Kommentit
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Ely) on asettunut tukemaan Museoviraston nykyistä linjaa, joka vastustaa kaikkea edistystä.
Ely-keskuksen elinympäristöyksikön päällikkö Tarja Laine: "Vanha Tapiola Keskustorneineen näyttäisi massiivisten uudisrakennusten rinnalla lähinnä naurettavalta."
Tapiolan keskustorni on aina ollut naurettavan näköinen, mutta paikkaansa se puolusti vielä silloin, kun sen kattotaso oli avoin talossa kävijöille. Ympäristön katseluun avautui huikea rakentamaton kulttuurimaisema, jota myös arkkitehdit osasivat arvostaa.
eiköhän ole parempi että metro kiertää koko tapiolan. ei asiakkaita ei metroa. pannaan menemään suoraan helsingistä kivenlahteen asti.
Eikö Ely-keskus ymmärrä, että asunnot on ekologista keskittää raideliikenteen yhteyteen?
"– Mielestämme suunniteltu raskaan rakentamisen malli turmelee Tapiolan kulttuurimaiseman"
Kulttuurimaisema Tapiolan kahdolla tarkoittaa pystyyn kuollutta lähiötä. Jos ja kun Espoo on 250 000 asukkaan maalais-lähiö-kaupunki, niin se, että vastustetaan Tapiolan rakentamista ja kehittymistä niin ollaan todellakin metsässä, - ja sellaiseksi jäädäänkin.
Kokoomus lienee jo ostettu suunnitelman taakse. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtäväksi, joka tehnee kaikkensa saadakseen liikuntajohtajan avautuvan viran, jää nuijia tornipäätös pöytää - viis vihreiden ja demareiden ruikutuksesta. Perussuomalaiset ja rkp mitä ilmeisimmin tukevat Kokoomusta.
ELY-keskus puhuu asiaa. En ymmärrä ihmisiä, jotka aina yrittävät puolustaa Tapiolan järjetöntä tehorakentamista vedoten metroon ja mihin lie ekologisuuteen. Se, että metro päätettiin vetää Tapiolaan oli jo tarpeeksi typerä päätös, mutta vielä voidaan paljon pelastaa, jos päättäjiltä löytyy tahtoa. Tapiolan kehitys ja sinänsä tärkeät uudistukset (80-luvulla rakennettua betonikorttelistoa tuskin kukaan rakastaa) voitaisiin hyvin toteuttaa ilman kansallismaiseman ilmeen pilaavia korkeita pilvenpiirtäjiä, rakentamalla yksinkertaisesti matalampia rakennuksia ja hyväksymällä se, ettei asukkaiden suuri määrä ole itseisarvo.
Myöskään tornien puolustaminen ekologisuudella on kohtuutonta, sillä maailmanlaajuinen ilmastonmuutos ei voi olla kiinni parista Suomen Tapiolaan rakennetusta tornista - Tapiolan kulttuurimaiseman pilaaminen sen sijaan on.
Tapiolalainen kirjoittaa pilvenpiirtäjistä. Sellaisen vähimmäismitaksi kai lasketaan nykyisin n. 100 m korkeus. Nämä Tapiolaan suunnitellut 13-kerroksiset eivät yllä lähellekään. Määritelmällisesti ne kai keikkuvat korkean rakennuksen ja tornitalon rajamailla.
Lisäksi minusta "kansallismaisema-Tapiola" on toisaalla kuin nuo n. 30-vuotiaat purettavaksi ehdotetut liikerakennukset. Kysymys kuuluu pikemminki kuinka kauas itsensä ulkopuolelle sen ratkaisut saavat määrätä rakentamista.
Jos taas uudet talot saavat vanhan keskustornin näyttämään naurettavalta, kuten Ely-keskuksen päällikkö julistaa, niin eikö se tarkoita, että se on oikeasti naurettava? Vai eikö sitä saisi naurettavaksi paljastaa vaan pitäisi totuutta peitellä? Naurettavuus lienee kuitenkin katsojan silmissä. Minusta se ei näytä naurettavalta nyt eikä sittenkään vaikka parin sadan metrin päässä olisikin hieman korkeampia taloja.
Mikä on se aktiivien Tapiolalaisten joukko, joka on aikaan saanut Tapiolan (?) uudistamisen linjat
nykyaikaa ja edistystä symboloivine torneineen.? Kuuluko siihen joukoon muitakin kuin Tapiolan suurimmat kiinteistönomistajat, kiinteistönjalostajat ja rakennuslikkeet muualta kuin Tapiolasta? Millaisella panoksella ja aseistuksella tapiolalaiset (?) ovat olleet osallisina tuomitsemaan sen mitä samaiset ryhmät ovat tehneet Tapiolan liikekeskuksessa ja liikekeskukselle 30 vuoden aikana tai millaiseksi tapiolalaiset ovat sen alueen halunneet muuttuvan? Edustaako teknokraattien miehttämä ja yliorganisoitu Tapiolan kehittämisorganisaatio tapiolalaisia? Vai onko kaikki vain tuon mystisen ilmiön "kaupungin" syytä ja ansiota.
Olen tismalleen samaa mieltä Museoviraston ja ELY:n kanssa. Minkä vuoksi korkeat talot ovat ainoa vaihtoehto? Osoittaa melkoista mielikuvituksen puutetta se, että mitään muita vaihtoehtoja ei ole ollut esittää. Satavarmasti sellaisiakin on. Maallikkona voisin esittää matalaa rakentamista, nykyisten tornitalorumilusten sijaan max 5 -kerroksisia taloja (kuten alunperin suunniteltiin -ennenkuin ahneus iski), niitä vaikkapa tiiviimmin, laajennetaan rakentamista myös Tapiolan Länsiväylän suuntaan, ja uuden metrotunnelin päälle Merituulentien suunnassa, lisäksi laajennetaan Kaupinkallion suuntaan, sielläkin on tilaa ja rakentamatonta aluetta. Miksi ihmeessä rakentaminen keskitetään tiukasti yhteen kohtaan ja korkealle??? Minne unohtui arkkitehtikilpailu?
Vaihtoehtoja tornitaloille kaipaa matalempaa rakentamista. Silloin on kysyttävä mikä on keskivertoespoolaisen ja tulevan -tapiolalaisen kestokyky? Miten pitkän matkan hän suostuu kävelemään kauppoihin, metrolle j.n.e.? Houkuttaisiko jo Kaupinkalliolla asuminen ratsastamaan omalla peltilehmällä?
Eikö Kaupinkallion rakentaminen jokunen aika sitten tyrmätty puiston ja kansallismaiseman turmelemisena?
Ylöspäin rakentaminen on sikäli houkuttelevaa, että liikkuminen tapahtuu perinteisesti silloin konevoimalla ylös ja alas. Horisontaalisesti meillä liikutaan perinteisemmin joko omalla voimalla tai autoilla, joukkoliikenteellä t.m.s. Ehkä jos käytettäisi konevoimaa myös muulla tavalla, esim. liukuhihnoina kuten monilla lentoasemilla (toki ei tietenkään Suomessa).
Eikä sovi tietenkään unohtaa kivoja näköaloja korkeammalta. Tapiolan keskustassa saattaa monen mielestä olla vekkulia asua jos voi ihailla merimaisemaa kotoikkunasta ja silti tavoittaa palvelut ja metro suoraan hissillä. En epäile lainkaan etteikö maksavia asiakkaita löytyy niin, että toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa tässä kapitalistisessa yhteiskunnassamme.
Ainakin vielä viime syyskuussa tämäkin aviisi uutisoi arkkitehtikilpailun järjesteämisellä: http://www.lansivayla.fi/artikkeli/71919-tapiolan-torneista-arkkitehtikilpailu. Tuskinpa se näin lyhyessä ajassa on ehtinyt unohtumaan.
on vain kaksi vaihtoehtoa muutama korkea tai ei ihan muutama matalempi rakennus,kumpikohan on parempi tämän tapiolan puistomaisuuden säilyttämisen kannalta vai luuleeko joku ettei rakenneta ollenkaan (ei ainakaan minun asuntoni viereen vai) otaniemestä varmaankin löytyy metron käyttäjiä mutta miten on tapiolassa,pitäisikö alueelle lisätä vaikkapa vuokra-asunto tarjontaa.
Aikoinaan Tapiola oli kai "jotakin muuta, viihtyisää ja modernia". Nyt tämä tehoneliöiden kenkälaatikkokansa haluaa rakentaa laatikoitansa ja tornejaan kaikki kaikki paikat täyteen. Surullista jos Tapiola pilataan tekemällä siitä uusi Lepuski/Sello tai Iso Omena. kyllä nuo riittävät, ei tarvita lisää.
Ennen torneja ei saanut tehdä minnekkään, nyt niitä tehdään yksittäin sinne tänne. Keilaniemeen ne sopii, samoin sopisi Lepuskiin, ei Tapiolaan.
Tapiolan keskusta kaipaa uudistusta, kovin onnistunut se ei ole. Mutta tyylillä, ei ruiskimalla tehoneliöitä paikka täyteeen. Muuten on selvää että taas 30 vuoden päästä ne halutaan purkaa. Kyllähän talon pitää kestää kauemmin.
Galileo kirjoitti: "Nyt tämä tehoneliöiden kenkälaatikkokansa haluaa rakentaa laatikoitansa ja tornejaan kaikki kaikki paikat täyteen. "
Eikös ajatuksena ole pikemminkin ollut, että rakennetaan niitä metroasemien päälle niin ei tarvitse rakentaa muualle, esimerkiksi Silkkiniitylle t.m.s.
Galileo kirjoitti: "Surullista jos Tapiola pilataan tekemällä siitä uusi Lepuski/Sello tai Iso Omena." ja "Keilaniemeen ne sopii, samoin sopisi Lepuskiin, ei Tapiolaan."
Nimby?
Rane kirjoitti: "on vain kaksi vaihtoehtoa muutama korkea tai ei ihan muutama matalempi rakennus,kumpikohan on parempi tämän tapiolan puistomaisuuden säilyttämisen kannalta"
Juuri näin minäkin tämän kysymyksen olen hahmottanut. Parempi rakentaa metroaseman päälle enemmään kun se kuitenkaan ei ole sitä vanhaa ja hienoa n.s. Asuntosäätiön kansallismaisema-Tapiolaa vaan huitaisemalla 30 v sitten rakennettua betonibrutalismia klinkkereillä peitettynä.
Muutin Helsingistä Tapiolaan noin 6-7-vuotta sitten juuri paikan ja sen ympäristön vuoksi. Toivon, että Tapiolaan ei rakenneta keskustornia korkeampia rakennuksia ja Tapiolaa kunnostetaan sen tunnelmaa ja ainutlaatuisuutta kunnioittaen. Espoossa riittää tilaa rakentaa asutuskeskittymiä muuallekin ja vastaavia paikkoja on pääkaupunkiseudulla useita. Miksi kloonata Tapiola uudeksi Pikku-Huopalahdeksi tai Ruoholahdeksi kaakeloituine kerrostaloineen? Niitä on jo nyt täällä riittävästi. Toivon, että meillä on myös jatkossa mahdollisuus valita erilaisten asuinympäristöjen välillä ja sen mahdollistaa vain, jos on tarjolla erilaisia paikkoja. Minä valitsin Tapiolan sen vihreyden ja väljyyden vuoksi. Minulle se on keidas lähellä keskustaa: paikka josta voi tulevaisuudessa helposti hurahtaa metrolla Helsinkiin tai toiseen suuntaan ostoksille, jos tekee mieli.
Kauppa-asiaan haluan kommentoida, että meillä on jo Sello ja Iso Omena katettuine kauppakeskuksineen sekä toisessa suunnassa Kamppi. En toivo Taioplasta sellaista. Toivon, että Tapiola säilyttää oman persoonallisuutensa väljänä ja vihreänä ympäristönä. Etenkin ravintolat ja kahvilat olisivat tervetulleita sekä muutama erilainen ruokakauppa, myös lähi- ja luomurukakauppa (mahdollisesti yhdistetty ravintola), jotta olisi mistä valita. Selkeä ja toimiva, kauppatarjonta voisi olla Tapiolan palveluvaltti vastakohtana kauppakeskusten "pikkuliikkeille ja vaatekaupoille" - Tapiolassa liikkeiden määrän voisi korvata laatu ja tuotevalikoiman laajuus.
Helppo ymmärtää Museoviraston kanta, riittää kun katsoo niitä suunnitelmia joita Tapiolan keskustan suunnittelu on tuottanut. Suunnitelma on todella "kökkö" massoittelu keskellä matalaa ympäristöä. En näe estettä korkeammallekaan rakentamiselle vaikka se oliis keskustornia korkeampikin, kunhan se vain olisi oikein sijoitettu ja elegantti hoikka torni/tornipari. Esillä oleva ehdotus perustuu ilmeisesti kustannusoptimointiin ja siitä lähtevään massoitteluun. Amsterdamin Almere on saman tyyppinen ratkaisu, jossa varsin nuorta rakennuskantaa purettiin uuden keksuksen alta pois. Lopputulos on ilmeeltään varsin onnistunut, toki kaavan teki Rem Koolhaas joka arkkitehtina on eri luokka kuin Tapiolan nykytekijät. Ammattilainen versus harjoittelijat. Sieltä oli otettavissa oppia keskustasuunnittelusta, alueen arkkitehtoonisesta rikkaudesta ja jännittävästä paikasta. Valitettavasti suunnitelmat ovat edenneet niin pitkälle, että loputulos on enää vaikeata miuuttaa. Tapiola saa aikaisempaa suuremman ja paremman kaupallisen keskuksen, jonka hintana se menettää mahdollisuutensa persoonalliseen ja vaikuttavaan kaupunkiympäristöön. Tutustuessani kaupalliseen suunnitelmaan voin todeta, syntyy paikalliskeskus joka palvelee lähialuetta aikaisempaa paremmin, mutta vetovoimaa joka loisi "Tapiola ilmiön" on turha odottaa. Suunnitelman ansiot ovat Metron yksi pysäkki ja Stockmann, joka onneksi jää ja tarjoaa syyn käydä Tapiolassa jatkossakin.
Kansalaiskeskustelulle on tdella paikansa!
Asa pitää suunnitelmia liikekeskukseksi riittävinä palvelemaan lähiseutua mutta ei luo "Tapiola-ilmiötä". Ei kuulosta pahalta: Nyky-Tapiolan ja tulevat lisäasukkaat saavat palvelunsa Tapiolasta mutta se ei houkuttele juurikaan asiakkaita muualta, esimerkiksi Ison Omenan, Sellon, Jumbon t.m.s. ostoshelvetin tavoin. Itse asiassa kuulostaa hyvältä. Vähentää liikkumisen tarvetta kun ihmiset saavat kaupalliset palvelunsa läheltä kävelyetäisyydeltä.
Nostalginen Tapiola tuntuu jo tietävän tulevien rakennusten pintamateriaalin. Minusta siellä nyt on pinnoitteena klinkkereitä taloissa jotka aiotaan purkaa uusien, vielä arkkitehtikilpailun takana olevien tieltä.
Meillä ei ole tilaa erilaisille ympäristöille jos hyvien liikenneyhteyksien varrella olevia keskuksia ei rakenneta korkealle. Ja Tapiolan keskusta metron päällä sellainen on. Kun se rakennetaan korkeasti niin mahdollisesti sitten ei tarvitse n.s. vanhaa Tapiolaa tiivistää.
Mistä Nostalginen Tapiola saisi asiakkaat luomuruokakaupoilleen ja kivoille kahviloilleen jos nykyinen Tapiolan asukaskanta ei riitä sellaisia nyt ylläpitämään? Laatu tarvitsee ostokykyiset ostajansa. Tapiolassa ei heitä tällä hetkellä ole tarpeeksi eikä liikenneyhteydet heitä sinne houkuttele. Yrityksiä kun on ollut. Toivottavasti jatkossa itse Tapiolassa on tarpeeksi asukkaita riittävän lähellä jotta he muodostavat riittävän asiakaspohjan Nostalgisen Tapiolan kaipaamalle tarjonnalle.
Nyt täytyy muistaa historia,joka on kaikkien opintojen äiti.
Virhe tehtiin pääkaupunkiseudun suunnittelussa jo noin 40 vuotta sitten,kun metroa alettiin rakentaa.
Tämä johti sitten ennen pitkää siihen ,että metroa piti alkaa jatkaa espooseen päin.
Tätä jatkamistakin jaksettiin vastustaa 30 vuotta ,ennenkuin Espoon päättäjät hyväksyivät metron jatkamisen.
Tämä metrohan nyt aiheuttaa sen ,että asemien läheisyyteen pitää rakentaa lisää asuntoja,jotta metrosta saadaan toimiva järjestelmä.
Muutoin vuorot jää harvoiksi .Metroasemien läheisyys vaati tiheää asutusta.
Tapiolassa voidaan nyt sitten miettiä,saadaanko asutusta tihentämisellä vai korottamalla rakennuksia.
On kaksi vaihtoehtoa.
Nämä l iikerakennusten laajennukset ei kerta kaikkiaan kannata,jos ei alueelle saada lisää asukkaita.
Palvelutkin kaikkoaa.
Nyt vastustetaan vain 40 metriä korkeita taloja,kuuluu tyypilliseen paikalliseen tapaan Tapiolassa,kaikkea vastustetaan.
Oma paikallinen etu on tärkeämpi kuin yhteinen kaupungin etu.
Saattaahan tässä se 10-20 vuotta mennä riidellessä,soutaessa ja huovatessa,ennenkuin tämä lisärakentaminen toteutuu.
Kysymyshän on nytkin siitä,milloin tämä lisärakentaminen toteutuu,toteutuu kumminkin,ingrementaalisesti.
Nyt pitäisikin aloittaa perusteellinen suunnittelu.
Näitten korkeitten talojen sijoittelussa on otettava huomioon ns. pienilmasto,ettei alueesta tule sellainen,että siellä tuulee ja vetää joka paikassa,eikä siellä voi edes kävellä kuin helteellä.
Myös auringon valo on tärkeä.
Herkästi syntyy sellaisia laajoja alueita,joihin ei aurinko paista milloinkaan.
Tässä mielessä rakennusten sijoitteluun tulee kiinittää erityistä huomiota.
Jopa yhdellä ylimääräisellä kerroksella saattaa olla merkittävä vaikutus auringon valoon.
Hyvää vuoden jatkoa sinne Elyyn.
PSa
Eläkeläinen.
On huvittavaa lukea Espoolaisten kaavoitusongelmista. Tehdään tehokkaita kaavoja sinne missä ei ole kulkuyhteyksiä ( Hista, Suurpelto ). Sitten sinne johon yhteiskunnan varoilla rakennettu kaikki mahdolliset kulkuyhteydet, niin sinne ei saisi kaavoittaa lisää asuntoja jotta nämä kulkuvälineet täyttyisivät matkustajista. Kuka muuten käski sen metropysäkin sinne Tapiolaan suunnitella, olisihan nykyiset Tapiolalaiset pystytty busseilla kuskaamaan seuraavalle metropysäkille.
Uskomatonta, millaista nimbyilyä ja junttiutta löytyy Suomesta aina kun jonnekin rakennetaan yli kuusi kerroksisia rakennuksia. Tehokasta rakentamista voidaan saada aikaan vain, jos rakennetaan riittävän tiiviisti ja riittävästi ylöspäin. Tehokkaalla rakentamisella jätetään tilaa puistoille ja elävälle kaupunkikuvalle, samalla kun saadaan aitoja ja toimivia kaupunginosia, eikä mitään surkeita nukkumalähiöitä. Nyt pitäisi yrittää korjata niitä virheitä, jotka tehtiin 60- ja 70-luvuilla, eikä se tätä menoa kyllä onnistu.
Mikä ismi on tehnyt suurinta tuhoa eurooppalaiselle kaupunkikuvalle? Moni vastaa kommunismi. Hyvä arvaus. Rautaesiripun takaa paljastui melkoisia hirvityksiä. Toiset sanovat kansallissosialismi. Myös hyvä arvaus. Natsien sotapolitiikan ansiosta puoli Eurooppaa pommitettiin soraksi.
Oikea vastaus on kuitenkin funktionalismi. Hirvittävä arkkitehtien besservisseröinti sai alkunsa neljännessä CIAM:ssa 1933 ja lopullisesti euroopan arkkitehdit oli aivopesty tämän idiotismin taakse sodan jälkeen, kun eurooppaa alettiin rakentamaan uudelleen. Vain täydelliset idiootit menee väittämään, että pystyvät keksimään paremman vaihtoehdon tuhansia vuosia hyvin palvelleelle ruutukaavalle, varsinkin kun tämä vaihtoehto oli LÄHIÖ. :D "Meil o niinku sellane idea, et käydää töis yhdes kaupungiosas ja sit niinku kaupas toises kaupungiosas ja sit nukutaa kolmannes ja sit tällaset niinku isot tiet yhdistää näit kaupungiosii, ni se o sit niinku hirvee kätevää ja sillee".
Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen (YTK) Urbaani onni -hankkeen mukaan asuinalueeseensa tyytyväisimmät ihmiset löytyvät tehokkaan rakentamisen alueilta, eli meidän pitäisi pyrkiä keskustamaiseen rakentamiseen. (TJEU: http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Onni+l%C3%B6ytyy+my%C3%B6s+kaupungista/HS20101006SI2KA012sk?ref=rss )
Espoossa lähiörakentamisen virheiden purkamiseen tarjoutuu oiva tilaisuus metron myötä. Tavoitteena tulisi olla rakentaa aidosti elinvoimaisia kaupunginosia vanhojen lähiöiden tilalle. Kaupunginosia, joista löytyisi tilaa kaupan palveluille, työpaikoille ja laadukkaalle asumiselle. Kaupunginosia, joista - toisin kuin lähiöistä - ei ole pakko joka päivä lähteä pois selvitäkseen hengissä.
Nimirerri PSA esittää tuossa yllä metron vastustajien toistamaa väitettä, että metron toimivuuden/kannattavuuden tms. takia metroasemien ympärille täytyy rakentaa asuntoja. Ei metro tarvitse asuntoja vaan asukkaat - nykyiset espoolaiset ja tulevat.
Jo nyt näkyy että asuntojen kysyntä metroasemien ympärillä on kasvanut ja myös hinnat nousseet. Tämä osoittaa että kaikki espoolaiset eivät halua asua pientalopelloilla henkilöautoliikenteen varassa vaan myös kaupunkimaiselle asumiselle palvelujen ääressä on kysyntää.
Kaupunkirakenteen tiivistäminen on tehokkainta ympäristöpolitiikkaa. Espoossa se tarkoittaa asuntojen ja palveluiden rakentamista tehokkaan joukkoliikenteen asemien ympärille metron ja myös rantaradan varteen. Raiteilla tehtyjen matkojen päästöt ovat murto-osa automatkojen päästöistä.
Ei riitä, että pääsee sekä Keski- että Etelä - Espoosta raiteitse Helsingin niemelle: Pitäisi päästä liikkumaan raiteitse myös Etelä- ja Keski - Espoon välillä. - On varsin huonoa ympäristöpolitiikkaa, jos/kun metroradan ja Turun radan välisen alueen Espoon tiet ovat täynnä henkilöautoja.
Näin on. Poikittaisten pikaraitiotieyhteyksien suunnittelu ja toteutus pitäisi saada eteenpäin. Jokeri-ratikasta on jonkinlainen yleissuunnitelma, mutta Matinkylä-Suurpelto-Kilo -yhteydestä ei sitäkään. Nämäkin hankkeet taitavat odottaa jonkinlaista ratkaisua koko metropolialueen kattavaan liikennepolitiikkaan.
Ihan sama mitä täällä kirjoitetaan. Kokoomus on jo varmastikin sopinut Tapiolan tornirakentamisen demareiden kanssa. Kokoomuspomolle siirtynee näin liikuntajohtajan palli, sillä liikuntapäällikön palli on jo demaripomolla (kuinkakohan iso osa päivästä menee politiikan tekemiseen ja paljonko varsinaiseen palkkatyöhön). Ja kunnon henkilökohtaiset palkankorotukset molemmille, sillä peruspalkka ei riitä tietenkään mihinkään? Byman selvittämään kytköksiä!
Vaikuttaa kyllä hyvin monessa Espoon ja etenkin Tapiolan alueen kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvässä asiassa siltä, että Espoon valtapuolue kokoomuksesta on tullut pelkästään "kovien äijien" puolue, joka jyrää alleen kaiken inhimillisen muka kaiken muita paremmin tietäen. Missä kuuluu nykyisin kokoomuksen fiksujen naispoliitikkojen ääni? Ei enää missään. Tehkää hyvät ihmiset jatkossa hyviä päätöksiä äänestyskopissa!
Juurikin näin. Suoraan sanottuna kokoomuksen ohjaama Espoon valtuusto on hallinnoltaan jo nyt lähempänä Neuvostoliittoa kuin oikeaa demokratiaa. Onneksi heitä sentään voi vielä boikotoida äänestämättä jättämisellä.










