Kaupungintalon purkupäätös ehkä uusintakierrokselle
-
Kuva: Päivi TuovinenKaupungintalo on seisonut tyhjillään syksystä 2008 saakka. Osa kaupunkilaisista vastustaa tiukasti valtuuston tekemään purkupäätöstä.
Kaupungintalon parin vuoden takainen purkupäätös saatetaan ottaa valtuustossa uuteen käsittelyyn.
Länsiväylän tietojen mukaan osa nykyisistä valtuutetuista suunnittelee vaativansa kaupungintalon kohtalon käsittelemistä kokonaan uudestaan.
Uudelleen käsittelylle on paineita ainakin sosialidemokraattisessa valtuustoryhmässä.
Valtuusto päätti huhtikuussa 2010 äänin 42–24 kaupungintalon purkamisesta. Vaihtoehtona purulle oli tuolloin sisäilmaongelmien ja vesivuotojen takia tyhjillään seisovan kiinteistön perusteellinen korjaaminen.
Valtuusto käsittelee maanantaina jo toistamiseen Kari Uotilan (vas) ja 20 muun valtuutetun esitystä kaupungintalon ottamisesta väliaikaisesti järjestöjen ja harrasteryhmien käyttöön.
Länsiväylän tietojen mukaan tämän toiveen toteuttaminen aiotaan selvittää nyt aiempaa perusteellisemmin. Ajatuksena on korjata ainakin osa kiinteistöstä väliaikaisesti järjestökäyttöön.
Aikaisemmin väliaikaiskäyttö on tyrmätty laskelmilla, joiden mukaan kiinteistön kevykorjaus maksaisi noin 17 miljoonaa euroa.
Kommentit
Loistavaa! Hieno rakennus. Historian huminaa.
Kaupungitaloa kävi aikoinaan mm. Urho Kekkonen erityisesti katsomassa, koska se oli valmistuttuaan upea virastotalo. Rakennus kuuluu ehdottomasti Espoon historiaan ja se tulisi palauttaa alkuperäiseen käyttöönsä nopeasti. Talossa ei ole homevikaa.
Sitä vikaa on niissä päättäjissä, jotka pitävät talon tyhjillään ja hankkivat purkutaloja pitkin Espoota väistötiloiksi.
Ensinnäkin 17 miljoonan kevytkorjaus ei pidä paikaansa. Se on politiikkaa. Varmasti tilat voitaisiin ottaa tilapäiskäyttöön murto-osalla tästä summasta. Tämä on pelkkää hyväuskoisten, rakentamisesta mitääntietämättömien valtuutettujen huijaamista eli kunnallispolitiikkaa.
Säästäkää talo, tehkää lasijulkisivu nykyisen vaipan ympärille. Tällöin nykyinen rakennus olisi suojassa sää- ja pakkasrasituksilta ja lasituksen myötä julkisivuun saisi mukaan hieman nykyaikaa kuitenkin historiaa kunnioittaen.
Kuva on otettu rautatien puolelta. Joskus harvoin, jos koskaan, on esitetty kaupungintalon kuvaa valtuustotalon suunnasta. Kehoittaisin siihen. Valtuustotalo on sovitettu arkkitehtoonisesti saumattomaksi kokonaisuudeksi kaupungintalon yhteyteen. Jos tuon yhteyden katkaisisi purkamalla kunnianarvoisan kaupungintalon, on kuin sydämen murtaisi. Tässä on arkkitehtuuria meille kaikille, jotka olemme kuulleet asiantuntemattomien taholta, että arkkitehtuurissa olisi vikaa. Mitä sitten tulee talouteen, on käsittämätöntä veronmaksajien rahojen tuhlausta pitää terveitä, lujia tiloja tyhjillään ja jatkaa evakkotiloissa. Sitten politiikkaan, jos ja kun Espoon tahtoo jatkaa itsenäisenä kuntana, se kyllä tarvitsee kaupunki-ikänsä mittaisen kaupungintalon. Kaupungintalohan rakennettiin juuri kaupunkistatuksen saamisen kunniaksi. Tilat siis ensin tilapäiseen käyttöön ja sitten tilat voisi suunnitella uuden kaupunginjohdon edustustiloiksi ja konsernin esikunnan tiloiksi. Vaippa uusiksi, valoisammaksi, ilmastointi uusiksi ja huonetilajärjestelyihin muutoksia. Siinä se?
On harmillisen totta miten vähän tosiasioiden on sallittu vaikuttaa päätöksentekoon. Pitkässä prosessissa, joka päätyi valtuuston kokoukseen 19.4.2010 on leimallista ollut kirjattujen tosiasioiden, kaupunkihistorian ja asiantuntijoiden sivuuttaminen sekä piitaamaton, omahyväinen ja lähes välinpitämätön valmistelu ja esittely.
17 miljoonan euron kevytkorjaus ei pidä paikkaansa. Ei kai kukaan missään kuvittele, että tilapäiskäyttöä varten on tarpeen peruskorjata koko talo julkisivuineen kaikkineen.. Esittelijä ja valmistelija niin todistelevat. Ei kai kukaan missään kuvittele, että tilapäiskäyttö kerralla, heti ja kohta täyttää koko talon. Esittelijä ja valmistelijat luulevat. Tilapäiskäytön vaatimat kunnostustarpeet voisivat tulla toteutetuiksi suurin piirtein summalla, joka on käytetty keskushallinnon tiukan ytimen nykyisten tilapäistilojen kunnostamiseen. Asian esittelijä voinee valtuustolle antaa tiedon paljonko vuokranantaja on käyttänyt muuttoa edeltäviin muutoksiin ja sen jälkeen talon tervehdyttämiseen.
Jospa valtuutetuilla olisi seuraavaan kokoukseen mennessä aikaa paneutua koko käsittelyprosessin aikana liitetietona kulkeneen hankesuunnitelmatasoisen tarveselvityksen sisältöön. Jos ei kokonaan, niin vähintään osiin Lähtökohtatiedot, Keskustaprojektin perusparantamiselle asettamia tavoitteita, sekä Vaihtoehto 1, tekninen perusparannus vähäisin toiminnallisin muutoksin. Niistä on helppo vetää johtopäätöksiä. Esittelijä on useissa julkisissa arveluissaan tiivistänyt lähtökohdat: talossa haisee ja vetää, sisäilmassa on jotain, ruma, huonosti suunniteltu, rakennettu ja ylläpidetty. Tuskin edes puolitotuus. Hän ei tosin näytä osallistuneen tarveselvityksen laadintaan. Kiinteistöän jalostaminen on paljon jalompaa puuhaa.
Tärkeintä tilapäiskäytölle on saada talon lämmitysjärjetelmän saattaminen toimintakuntoon. Siihen on oivallinen mahdollisuus nyt, kun talo on valitettavan tyhjä.
Voin olla agentin kanssa samaa mieltä arkkitehtuurin ja kaupunkihistorian arvoista. On häpeällistä miten piittamattoman yliolkaisesti 550 vanhan ja 40 vuoden ikäisen kaupungin
lähistoriaa on käsitelty.
Voin olla agentin kanssa samaa mieltä etenemissunnasta ja etenemisjärjestyksestä. Edellinen kaupunginjohtaja julisti arvionaan, ei virkamiehille pönötystiloja. Ei toki, mutta jos nykyiselle kaupunginjohtajalle esikuntineen annetaisiin se armo, että he voisivat olla arvonsa mukaisissa tiloissa perusparannetussa kaupungintalossa. Olisi hyvinkin kaupungin sisäistämien arvojen mukaista, että taloon mahtuvat myös kuntalaiset, nuoret, vanhat, kuvan tekijät, musiikin tekijät, tanssijat, kahvin juojat, salaatin syäjät, yhdistykset ja vapaat agentit.
Espoossa valmistelevilla virkamiehillä on usein kiire, liian paljon töitä ja vääränlainen asenne, jotta asiat hoituisivat hyvin. Lisäksi virkamiehillä on todella paljon valtaa asioiden läpiviemiseen, koska hallinto on niin suuri ja moniportainen.
Kulttuurin kannattaisi olla keskustelevaa ja kaikenlaisissa remontoinneissa sekä peruskorjauksissa tulisi ottaa heti alusta alkaen huomioon rakennuksen käyttäjien näkökulma. Nyt otetaan huomioon vain muodollinen kuuleminen ilman vaikutusta. Toisenlaisella toiminnalla nopeutettaisiin vuorenvarmasti hyvin monia rakennushankkeita ja säästettäisiin kaupungin eli veronmaksajien rahoja.
Huono sisäilma, johtuipa se mistä tahansa, on tällä hetkellä niin laaja ongelma kaupungin rakennuksissa, että asiaa hoitamaan pitäisi olla kokonaan oma ammattitaitoinen yksikkö. Kaupungin omat virkamiehet eivät ole asioissa tilanteen tasalla eikä heitä ole riittävästi. Tehtävien hoidossa asenne ja ammattitaito on kaukana siitä mitä sen tulisi olla. Tästä on paljon näyttöjä, mutta kukaan tässä kaupungissa ei näytä voivan vaikuttaa asioiden kulkuun.
Poliitikot hoitavat luottamustointaan omien töidensä ohella, eikä heillä voi olla millään aikaa tai edes taitoa perehtyä kaikkiin tekemiinsä päätöksiin riittävän syvällisesti. Poliitikkojen on luotettava asioita valmisteleviin virkamiehiin, jotka siis toimivat Espoossa hyvin omavaltaisesti.
Kuka osaisi muuttaa toimintakulttuuria oikeaan suuntaan?
Eikös ne kaikki sisäilmaongelmat jo kadonneet, kun entinen kaupunginjohtaja poistui talosta?
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
- Keilaniemen tunnelointipäätös menossa läpi valtuustossa 1
- Epe Helenius lämpeni Suvi Isotalon rootshenkisille lauluille
- Uudet ylioppilaat nousi viime viikon nettihitiksi
- Myös demarinuoret kannattavat aktiivista eutanasiaa 3
- Pyöräilykypärän suosio kasvussa
- Työterveyshuolto rempallaan puolella tarkistetuista ravintoloista
- Wigwam-legenda Jukka Gustavson tekee paluuta kaikessa hiljaisuudessa
- Vietätkö A-luokan kesälomaa puolison kanssa vai ilman?
Uusimmat blogit ja kolumnit
