Farmaseutti suitsisi vanhusten liikalääkitystä

Tuntuu kirjoittavan asiaa!

Itse 10v vastatiinia syöneenä juuri aloitin kolmannen statiinivaihtoehdon. Alkaa olla nivelet ja lihakset sen verran kipeät, että nukutuksi ei saa. Kauppakassin kantamisen jälkeen tuntuu kuin olisi ollut kädenvääntökisassa.
Vereni rasva-arvot eivät ikinä ole olleet paljoakaan suurempia kuin viitearvot ja silti kehoitettiin aloittamaan statiinit.

Liikalääkkeistä vaimoni kohdalta on surullista kerrottavaa - on kymmeniä eri purkkeja ja kaikki "kelapurkkeja". Yksikään lääkäri ei ehdi "kokonaisselvittää" jo määrättyjä lääkkeitä! Niitä sitten vanhentuneina kerran vuodessa palautetaan apteekkiin hävitettäväksi (mahtavat hykerrellä koska extra tiliä ovat tehneet).

Yhteiskunnan (kelan) korvaamat lääkkeet pitää näkyä jokaisen lääkärin näyttöpäätteellä ettei tule tuplia taikka tilttejä.
Omalääkärisysteemi tulee palauttaa terveyskeskuksiin, vaihtoehtoina terveysseteli yksityiselle puolelle (tosin kiireisiä hekin sekä pisneslääkäreitä).

Farmaseutti Pauli Puirava on ottanut tärkeän asian esille. Ihmettelen vain, miksi
farmaseuttikunta on ollut hiljaa. Lääkäritkään eivät ole suhtautuneet asiaan vakavasti. Liikalääkitystä on ollut jo pitkään liikaa. Vanhukset eivät jaksa tarttua toimeen, työikäisten ihmisten luulisi ajattelevan parastaan. Ehkä on parisenkymmentä vuotta siitä, kun eräs nuori toimittajanainen oli lääkekierteessä.Lopulta hänellä oli 15
erilaista lääkettä - ja terve hänestä silti ei ollut tullut. Hän hankki Farmakopea Fennican ja
ryhtyi itse tutkimaan lääkkeiden selityksiä. Hän havaitsi, että lääkärit toisensa perään
määräsivät lääkkeiden aiheuttamin oireisiin aina lisää lääkkeitä. Hengen meno oli jo
lähellä. Oma tätini sai myös aikoinaan "väliaikaisessa turvapaikassaan" niin vahvan
lääkityksen, että hän käveli kuin keppi. Sain onneksi hänet kotihoitoon ja lääkityksen
sen myötä asialliseksi.

Entäpä jos on sattunut syntymään sukuun, jossa myös naiset saavat sydäninfarktin jo 50- 70 välillä, vaikka noudattaisivat terveellisiä elämäntapoja ruuan ja liikunnan avulla. Kuulun tällaiseen sukuun enkä yhtään epäile käyttää lääkärin minulle määräämiä kolesterolilääkkeitä. Lieneekö apteekeilla paremmat tuotot luontaistuotteista, kun Kelan korvaamat lääkkeet närästävät farmaseuttia.
Kaikki eivät usko myöskään "tohtori Tolosiin" ja heidän ihmelääkkeisiinsä, joissa minua ihmetyttää vain hinta.

Saahan sitä hyviä kysymyksiä kysyä! Oikeassa olet siinä että liian vähän kantaaottavia tuolla apteekissa ovat. Mielestäni pohjakoulutus on tai ainakin oli silloin ihan ok vaikkakin suurelta osin liian teoreettinen ja sekin aikalailla lääketeollisuuden näkökulmasta viritelty. Silti valmiudet olisi vaikka mihin. Mielestäni kaikkia ammattikuntia lääkäreitä, hoitajia ja farmaseutteja on aivan riittävästä, kyse onkin resurssien ohjautumisesta väärään paikaan eli lääketeollisuudelle, jonne ne myöskin jäävät. Syy tähän on oireen mukainen ajattelutapa kaikilla tasoilla mukaan lukien lääkkeet, hallinto, talous ym. Kun rahaa ei ole, ei mietitä miksi sitä ei ole vaan ollaan käsi ojossa pyytämässä lisää.

Totta on myös se ettei lääkärille juurikaan jää 20 min vastaanotolla aikaa paneutua yksittäisen ihmisen lääkitykseen, tai pitäisikö sanoa ettei ollenkaan ja kun niitä asiakkaita on vielä se 3000 ja sitten on vielä se "en ota kantaa erikoislääkärin määräämiin lääkkeisiin" kommentti. Sen verran raskas tehtävä on päästää suurista lääkityskokonaisuuksista selville notta voi olla, että into on lopahtanut jo kun ensimmäisen kerran on kandina käynyt päivän terkkarissa. Toisaalta ei sitä ketään voi mahdottoman tehtävän tekemättäjättämisestä syyttääkään, vai kuinka?

Vaikka suurin osa lääkkeistä ainakin iäkkäillä on mielestäni ja osittain todistetustikin turhia niin kyllä niitä vielä jonkin verran tarvitaankin varsinkin kun tarkastellaan koko väestöä. Ongelman korjaamiseksi ja hyvän laadun säilyttämiseksi lääkehoidossa ehdotan farmasian henkilöstön entistä suurempaa jalkauttamista julkiseen terveydenhuoltoon hoitajien ja lääkäreiden seuraksi, kuten on tapahtunut myös Englannissa jo reilu 30- vuotta sitten. Sieltä työskentelymallinikin on peräisin. Apteekit voisivat puolestaa panostaa entisetään palveluihin ja holistisempaan näkökulmaan ihmisten terveyden ylläpidossa. Eli, kaikki saa pitää työpaikkansa ja kaiken lisäksi joku voisi vahingossa nauttiakin työstänsä. Yhteiskunta säästäisi tähtitieteellisen summan rahaa ja resursseja, jotka voidaan ohjata ihmisten kuntouttamiseen muuten kuin lääkkeillä ja saavutetun terveyden ylläpitoon. Kerrankin muutos olisi parempaan suuntaan eli voitaisiin kaiketi ehkä puhua jo kehityksestä, eikä pelkästään näennäisestä sellaisesta.

Nyt tietenkin miljoona ihmistä kysyy että mistä tiedetään toimiiko ideani suuressa mittakaavassa tavalla jolla näen toimivan? Noh, tässä konkurssissa vaihoehdot ovat vähissä, joten kannattaisi ainakin yrittää jotain muuta kuin on tähän mennessä yritetty, kun nykyinen malli kerta näyttää toimivan varsin huonosti. Aloitetaan nyt sitten vaikka lopettamalla statiinit noin 400 000- 500 000 tuhannelta jotka niitä turhaan syövät, kun ne kaiken lisäksi aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinten haittoja laskennallisestikin jo reilulle 100 000:lle.

"Ruoka olkoon lääkkeesi ja lääke olkoon ruokasi"

Hippokrates

P.S. Lääkäri ja kaikki muutkin parantakoot itsensä.

Hyviä kysymyksiä jälleen. Iäkäs nykylääketieteessä määritellään +75v. Varsinaisen iän olen havainnut olevan kehon elämistä vuosista, sukupuolesta, uskonnosta ym. riippumatta korvienväli kysysmys. Tämä siis täysin oma mielipiteeni.

Riippuu siitä ketä lääkitään ja miksi. Esitän ainoastaan näkemykseni asiasta siinä missä hoitaja ja lääkäri omansa, muta lopulta se on kuitenkin lääkäri joka päättää määrätäänkö lisää, vähennetäänkö vai annetaanko lääkityksen olla ennallaan. Huomautan että aiheena on liikalääkitys, ei se että ketä tarvitsee tai ei tarvitse lääkitä puhumattakaan siitä etteikö iäkkäitä tarvitsisi hoitaa lääkkeillä tai ilman.

Lääkkeiden aiheuttamat haitta- ja yhteisvaikutukset iäkkäiden lääkehoidossa ovat mielenkiintoni kohde. Kolesterolilääkkeet ovat tässä suhteessa tulilinjalla niiden aiheuttamien erinäisten merkittävien elämänlaatua heikentävien haittojen mm. eripuolella kehoa esiintyvien kipujen vuoksi. Muistettakoon että tuon 500 000 ihmisen jälkeen jää vielä noin 200 000 korkean riskin potilasta, joille statiineista mahdollisesti on hyötyä.

Liikuntaa ja ulkoilua itsekin jonkin verran harrastavana en voi muuta kuin suositella ja allekirjoittaa väitteen virkistävyydetä. Olen täysin vakuuttunut siitä ettei kukaan tule teiltä viemään lääkkeitänne pois vasten tahtoanne ja henkilökohtaista kokemustanne.

Itselleni tämä on ajankohtaine aihe. Olen miettinyt, miten asiassa etenisin.

Omalääkäri puhuu oletettavasti sujuvasti aidinkieltänsä, mutta suomenkieli on sillä tasolla, että potilaan tuntemusten, voinnin ja jaksamisen kuvaamisen ymmärrys jää puolitiehen. Asia ei ole aivan mutkaton kommunikoitava, vaikka lääkärin ja potilaan äidinkieli olisi sama.

Itselläni on lääkitys kolestroolin kohoamiseen (Orbeos), flimmeriin (Matahexal, Tambocor) ja nukkumishäiriöihin (Imovane). Väkisinkin on tullut mieleen se, että väsynyt olo on yhteydessä lääkkeisiin. Pari päivää sitten luin lääkkeiden haittavaikutuksista - esim. betasalpaajan vaikutuksista nukkumiseen ja unihäiriöistä. Asia alkoi kiinnostaa siksi, että herään n. 1-2 tuntia nukahtamisen jälkeen ilman mitään ulkoista häiriötekijää. Flimmerin lääkitystä ei oikein voi väliaikaisestikaan lopettaakaan ilman asiantuntijan näkemyksiä.

Kokonaisuus on aika kiusallinen, koska elämän laatu ja työkyky kärsivät. Miten näet mikä olisi oikea väylä paneutua asiaan ja purkaa haittaavat tekijät.

Tältä sivustolta löytyy paljon tietoa farmaseutin ja proviisorin työtehtävistä mm. apteekissa, terveyskeskusessa ja sairaalassa.

http://www.farmasialiitto.fi/julkaisut-ammatillisia_julkaisuja

Erityisesti 1/2011 Farmaseuttina ja proviisorina sairaalassa ja terveyskeskuksessa - julkaisu kertoo niistä asintuntijatehtävistä, joissa on farmaseuteilla ja proviisoreilla paljon annettavaa potilaalle ja terveyndehuollolle.

On potilaan etu, että hänen kokonaislääkityksensä on kunnossa ja yhteiskunnan etu, ettei turhia lääkkeitä käytetä. Lääkkeet maksetaan kuitenkin suurelta osiin verovaroista kelakorvausten kautta. Lisäksi farmaseutti tai proviisori on lääkärin tuki oikean lääkehoidon aloittamisessa sekä hoitajan tuki lääkehoidon toteuttamisessa ja seurannassa. Farmaseuttien ja proviisoreiden osaamisen voimavara tulisi vain hyödyntää jokaisessa terveyden - ja sosiaalihuollon yksikössä.

Farmaseutin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (yliopisto 3 vuotta) ja proviisorin tutkinto ylempi korkeakoulutukinto (yliopisto 5 vuotta).

Kiitos Heidi hyvästä kommentista, Matti myös. Valitettavasti velimatti nimimerkillä kirjoittavalle en voi tai osaa antaa jatkoa varten minkäänlaisia tarkkoja ohjeita. Hakeutuisin hoitoon sellaiseen paikkaan, jossa lääkäri ja asiakas sujuvasti ymmärtävät toisiaan.

Tätä vastausta miettiessäni olin suosittelemassa www.klik.fi sivustoa. Klik tapasi olla lyhenne kuopionlääkeinformaatiokeskuskuksesta, joka puolestaan tiettävästi oli kansalaisten ainoa puolueetonta lääkeinformaatiota tarjoava julkinen palvelu. Tai ainakin suurin sellainen. Klik perustettiin aikanaan noin 10v sitten kuopion yliopistonapteekin tuotoilla. Klikillä oli yhteiskunnallinen tehtävä eikä sen ollut tarkoitus tehdä voittoa vaan pysyä ammattimaisena tiedon tarjoajana tiiviissä yhteistyössä KYSin ja yliopiston kanssa. Siellä oli mm. kaiken kansan tarjolla lyhyitä selkokielisiä artikkeleita joiden sisältö perustui Klikiin tulleisiin yleisön kysymyksiin. Näitä artikkeleita ei muuten enää löydy nykyisen klikin sivuilta.

Enkä muuten suosittelekaan enää! Tänään minulle kävi ilmi että kaikessa hiljaisuudessa lääketeollisuus ry:n alla toimiva lääketietokeskus on ostanut klikin ja nimeksi on tullut kansallinenlääkeinformaatiokeskus. Julkisin varoin rakennettu ja vankan jalansijan saanut julkishyödyllinen palvelu myytiin siis LÄÄKETEOLLISUUDELLE! Tämä on sitä jota kutsun näennäiskehitykseksi. Kehtaavat vielä kirjoittaa tällä tavalla sivullaan:

"Omistajat ovat sitoutuneet kehittämään toimintaa yhdessä suomalaisten lääkitysturvallisuuden edistämiseksi. ”Itä-Suomen yliopistolle on tärkeää, että julkisilla varoilla rakennettu toiminta on jatkossakin luotettavissa käsissä. Lääketietokeskus on paras mahdollinen valinta yhteistyökumppaniksi”, akateeminen rehtori Kalervo Väänänen kertoo. ”Uskon että pystymme yhdessä saavuttamaan synergiaetuja, jotka palvelevat tehokkaasti niin kansalaisten kuin ammattilaisten lääketietotarpeita”, hän jatkaa."

Ennen klikissä oli käytössä varsin kattavat ammattimaiset lääketietokannat kuten Iovan yliopiston IDIS ja kanadalainen Lexicomp, jotka puolestaan ovat molemmat osoittautuneet huomattavasti luotettavammiksi kuin Pharmaca. Nähtävästi nykyään klikin palveluihin kuuluu siis täysin lääketeollisuuden tarpeita palveleva ja puhtaasti Pharmacaan perustuva tietokanta (tämä on oletukseni, sillä tuskin käyttävät kilpailijoiden tuotteita). Tämän kerrotaan olevan luotettavaa tietoa kansalaisille, vaikka varsin hyvin on tiedossa että esimerkiksi juuri kolesterolilääkkeiden haittojen yleisyyttä vähätellään Pharmacassa.

Henkilökohtaisesti voin ilmoittaa että klik ei enää jatkossa kehitä lääketietotarpeitani ja toivottavasti ei kenenkään muunkaan itseään ammattilaiseksi kutsuvan, mikäli mielii säilyttää puolueettomuutensa.

Lääkeyritykset ovat monikansallisia pörssiyhtiöitä, joiden etiikka ei juuri poikkea tupakka-, sota-, öljy- tai aseteollisuudesta. Pörssiyhtiön ensisijainen tavoite on tuottaa voittoa ja kaikki muu seuraa perässä, sillä muussa tapauksessa sijoittavat kaikkoavat ja tällöin yhtiö lakkaa olemasta. Tästä syystä lääketeollisuuden ensisijainen huoli ei edes teoriassa ole ihmisten terveys ja hyvinvointi, vaan jatkuvan kassavirran mahdollisimman tehokas ylläpitö.

Aihe on erittäin kiinnostava myös minun mielestäni ja minulla siitä omakohtaista kokemusta, lisäksi olen farmaseutti. Minulla oireeni, joihin minulla oli lääkkeet eli masennus ja unettomuus, aiheutti kilpirauhasen vajaatoiminta, joka on PALJON yleisempää, kuin lääkärikunta ymmärtääkään ja kun sain sen itse selville, paranin sellaisesta h***tistä, että ette uskokaan... Sitä ei vain haluttu eikä osattu tunnistaa/todeta, koska kilpirauhasarvoni olivat viiterajoissa, vaikka oireita oli pilvin pimein! Se ei kuitenkaan merkinnyt mitään. Ja olen vain yksi sadoista, joilla on tietäen tai tiedostamattaan sama kohtalo.

Sen jälkeen minulta meni usko länsimasien lääketieteen tasoon, tai se ainakin koki suuren kolauksen. Minusta tuli paljon kriittisempi lääkkeitten käytön ja valinnan suhteen ja minustakin lääketehdasvetoinen hoitotapa on syypäänä nykytilanteeseen, jossa tuntuu olevan vallalla ajattelu, että "tämä oire on yhtä kuin tämä lääke", eikä katsota potilasta kokonaisuutena, eikä etsitä läheskään riittävästi oireiden syitä.

Esimerkikisi kohonnut kolesteroli voi olla oire kilpirauhasen vajaatoiminnasta, samoin masennus, säryt, unettomuus, ummetus, kuivasilmäisyys, kuiva iho, lapsettomuus, lähtevät hiukset ja väsymys vain muutamia mainitakseni.

Ja tässäpä sinulle tutustuttavaa, Pauli! (Ja tietysti kaikille muillekin :) oma blogini www.kilpirauhasblogi.com