Leijona-kiekkokoulut hamuavat harrastajia

Jääkiekon harrastajamäärät ovat pääkaupunkiseudulla lievästi nousussa. Selitys tähän on lähinnä aikuisten harrastekiekon voimakas kasvu.

Suomen Jääkiekkoliiton eteläisen alueen aluepäällikkö Antti Lassinharju toteaa, että 10–14-vuotiaiden nuorten harrastajamäärissä on lievää laskua.

– Liiton 4–7-vuotiaille luoma Leijona-kiekkokoulu on tuonut runsaasti uusia harrastajia. Tämä, viime kevään maailmanmestaruus ja tulevat MM-kotikisat ovat Suomi-kiekolle loistavia pr-valtteja, uskoo Lassinharju.

Aikainen erikoistuminen saattaa polttaa nuoren loppuun.”

Aluepäällikkö tietää, että jääkiekon lisäksi lajeja on nykyään joka lähtöön. Perheillä on valinnanvaraa.

Positiivistakin kehitystä on tapahtunut.

– Halleja on tullut lisää. Sen myötä junioreiden harjoitusajat ovat tulleet inhimillisiksi ja aikuisten harrastekiekko on aikaistunut parilla tunnilla. Espoossa ja Helsingissä jäähallitilanne on melko hyvä, mutta Kauniainen tarvitsisi toisen hallin.

Lassinharjun mukaan Vantaan tilanne on koko Suomen heikoin. Vantaa tarvitsisi pikaisesti lisää jäähalleja.

Poikiin verrattuna tyttökiekon harrastaminen on kovin pientä, mutta se kasvaa vähitellen.

– Muutamat seurat ovat erikoistuneet tyttökiekkoiluun. Espoossa sellainen on EKS Laaksolahdessa. Jotta harrastajia saataisiin lisää, järjestetään kauden aikana eri puolilla pääkaupunkiseutua Girls Hockey Day -tapahtumia, muistuttaa kiekkomies.

Aluepäällikkö kertoo, että Suomi-kiekon tulevassa strategiassa lasten ja nuorten harrastaminen ja kilpaurheilu ovat omia kokonaisuuksiaan.

– Tavoitteena on, että harrastus ei ole liian totista liian varhain. Monipuolisuuden, iloisuuden ja kannustavan ilmapiirin tulisi olla läsnä arjessa.

– Toisaalta alusta asti halutaan korostaa vaatimustasoa. Siinäkin korostuu ensisijaisesti opettaminen ja lapsesta välittäminen positiivisessa hengessä.

Hän tietää, että välillä harrastus otetaan turhan tosissaan.

– Vanhemmat saattavat puuttua lapsen harrastamiseen liian aktiivisesti ja harrastaminen muuttuu aikuisten ehdoilla toteutuvaksi.

Suomalaisessa jääkiekossa D-junioreissa eli 14-vuotiailla alkaa pelaajakartoitus alue- ja maajoukkueita varten.

Aluepäällikön mukaan silloin on sopiva aika alkaa suhtautua harrastukseen jo hieman vakavammin.

– Liian aikainen erikoistuminen saattaa polttaa nuoren loppuun. Tässä vanhemmilla ja valmentajilla on iso vastuu, muistuttaa Jääkiekkoliiton aluepäällikkö.