Nakkisormet eivät pärjää kellosepän töissä - katso video!

Paikalliset
Kommentoi 3

Suomalaisia kelloseppiä pidetään sveitsiläisten jälkeen maailman parhaina. Kelloseppäkoulun rehtori Tiina Viitanen ei ole turhaan ylpeä.

– Kansallisissakin vertailuissa on pärjätty hyvin. Hakijamäärät ovat kasvussa ja oppilaamme työllistyvät. Viime vuonna olimme neljänneksi vetovoimaisin oppilaitos Uudellamaalla.

– Kellosepäntaito on suorastaan suomalainen brändi, mikä pitäisi saada maailmalla entistä paremmin esiin, Viitanen uskoo.

Lisäksi kellosepäntaitoja voi käyttää yhtä hyvin hyödyksi teknologiateollisuudessa.

 

Avaruudellinen hahmotuskyky on tärkeä ominaisuus.”

 

– Kyse on mikromekaniikasta, jota voi hyödyntää esimerkiksi kirurgisten instrumenttien tuotekehittelyssä.

Kellosepän tutkinto tähtää kelloalan korjaus- ja myyntitehtäviin. Lisäksi oppilaitoksesta valmistuu mikromekaanikkoja, joilla on valmiudet työskennellä teollisuuden suunnittelu-, huolto- ja valmistustehtävissä.

– Mikromekaanikkokoulutus on hyvä esimerkki siitä, ettei koulutuksessa ole jääty menneisyyteen, vaan on mietitty myös sitä, miten alaa voi hyödyntää tulevaisuudessa, Viitanen sanoo.

Osa koulun oppilaista työllistyy suoraan ulkomaisen kelloteollisuuden palvelukseen. Kotimaassa kysyntää on erityisesti korjaustehtävissä maakunnissa. Kelloseppäkoulun oppilaita työllistyy myös teollisuuden tuotekehittelyyn, onpa heitä myös Cernissä avaruusteknologian parissa.

– Avaruudellinen hahmotuskyky on tärkeä ominaisuus ja tietysti kädentaidot. On surullista huomata, miten kädentaidot ovat jo vuosikymmenen aikana romahtaneet. Kestää noin vuoden verran, että päästään edes aikaisempaan lähtötaitotasoon.

Kellosepäksi opiskelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä. Oppiminen tapahtuu pääasiassa käsintekemällä ja tehtävät työt ovat aitoja työelämätehtäviä. Opiskelu kestää kolme vuotta ja koulu sijaitsee Leppävaarassa Kelloseppäkoulussa.

Ensimmäiseksi valmistetaan kellosepän käsityökalut, jotka jäävät kellosepän käyttöön mahdollisesti koko työuran ajaksi. Tehtävän tarkoituksena on opiskella työtapoja, materiaalien käyttäytymistä ja tutustua samalla siihen, miltä oman käden jälki näyttää.

Lisäksi opistoihin kuuluu runsaasti ulkomaista yhteistyötä sekä harjoittelujaksoja. Kelloseppäkoululaisten työtehtävinä on asiakkaiden seinäkelloja, rannekelloja ja taskukelloja. Asiakastyöt valitaan elokuussa. Oman kellonsa asiakas saa takaisin lukuvuoden lopussa.

Kelloseppäkoulussa opiskelee tällä hetkellä 82 opiskelijaa. Oppilaiden keski-ikä on noin 24 vuotta ja he tulevat eri puolilta Suomea.

Katso video. Vie hiiri kuvan päälle ja klikkaa play-nappulaa. Haastattelu ja kuvaus: Päivi Hahko

3 kommenttia Kommentoi
Käyttäjän Päivi Hahko kuva
Päivi Hahko

Kommentit

27.1.2012 07:31

Uutinen kertoo heti alussa virheellisesti "Suomalaisia kelloseppiä pidetään sveitsiläisten jälkeen maailman parhaina. " Olen itse Huippukelloseppä maailmalla ja Suomalainen. Kävin koulun Suomessa ja toisen koulun Sveitsissä ja jo silloin totesimme, että edes Sveitsiläinen kellokoulu ei yllä samaan tasoon kuin Suomessa oleva. Käsien taidot ovat yksilöllisiä ja siihen ei vaikuta kansalaisuus. Maailmalla taitavimmat kellosepät eivät ole Sveitsiläisiä, kuten uutisessa annetaan ymmärtää. Sveitsiläisiä mainostetaan parhaina, koska halutaan pitää brändi nimeltä Sveitsin kelloteollisuus parhaana mahdollisena. Nykykelloilla vaikka puhutaan mekaanisista kelloista ei ole "merkkivalmistajista" huolimatta paljoakaan tekemista todellisen kellosepän työn kanssa. Kaikki kellojen osat valmistetaan koneellisesti ja jopa kokoonpano töissä käytetään muita henkilöitä kuin kelloseppiä. Restaurointi työssä taas käytetään kelloseppiä ja kello on parempi kuin uusi vasta ensimmäisen restauroinnin jälkeen mikäli sen on tehnyt ammattinsa osaava kelloseppä. (Kelloteollisuuden tarkoitus on tuottaa voittoa ja siinä tehdään isoja tuotantosarjoja tiukalla aikataululla, joten laatutoleranssit pidetään maximi määrässä.)On olemassa muutama yksityinen henkilö, jotka tekevät uniikkeja kelloja noudattaen perinteisiä kellosepän työtapoja. valitettavasti heistäkään ei taida yksikään olla sveitsiläinen. Siellä on kylläkin yksi Suomalainen nimeltään Kari Voutilainen, jokatekee erittäin korkealaatuisia kelloja käyttäen perinteisiä kellosepän taitoja työssään ja hänen kelloissa lukee ansaitusti HAND MADE kun taas kaikissa Sveitsiläisissä merkkikelloissa lukee SWISS MADE. Valitettavaa, että uutisessa annetaan väärää tietoa, mutta asia korjattu. :)

27.1.2012 08:46

Kiitos, asiallinen oikaisu. Muistan, että Kari Voutilaisesta oli televisiossa vuosia sitten dokumentti.

27.1.2012 09:15

Olkaa oikein hyvä.En valitettavasti nähnyt kyseistä dokumenttia, koska olin maailmalla. Olisi mukava nähdä tämä dokumentti. Onko tietoa olisiko se nähtävissä mm. netissä?
Kiitos.

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.