osayleiskaavan muutosta. Sen mielestä liikekeskustan sinänsä tarpeellinen uudistaminen pitäisi toteuttaa laajemmalla suunnittelualueella ja matalampana.
Kommentit
Kuka näitä mauttomia tornitaloja ajaa Tapiolaan? Nimet näkyviin.
Nimet näkyviin vaatii nimimerkki "Makunsa kullakin" ;)
Tapiola - siis se yritys - ja joku pömpöösi arkkitehti.
Olisipa museovirasto, tai mikä se nyt nimeltään silloin olikaan, vastustanut myös 50-luvulla alueen "visuaalisen hierarkian rikkomista" Keskustornilla ja Taskumateilla. Saisimme nyt nauttia kokonaisuuden rikkumattomasta harmoniasta jonkin kuusen juurelta.
Miten valtava alue historialliselle Tapiolalle on varattava jotta sen pompöösiä maine voidaan säilyttää? Asuntosäätiön Tapiolalla on toki kiistatta omat arkkitehtoniset arvonsa jotka tulevat pääasiassa yhtenäisestä tyylistä ja rakentamattomattoman luonnon ja puistomaisuuden yhdistelmästä. Yksittäisillä rakennuksilla ei juurikaan ole arkkitehtuurista arvoa sinällään vaan kokonaisuuden osina. Nyt puheena oleva alue on tuon historiallisen eli asuntosäätiön Tapiolan ulkopuolella. Miten laajalle tuo kokonaisuus saa säädellä ympäristön omaleimaista kehittämistä?
Toisaalta oma lukunsa on, miten historiallista Tapiolaa käsitellään. Sehän on nykymittapuun mukaan suorastaan kelvoton. Se on liian hajanainen jotta lähelle ulottuvaa joukkoliikennettä voisi järjestää eikä asukaspohja riitä lähipalveluille. Kun ottaa huomioon nykyihmisten laiskuuden kulkea kauppaan ja asioilleen edes lyhyitäkään matkoja jalan, seurauksena on yksityisautoilun lisääntyminen. Perheet hankkivat kahdesta kolmeen autoa ja niille tarvitaan parkkipaikat ja leveämmät kadut jolloin puutarhamaisuus peitetään asfaltin alle.
Museoimiselle nykytilaansa tai johon jonkun ideaalisena pitämään historialliseen vaiheeseen ei taida olla taloudellisia edellytyksiä?
Vaihtoehto on vanhankin Tapiolan tiivistäminen niin, että asukkaita riittää pitämään lähipalvelut kannattavasti. Tiivistäminen voi tapahtua joko puisto- ja luonnontilaisille viheralueille sekä ylöspäin. Ollaanko silloin tilanteessa jossa vanhan Tapiolan ylöspäintiivistämistä estellään koska se "rikkoo visuaalista hierarkiaa"?
Eiköhän "haluaja(t)" löydy sieltä, missä ko. projekti tuottaa parhaan taloudellisen tuloksen...
Keskuksen uusiminen ja kaupallisten mahdollisuuksien ajanmukaistaminen on aivan eri juttu kun rahastaa huippukalliilla asunnoilla. Ei tarvittavan kokoinen kauppakeskittymä sillä elä, että Tapiolan miljöö pilataan 1000 tai 2000 uudisasukkaan lisäyksellä. Ensinnäkin täytyy saada melkoinen tapiolalaisista jotka käyvät esim. Iso Omenassa ja Sellossa asiakkaina takaisin, sekä sen lisäksi asiakasvirtaa muualtakin tänne päin. Tässä ilmeisesti luotetaan metron apuun. Bonuksena Tapiolassa saisi olla muitakin liikkeitä kuin kauppakeskuksien ainaiset KappAhlit, Lindexit, Dressmannit, sittarit ym. ym. Miksi tulla tänne samaan kauppaa, jos sellainen sijaitsee oman asuinalueen lähellä ?
Koko tornitaloyhtälö on absurdi, vanhanaikainen ja kuuluu Keilaniemeen suunniteltujen tornitalojen kanssa luokkaan "pysähtyneisyyden aika".
Jos Tapiolan halutaan rakentaa uusia kerrostaloja, pitäisi ehdottomasti suosia uusinta puurakentamisen tekniikka ja pysyä järkevässä, ihmisenkokoisessa mittakaavassa. En ymmärrä mihin rakennustaiteellinen sivistys on tässä maassa hävinnyt...
Tällä projektille on vain yksi nimi: "Ahneus"
PS.
En käytä nimimerkkiä.
Rumiahan nuo ehdotetut tornitalot ovat muutenkin. Hyvä Museovirasto!
Nimimerkki "Myyryläiselle": "(....) Toisaalta oma lukunsa on, miten historiallista Tapiolaa käsitellään. Sehän on nykymittapuun mukaan suorastaan kelvoton. (....)"
Lauselma on käsittämätön. Jos joskus on luotu jotain toimivaa ja hienoa, ei se muutu paremmaksi siksi, että kansa on laiskaa tai haluaa muuttaa alueelle ymmärtämättä lainkaan mihin muuttavat.
Tällä ideologialla kaikki tunnetut paikat, joita käydään ihailemassa aina toiselle puolelle maailmaa, ovat kelvottomia.
Jos viestini ei auennut Kivivuorelle niin yritänpä avata sitä lisää.
Tarkoitin, että vanha Tapiola on kelvoton ihmisten nykymittapuun mukaan. Ihmiset ja heidän tarpeensa ovat muuttuneet mutta Tapiola ei. Siellä ei ole tarpeeksi asukkaita, että sinne aikoinaan suunnitellut palvelut olisivat taloudellisesti toimivia nykypäivänä. Samaan aikaan ihmisten halu kävellä palveluiden luo on vähentynyt eli lyhyempiäkin matkoja halutaan nykypäivänä kulkea konevoimalla. Kun ihmiset eivät saa palveluita läheltään, s.o. kävelymatkan päästä, niin niiden luokse mennään autoilla ja se tarkoittaa lisää parkkipaikoja ja teitä joita vanhassa Tapiolassa ei ole. On siis kaksi mahdollisuutta: lisää asukkaita jotta lähipalvelut toimivat tai lisää autoja ja parkkipaikkoja ja leveämpiä katuja. Eli nykyinen museaalinen Tapiola on nykymenoon kelvoton.
On sitten jokaisen omasta perspektiivistä kiinni sanooko syyksi ihmisten laiskuuden, ymmärtämättömyyden vai Tapiolan yhdyskuntarakenteen toimimattomuuden. Tuo perspektiivi voi olla ihmislähtöinen jolloin asiantilan korjaamiseksi pääasiassa muokataan ympäristöä ihmisten uusien tarpeiden mukaan tai rakennuslähtöinen jolloin muutetaan ihmistä.
P.s. Kun nykyään tuo nimimerkin käyttö tuntuu olevan hieman sensitiivi asia niin tiedoksi, että Myyryläinen ei ole nimimerkki.
Tuntuu käsittämättömälle, että 30v vanhat talot ovat purkukunnossa! Muuallakin suhteutetaan vanhat rakennukset uusiin tarpeisiin saneerauksella/ vanhaan sopivalla lisärakentamisella. Maanalainen parkkiluolasto ja metrotunneli tuovat asiakkaita kauempaakin ilman, että massiivisia torneja tarvitsee rakentaa pilaamaan maisemaa.
Mielestäni Tapiolan liike-, kulttuuri- ja urheilukeskukseen kannattaa panostaa sekä rahaa että ajatusta. Metro on hieno asia, jolla Tapiolaan voi tulla ostoksille ja ajanviettoon. En asu Tapiolassa, mutta käyn siellä mieluummin ostoksilla kuin Helsingissä, koska alue miellyttää minua.
Tapiolan keskustan vanhat liikerakennukset eivät mielestäni ole erityisen kauniita, mutta luonto ja ulkotila niiden ympärillä on. Siksi voisikin olla fiksua rakentaa mieluummin vähemmän ja korkeampia rakennuksia kuin täyttää tämä ulkotila matalilla rakennuksilla tuhoten näin enemmän maastoa. Alueelle jäisi tällöin enemmän väljyyttä.
Asuinalueen houkuttelevuudessa tulee taas ottaa huomioon se, että ihmiset yleisimmin haluavat kauniin maiseman, peruspalvelut, hyvät ulkoliikuntamaastot, puistot, leikkipaikat, päiväkodit sekä lähikoulut. Espoosta löytyy esimerkkejä siitä, kuinka nämä on pilattu huonolla suunnittelulla ja toteutuksella. Tiivis ja matala rakentaminen ei välttämättä ole paras ratkaisu ajatellen luonnon säästymistä.
Tuntuu vähän siltä, että Espoossa ei onnistu aito ja kuunteleva keskustelu, kun joku taho jyrää aina kotiinpäin. Jos kaikki antaisivat omista ajatuksistaan edes tuuman periksi, niin lopputulos olisi varmasti parempi.
Toivottavasti maailma muuttuu sopivassa tahdissa - samoin Tapiola.
Museovirasto on merkillinen laitos...
kaikki mitä on joksu tehty pitää olla hamaan maailman tappiin asti juuri niinkuin silloin alussa. Mitään ei saa muuttaa. Mutta olisiko Tapiolaa ylipäänsä voitu rakentaa ollenkaan jos ko. virasto olisi päässyt asiassa mestaroimaan?
Ja entäs hissittömien talojen hissit?
On ihan oikein että tämän turhakkeen rahoitusta ollaan (kai, toivottavasti!) vähentämässä.
On ihan oikein ettätämän virasto rahoitusta p
"Toivottavasti maailma muuttuu sopivassa tahdissa - samoin Tapiola." (Nimimerkki: Hyvää Uutta Vuotta!)
Sitä toivon minkin. Nimenomaan sopivassa tahdissa. Nyt on menossa mittakaavan tuhoaminen pakkotoimena. Se ei mielestäni edusta sopivaa tahtia. Tornitalo on ihan kiva keksintö, jos sillä ei olisi varjovaikutusta, jos sellaisten väliin ei muodostuisi niin helposti tuulitunneleita, jos pelastuslaitoksen olisi helppo pelastaa niitä ihmisiä, jos ne sopeutuisivat ympärillä olevaan kokonaisuuteen. HUOM. Erityisesti tässä tapauksessa...
Meillä vähemmässä määrin ja muualla maailmassa enemmän on olemassa jonain ajanjaksona rakennettuja kokonaisuuksia, joiden arvo on sellaisena ymmärretty ja jotka on säästetty tai rakennettu uudestaan, mikäli esim. sota on tuhonnut kohteen.
Kysymys on nähdäkseni siitä, että osataan elää ja kunnioittaa jotain, joita ei enää haluta eikä osata tehdä - silloinkin kun juuri tämän hetken muoti on erilainen.
Nykyisen hajuttoman ja mauttoman tehorakentamisen aikakautena, ei näytä olevan riittävästi niitä, joiden mielestä on itseisarvo sinänsä saada aikaan JA MYÖS YLLÄPITÄÄ KUNNOSSA jotain harmonista, ihmisystävällistä ja kaunista kokonaisuutena, ei vain yksittäisinä kohteina.
Esa Kivivuori
Tapiola
Tapiolan rakentamisessa ei pitäisi kiirehtiä, vaan ajoittaa se, siten että uudet rakennukset valmistuvat samaan aikaan tai vähän myöhemmin kuin raideliikenneyhteydet. - Muuten toteutuu pääkaupunkiseudulla yleinen ilmiö: ensin tehdään rakennukset ja kunnon tie- ja joukkoliikenneyhteydet valmistuvat vuosien tai jopa vuosikymmenten (esim. lentokenttärata) päästä.
* Länsimetro Matinkylään asti valmistuu arviolta loppuvuodesta 2015 (ks. Wikipedia/Länsimetro).
* Raidejokeri (ks. Wikipedia/Jokeri-linja/Raide-Jokeri):
- Rakentamista ei ole edes aloitettu
- Helsinki esitteli suunnitelman Jokeri-pikaraitiotiestä alun perin vuonna 1990
- Pikaraitiotien alustava yleissuunnitelma valmistui toukokuussa 2009
* Pikaratikka Tapiolasta Espoon keskukseen
- Linja jatkuisi Helsingissä, joten koko linja: Espoon keskus - Tapiola - Meilahti - Pasila - Vanhakaupunki - Viikki - Itäkeskus.
- Linja nopeuttaisi yhteyksiä Keski - Espoon ja Keski - Helsingin välillä.
- Tästä on tehty suunnitelmia.
kuka muistaa: Museovirasto suojelisi Espoon kaupungintalon: miten kävi
Voihan sen tilanteen noinkin yksinkertaistaa.
Kaupunginvaltuusto päätti 550-vuotiaan Espoon ja 40-vuotiaan kaupungin kunniaksi purkaa kaupungintalon: miten kävi.
Tapiola tarvitsee sopusuhtaista , laadullisesti hyvää rakentamista. Rakennuttaminen tulee olla todellisten ammattilaisten käsissä. Esimimerkkinä ala - arvoisesta suunnittelusta ja toteutuksesta käy esim. Tapiola - yhtiön kaikki liike - / toimistorakentaminen . Alueen kehittämiseen ja toteutuksen johtoon ja valvontaan tulee saada pieni ,mutta ammatillisesti monipuolinen ja riippumaton toimikunta . DI Mäkinen kelpaa toimikunnan sihteeriksi.
Tapiolan kehittämisen päällä on istunut toistakymmentä vuotta jos jonkinlaista kehittämis- ja projektiryhmää ja viimeisimpänä projektijohtajanaan DI Mäkinen. Mistä se vielä kummallisempi satraappijoukko nyt löytyisi?
Ihmettelen tätä Tapiolasta käytävää keskustelua. Olemassa olevat vanhat kerrostalohan ovat purkukuntoisia. Asuntoja myydään sika kalliilla neliöhinnalla, mukamas jonkun senaikaisen nimekkään arkkitehdin maineella. Asunnot sisältä ovat nyky mittapuun mukaan epäkäytännöllisiä, energian tuhlareita. Tontit ovat väljiä, ja tuntuu kuin 50-60 luvun krynderit olisivat satunnaisesti saaneet rakentaa kerrostaloja sinne tänne. Nyt kun saadaan metrokin pysähtymään Tapiolaan, niin ei kun tehokas kaava päälle ja uusia nykyaikaisia asuntoja ihmisille.
Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille !
Pari pientä huomiota:
1. Juu, niin ne pyramidit ja Sienan keskustakin ovat vanhoja ja epäkäytännöllisiä - vain pari arvostettua paikkaa mainitakseni.
2. Tapiolan asemakaavoja miettivät hieman toisen luokan kaavoittajakyvyt kuin grynderit. Jos niin olisi ollut, ei puutarhakaupunkia olisi syntynyt, vaan tilalla olisi ollut sjo 50 vuotta nyt niin haluttuja egotappeja, käsittämättömän rumia parkkitaloja ja asfalttia.
Esa Kivivuori
Ilmeisesti nimimerkki "Myyryläinen" on ihan tosissaan ehdottaessaan että Wanhaan Tapiolaan lisärakennettaisiin puisto- ja viheralueille. Kannattaako kaikkea mitä ajattelee muuttaa mielipidekirjoitukseksi?
Näytän paikalle. Itselleni ainakin Myyryläisen kommenteista luin, että mielummin ylöspäin kuin niille viheralueille, mutta jotta Tapiola säilyisi edes nykyisenlaisena, niin jotain on tehtävä. Tähän on sitten kaksi vaihtoehtoa, vastustetaan kaikkea mielikuvien kautta, kuten Esa Kivivuori, tai käydään asiallista keskustelua, jossa esitetään myös vaihtoehtoja.
Itse näen, että ehdottomasti Tapiolan nykykeskusta tulee uudistaa ja mieluummin ylöspäin. En ymmärrä mitenkään tätä horisontaalista avaruutta ja sen tuhoamista. Ei se keskutorni siitä mihinkään häviä jos rinnalle nousee uusia. Nämä vain luovat kuvaa kehittyvästä ja ajan hermoilla olevasta järkevästä asuinalueesta. 1960-luvulla tehtiin eka torni, nyt muutama lisää. Ehkä 50 vuoden päästä sitten taas jotain uutta. Näin kaupunki elää ihmisten ja ajan mukana ja jokainen sukupolvi pääsee jättämään jonkinlaisen jälkensä. Toki tätä emme salli 70-80 lukulaisille, jotka päästivät tuon nykyisen keskustan syntymään.
Lopuksi todettakoon vielä, että odotan innolla Tapiolan keskustan tornitalojen arkkitehtuurikilpailun tuloksia. Aivan sama mitä sieltä tulee seuraavat asia tapahtuvat varmasti:
- voittaja edustaa jotain uutta, urbaania ja supermodernia tyyliä, joka mahdollisesti ei ole se miellyttävin vaihtoehto
- Tapiolan Kilta, alkuperäinen kilpailun vaatija, vastustaa voittajaa ja vaatii uutta kilpailua
- museovirasto ei kelpuuta voittajaa
- loputon keskustelu jatkuu, mitään ei saada edes kaavoitettua ennen metron valmistumista joskus 2017 (metro myöhästyy ainakin tuonne)
- jos joskus jotain rakennetaan ei se ole lähelläkään sitä mitä suunnitelmissa esitettiin. Kulusäästöt tekevät tehtävänsä ja kaikki hienoudet karsitaan pois (vrt. tapaus Orkidea)
- lopputulos kuitenkin parempi ja toimivampi kuin nykyinen keskusta
- kiltalaiset tuhahtelevat kun ainutlaatuinen keskusta raiskattiin kuten Maarenniityn kosteikkometsät konsanaan (lienevät täydennysrakennetun kun keskusta on valmis)
P.S.
Esa ja muut, lukekaas täältä uusia argumentteja korkean rakentamisen vastustamisen tueksi:
http://pilvenpiirtaja.net/?page=vastustajat
Yo. nettiosoitteessa oleva pilvenpiirtäjäpohdiskelu on puutteellinen:
Vaikka autoparkkialue voidaan tehdä maan alle, katujen tila määrää autojen enimmäismäärän. - Mitä korkeampi talo, sitä pienemmällä osalla voi olla oma autopaikka.
Pitäisi jaotella kerrostalot kerrosmäärän mukaan, koska tästä riippuu olosuhteet. Jaottelu esim.:
1 - 3 kerrosta
4 - 5 kerrosta
6 - 10 kerrosta
jne.
Tapiolan ongelmat eivät ratkea muutamalla keskustan tornilla, vaikka ne tuovatkin muutama sata uutta asukasta. Tapiolan asukasmäärä on jatkuvasti laskenut viimeiset neljäkymmentä vuotta - lasten määrä on jopa puolittunut ko. aikana. Tapiolasta on tullut rikkaiden eläkeläisten asuinpaikka, jonne ei tavallisilla lapsiperheillä ole asiaa. Sen estävät asuntojen huima hintataso ja pienet asunnot. Keskustan uusi rakentaminen ei tuo juurikaan parannusta tilanteeseen.
On myös kyseenalaista, voiko Tapiolaan syntyä elinvoimaista liikekeskustaa, mitä nyt kuitenkin ollaan luomassa. Mistä asiakkaat, jos alueen asukasmäärän annetaan jatkuvasti laskea ja muut keskustat ovat víeneet asiakkaat. Metroasema tuskin yksin muuttaa tilanteen.
Ei ole myöskään tervettä, jos yhden suuralueen väestön annetaan jatkuvasti yksipuolistua niin, että siellä eivät pysty asumaan tavalliset ihmiset vaan ainoastaan varakkaat eläkeläiset ja sinkut. Tapiola kaipaa elämää, sitä voi tuoda vain uusi kohtuuhintainen asuntotuotanto - tätä eivät kaupungin suunnitelmat kuitenkaan pidä sisällään.
Oraakkeli on tunnistanut kirjoitelmieni viestin ihan oikein. Hahmottelin joitakin vaihtoehtoisia korostamaan miksi ylöspäin rakentaminen olisi suotavaa.
Vepsäläinen kuvaa Tapiolaa "rikkaiden eläkeläisten" asuinalueeksi. Käsittääkseni se vaihe on jo väistymässä n.s. "luonnollisen poistuman" kautta. Aikoinaan Tapiolaan muuttaneilta on lapset lähteneet maailmalle jo aikoja sitten ja nyt heistä on alkanut aika jättää. Tilalle muuttaa nuoria ja lapsiperheitä mutta ei todella yhtäsuuria lapsiperheitä kuin joskus 50-ja 60-luvuilla.
Vepsäläinen kyseenalaistaa Tapiolan mahdollisuuden liikekeskustaksi. Mitä oikeastaan tarkoitetaan elinvoimaisella liikekeskustalla? Megahyperostoshelvettiä joka haalii autoilevia shoppailijoita puolesta maakunnasta vai lähialueensa asukkaita palvelevaa ostoskeskusta vai monipuolisia kivijalkaliikkeitä? Entä mitä me asukkaat haluamme? Ostoshelvettejä, ostoskeskuksia, lähipalveluita vai jotain aivan muuta? Ja toisaalta ihan eri asia: mitä me tarvitsisimme?
Leppävaara, Kamppi ja Matinkylä ovat parempia liikepaikkoja kuin Tapiola. Metron myötä Tapiolasta tulee läpikulkupaikka.
Museovirasto puhuu järkeä. Lasisten asuintornien ajaminen väkisin Tapiolan keskustan keskeisimmälle paikalle on järjettömyydessään ylivertainen, ja osoittaa päättäjiltä sikamaista piittaamattomuutta alueen kulttuuriarvoista ja asukkaista. Sen kuin viette Tapiolan puutarhakaupungin samaan sarjaan Helsingin tai Vantaan betonilähiöiden kanssa, mutta älkää yrittäkö puolustella sitä "Tapiolan elävöittämisellä".
Varmaa on, että Espoon valtuustoa hallitseva Kokoomus jää ilman minun (ja toivon mukaan tuttavieni) ääniäni tästedes joka ikisessä vaalissa.
Jos nyt kaavailtu tornitalojen paikka metroaseman päällä on keskeistä Tapiolaa niin silloin ei puhuta historiallisesta Asuntosäätiön Tapiolasta vaan laajemmasta kokonaisuudesta. Tornitalot metroaseman päällä nimen omaan mahdollistavat tuon kansallismaisemaksikin tituleeratun vanhan Tapiolan säilyttämisen.
Tosin ihmisten nykyiset vaatimukset liikkumisen ja asumisen suhteen haastavat vanhan Tapiolan. Jos vanha Tapiola halutaan museoida niin silloin pitäisi asujiksikin saada "museoesineitä", sellaisia jotka eivät tarvitse perheeseen kahta autoa vaikka matkaa kauppoihin onkin muutama sata metriä kun autot ei mahdu, sellaisia jotka eivät läträä veden kanssa kun LVI:t ei riitä, sellaisia joille riittää vähempikin viihde-elektroniikka kun sähkö ei riitä j.n.e.
Tapiola tuntuu merkitsevän alkuperäisasukkaille pelkkää arkkitehtuuria, mutta eikö se ollut paljon enemmän? Sen ajan paras vaihtoehto kaupunkiasumisen ja luonnon yhdistämiseen. Tyyni ja rauhallinen asuinalue, jossa palvelut ovat lähellä asukkaita vanhan ajan kyläyhteisöhengen vallitessa.
Ne ajat, jolloin 55m2 riitti viiden hengen perheelle ovat ohi. Nykyisin asuntoihin vaaditaan tilaa, parvekkeet, kodinhoitohuoneet, saunat ja autoille parkkipaikat. Näitä kun ei oikein saada vanhaan Tapiolaan, ainoa paikka on laajentaa Tapiolan ulkolaitamille ja ylöspäin. Eli esimerkiksi nykyiseen keskustaan.
Ja vaikka Otsolahden rannalta katsottaessa jokin näistä uusista rakennuksista nousisikin keskustornia korkeammalle, niin se on pieni hinta siitä, että kehitetään uutta vanhan ehdoilla, sen alkuperäisiä arvoja kunnioittaen. Sitähän Tapiolan uudistamisenkin tulisi edustaa: Huomioida nykyihmisten tarpeet ja kehittää sen pohjalta paras ratkaisu. Ei keskittyä yksinomaan nykyisen rakennuskannan museoimiseen.
Vielä toivoisin jonkin näistä vastustajista kertovan ihan selkein esimerkein, miten korkean rakentamisen suunnitelmat alueella, joka ei ole Tapiolan alkuperäistä kaava-aluetta, vaan on suunniteltu Tapiolan keskustaan - lähes kaikkien vastustajien ja puolesta puhujien yksimielisesti pitämänä - karmeimmalle alueelle, "on järjettömyydessään ylivertainen, ja osoittaa päättäjiltä sikamaista piittaamattomuutta alueen kulttuuriarvoista ja asukkaista".
Iltaa,
Ehkä on syytä tarkentaa väitteitä, että kirjoitan mielikuvien mukaan. Olen asunut ja nähnyt Tapiolan parhaimmillaan - avarana, hoidettuna, valoisana ja sopivan kokoisena. Tiedän, mistä kirjoitan.
Se loppui aikana, kun Asuntosäätiö ja Espoon kaupunki vaihtoivat - seurauksena liikaa rakennusoikeutta pienelle läntille. Tuloksena hirvitys, joka on Tapiolan keskusta. Sitä rakennettiin Itä-Eurooppalaisella suunnittelulla, innolla ja "kehityksen" nimeen ja lopputulos oli surkea. Samalla rahalla olisi varmasti saanut niin asukkaan kuin arkkitehtonisen katsantokannan mukaan parempaa jälkeä. Mitä kauniimpi ja viihtyisämpi ympäristö - sitä parempi bisnes.
Siihen aikaan hommissa huseerasi vielä betonimiehiä, joiden mielestä Länsiväylän ja rannan välinen maakaistale Westendistä Kivenlahteen täytyy rakentaa täyteen. Missä lie Ukrainan takamailla ja silloisen Leningradin lähiöissä olivat opiskelija-excunsa viettäneet ?
Minusta on surkeaa lukea kommentteja, joissa kerrotaan, että 50 vuotta vanhat talot ovat purkukunnossa. Sen ikäisinä, jolloin ne vaativat kyllä kalliitakin korjauksia, mutta pysyvät sentään pystyssä päinvastoin kuin monet nykyiset 20-30 vuotta vanhat (erityisesti julkiset) rakennukset.
Puhutaanpa kerrankin totta. Tapiolan huono yleisilme johtuu siitä, että sekä kiinteistöjen piha-alueet keskustassa että julkisen hoidon alaisena olevat alueet on hoidettu törkeän huonosti. Polut, kauppakäytävät, pyörätiet ja jalkakäytävät on kilpailutettu niin, ettei todellista ylläpitoa, korjausta ja /tai parannuksia voida tehdä. Tänä päivä hoidetaan tonnin koneilla satasen hommia. ei ole mitään järkeä ajaa laattoja rikki ja nurmikon reunoja läjään vain siksi ettei alihankkijalla ole oikean kokoista konetta oikeaan hommaan. Jos 5 millin lumikerrosta ajetaan pois kauhakuormaajalla, jossa on monen kuution kauha, on joku pahasti pielessä. Se on sekä laitteiston, henkilökunnan, maksajan ja ympäristön kannalta ammattitaidotonta ja typerää puuhastelua.
Tästä alueesta ovat kiinnostuneita vain sijoittavat, jotka työnkuvansa mukaisesti haluavat nopeita ja mielellään enemmän kuin kohtuullisia voittoja. Yhden ainoan viher- ja ulkoilualueiden suunnitelman olen nähnyt, jossa oli huomioitu myös esitetyn parannuksen ylläpidon kustannuksia. Sekin ohjelma tyrmättiin naurettavalla tekosyyllä kokouksessa, jossa itsekin olin mukana.
Kun metroa ajettiin muka uudelle reitille ja kansalaiset valitsivat demokraattisesti reittiä, joka oli piirretty jo 1972, ei monikaan päättäjä jaksanut/viitsinyt/halunnut lukea kaikkea oheismateriaalia. Jos olisivat lukeneet, olisivat myös huomanneet, että siellä kerrottiin hintaodotus metrolinjauksen maan arvon nousulle. No, mistä se maan arvo nousee kuin rakennusoikeuden myynnistä? Näin siis sementoitiin kaikkien metroasemien ympäristön lisärakentaminen. Nyt jäi vain jäljelle se, kuka 2-3 rakentajasta saa potin. Nythän me tiedämme senkin.
Kun kansalle kerrottiin että metro maksaa niin ja niin paljon, ei hinnassa ollut metroasemien kustannuksia (ml. liitäntäpysäköinti), ei metron vaunuja, ei henkilökuntaa, ei... Minneköhän ne sadat tuhannet matkustajat ovat matkalla ilman asemia?
Tällaista kutsutaan yleisesti huijaukseksi tai ainakin puutteelliseksi tiedon jaoksi. Joka tapauksessa se on kaukana silloisen MRL:n hengestä :(
Tapiola kärsi myös tästä. Toisaalta se on avannut mahdollisuuden korjata 80-luvun törkeät virheet. Samalla on taas syntynyt sauma tehdä rahaa ja sitä saa, kun rakennusoikeus ja tornit kasvavat ja havainnekuvat valehtelevat enemmän kuin koskaan ennen.
Kansaa viedään kuin pässiä teuraalle. Ja on paljon ihmisiä, jotka uskovat ihan tosissaan, että tämä on onni ja autuus. Useimmat heistä, jotka päättävät eivät asu Tapiolassa. Ei heidän kotikaduille sallita typerällä päätöksenteolla monin kertaista yliliikennöintiä kadun kapasiteettiin nähden. Missään asukasillassa ei kerrota hiukkaspäästöjen määrää pakkaspäivänä Pohjantien varrella tai Merituulentien reunataloissa, ei puhuta melusta, ei pakokaasuista, ei liikenteen tökkimisestä, kun 4-kaistaisen tien liikenne ohjataan keskustan läpi 2-kaistaista tietä pitkin.
Vain täällä ollaan niin tyhmiä, että halutaan isolla rahalla tuhota alue, jollaisia muualla maailmassa ja myös Suomessa suojellaan, hoidetaan, korjataan ja vaalitaan viimeiseen asti. Alueita, joissa juuri sen takia, että ne ovat uniikkeja ja toimivia käy turisteja, asiakkaita, asukkaita. Niistä pidetään. Täällä Silkkiniitylle menevän lapsen vanhempi ajaa maasturillaan nurmikolle kun ei A) jaksa/viitsi kävellä B) ei halua maksaa parin euron parkkimaksua. Tämähän on henkistä mopoilua. Aja Pariisissa tai Lontoossa puistoon ja kottero viedään heti pois. Lunastaminen maksaa enemmän kuin aika reippaasti. Täällä auto on epäjumala, jonka mukaan asuminen pitäisi rakentaa ja viheralueet tuhota.
Ei tällaista voi kutsua kulttuuriksi. Tällä ei ole mitään tekemistä mielikuvien kanssa. Tämä on realiteetti. Hyvä me. Arvosana alueen kokonaiskäsittelystä ja henkisestä tahtotilasta 4-.
Sori.
Esa Kivivuori
"Siihen aikaan hommissa huseerasi vielä betonimiehiä, joiden mielestä Länsiväylän ja rannan välinen maakaistale Westendistä Kivenlahteen täytyy rakentaa täyteen."
Siihen aikaan olisi pitänyt rakentaa vain Länsiväylän pohjoispuolelle ja säästää Länsiväylän eteläpuolinen alue virkistystä varten. Silloin myös Länsiväylän pohjoispuolella asuvat espoolaiset ja Helsingin niemen asukkaat olisivat voineet käyttää Espoon etelärantaa virkistysalueena. - Nykyään pitää mennä Kirkkonummelle tai Sipooseen asti, mikä lisää matkakuluja, matka-aikaa ja polttoaineen kulutusta.
Kaikki ne alueet jotka ovat metron läheisyydessä täytyy rakentaa viimeistä centtiä myöten täyteen Espoo on kaupunki ei maalaiskylä ja kallista infstruktuuria ei ylläpidetä ilman kasvavia kansalaismääriä.Puutarhakaupungin osat kulunee toistaiseksi pohjois Espooseen.Kokoomus johtoinen Espoo on valinut suuret päämärät niinkuin ylikallis metro niin eläkäämme sen mukaisesti ja unohdetaan vihreät arvot.
Yrittäjällä taitaa olla arvot pahasti sekaisin. Vihreitä arvoja ja ympäristöystävällistä kaupunkia puolustetaan nimenomaan metron ja muiden tehokkaiden joukkoliikenneratkaisujen avulla. Ne tiivistävät kaupunkirakennetta asemaseuduille joukkoliikenteen ulottuville, mutta säästävät viheralueita ja haja-asutusalueita rakentamisen paineilta. Vihreätä on liikkua raiteilla eikä henkilöautoilla.
Yo. näkemys pitää paikkansa, jos rakennetaan metro/paikallisjunarata maaseudulle. Silloin voidaan asutus ja työpaikat keskittää rata-asemien läheisyyteen. - Mutta Etelä - Espoossa on laajoja taajama-alueita. Metro on kattava joukkoliikenneratkaisu Etelä - Espoossa vain, jos puretaan rakennukset, jotka ovat liian kaukana metroasemista.
Yrittäjä hyvästelee vihreitä arvoja metron takia. Ehkä kuitenkin metro tarjoaa mahdollisuuden säilyttää ne vihreät ja ympäristöarvot eri alueilla. Ne eivät mahdu metroasemien välittömään läheisyyteen mutta muualle niille jää tilaa rehottaa kuin pajupusikot grynderien rakentamien nukkumalähiöiden välissä.
Vanha tapa rakentaa Espootahan oli pystyttää laajoja omakotitalomattoja ja palveluille liian pieniä nukkumalähiöitä hajalleen pitkin ja poikin sen mukaan miten grynderit pystyivät haalimaan maata. Nyt metro ja sen asemanseudut tarjoavat suunnitelmallisen mahdollisuuden rakentaa keskitetysti niin, että keskittymien väliin voi jäädä tilaa vihreällekin jos niin halutaan.
Tarkoitin nimeenomaan tehorakentamista metron läheisyyteen että käyttö hyöty suurin mahdollinen metrolle ja Tapiola on välittömässä läheisyydessä. Jäähän meille vaikka peltojakin vapaaksi vihreällä vyöhykeellä Pohjois Espoo.Eihän Helsingin keskustassakaan ja sen lähiympäristössä ole tyhjää tilaa juuri olenkaan ja sen takia se on oikea kaupunki.Tapiola ei elää 60 luvussa enään vaan se on tärkeä osa kasvavaa kaupunkia ja tulkoon sen näköiseksi.
Hyödyn tuottaminen menee toisinpäin. Hyötyä ei tuoteta metrolle vaan vaan metrosta pitää ottaa mahdollisimman täysi hyöty. Samalla pitää käytettävissä oleva trajallinen resurssi eli maapinta-ala jakaa käyttöön niin, että sitä voidaan käyttää erilaisiin tarpeisiin. Yksi niistä on virkistys. Kun metroa hyödynnetään täysimääräisesti, voidaan eteläiseen ja lounaiseen espooseenkin jättää vielä vihreää metroasemien välille
"Oikeasta" kaupungista olen samaa mieltä Yrittäjän kanssa. Täällä on niin paljon ihmisiä ja lisää tulee. Emme mahdu maalaisidylliin vaan pitää rakentaa kaupunkimaisestimaisesti jotta emme joudu moottoriteiden halkomiin ghettoihin. Metro on vain yksi julkisen liikenteen muoto joka mahdollistaa tiiviin kaupunkimaisen rakentamisen toteuttamista ja helpottaa sellaisessa yhdyskuntarakenteessa elämistä. Kaupunkimaisten keskustojen väliin voi jäädä viheralueita jollei niiden mahdollisuutta ole aiemmin typerällä yhdyskuntaralentamisella hävitetty. Silti varsinainen rousseaulainen maalaisidylli on etsittävä vieläkin kauempaa.
Tapiolan tornitalohankkeita on perusteltu pelkästään liikenteen näkökulmasta:
* Kun raideliikenneasemien lähistölle saadaan aikaan tiheä asutus esim. tornitaloilla, asukkaat käyttävät pääasiassa raideliikennettä sen sijaan, että käyttäisivät henkilöautoja.
- Mutta tähän tavoitteeseen ei riitä Länsimetro (Matinkylä - Tapiola - Kamppi), joka luontevasti liittyy Itämetron haaroihin.
- Tarvitaan lisäksi Raidejokeri ja pikaratikkalinja Espoon keskus - Tapiola - Meilahti - Pasila - Vanhakaupunki - Viikki - Itäkeskus.
Pitäisi lisäksi miettiä, mistä tornitalot saavat lämmitys- ja viilennysenergiansa. Mitä isompi on talon tilavuus, sitä enemmän se tarvitsee energiaa.
- Maalämpö olisi kätevä ja säännöllinen energialähde (lämmitys ja viilennys). Mutta se vaatii tilaa.
- Vai tehdäänkö taloista umpioita, joista energia ei pääse ulos? Miten varmistetaan sisäilman laatu? - Jos umpio mitoitetaan talven pakkasia varten, tarvitaan muina aikoina energiaa jäähdytystä varten.
Esalta hyvä keskustelun nosto, johon onkin mukava jatkaa omia mietteitä.
Tapiolan viheralueiden hoito ei ymmärtääkseni ole kilpailutusten takia rempallaan vaan johtuu Espoon kaupungin omasta tahdosta ja viheralueiden hoitoon allokoitujen rahojen leikkauksista. Työvirheistä tietysti vastuu on urakoitsijalla, joten jos rikkovat paikkoja, tulisi kaupungin myös vaatia ne korjattavaksi. Hienoa toisaalta on nähdä se, että useat taloyhtiöt ovat viime aikoina remontoineet mm. julkisivujaan, mikä osaltaan parantaa alueiden ilmettä. Tosin omakohtaisena kokemuksena voin tähän myös todeta nähneeni erityisesti vanhemman väen remontteja vastustaneena tahona.
Ja mitä tulee talojen 50-60 -luvun rakennusten purkamiseen, niin tätä ei käsittääkseni kukaan ole ketjussa esittänyt. Ennemminkin tuon nykyisen keskustan, jonka arkkitehtoonisista arvoista lienemme kaikki yhtä mieltä.
Liikenteen sujuvus jatkossa tullee olemaan Tapiolassa oikea ongelma, joka pitäisi ratkaista samalla kun Tapiolan keskustaa ja lähiympäristöä kaavoitetaan. Erityisesti vielä niin, ettei esimerkiksi Jousenpuistoa tarkastella Jousenpuiston laajennus vs. nykyiset liikennemäärät vaan ajatuksella Jousenpuiston laajennus vs. Tapiolan kasvavat liikennmäärät. Tämän ongelman ratkaiseminen mitä luultavammin edellyttäisi rohkeita päätöksiä pääliikenneväylien laajentamisesta ainakin Pohjantien ja Kalevalantien osalta ja mahdollisesti myös vaihtoehtoisten kulkureittien luomista mm. Mankkaalle ja Niittykumpuun Kehä I:ltä liikennöiville. Ei ole helppoa, eikä tätä saa unohtaa.
Liikenteen sujuvuus ei kuitenkaan pääasiassa kovin vahvasti linkity korkeaan rakentamiseen. Asuntoja ja liiketilaa kun on tulossa joka tapauksessa. Kysymys onkin lähinnä, onko laajalle levittyvä matala rakentaminen fiksumpaa kuin muutamat sirot korkeat rakennukset, joilla mahdollisestaan yhtä suuret rakennusneliömetrit. Naiivissa lapsenuskossani uskon vieläkin, ettei molempia tarvita, eikä tehdä, kun osapuolten välillä vallitsee yhteisymmärrys, eikä riitelyn ja nyt näytetään kyllä tolle -asenne.
Karvaani kulkee ja keskustelu jatkuu...
Riippumatta siitä, pidättekö artistista, kuunnelkaa silti tämä sangen erikoinen ja aina ajankohtainen esitys:
http://www.youtube.com/watch?v=OKAFXLqQ8GM
Tuo ei suora linkki, vaan kopioi osoite sellaisenaan selaimen osoitekenttään - ei hakuun.
Esa Kivivuori
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
- Ultrajuoksu haastaa kropan ja mielen
- Relaa ja istahda pehmeään Pusuun Helsinki-Vantaalla
- Briljanttia ja tökkivää suunnittelua
- Rakentajat saavat suunnitella uuden sairaalan
- Outi Silfveniuksen tekstiilit huokuvat lapsuuden voimaa - katso video
- Kaatunut vanhus odotti ambulanssia tunteja 3
- Kaupungin tärkeät paikat maahanmuuttajan silmin
- Lautakunta haluaa hilata Auroran koulun hintaa alas
Uusimmat blogit ja kolumnit
