Kommentit
On se hienoa tässä homoa presidentiksi äänestävässä kansassa että
edes jollain asialla ollaan barrikaadeilla.
Eikö tollasessa talossa voisi olla vaikka leipäjono, olisi sisätiloissa eikä
kurjuudessa elävien tarvitsisi seistä vesisateessa odottamassa leipäkassia tai vaikka talvella -20 asteen pakkasella 2h kun ruoka-avunjako on myöhässä.
Ps siellä on ihan lapsiakin jonossa usein vanhempansa kanssa.
Mutta menkööt nyt vaikka harrastustiloiksi.
Nykyajan politiikka ei huomioi paljoakaan arkea, kaikki on fastastisia kunnianhimoisia hankkeita joista suurinosa kusee enemmän tai vähemmän ja
kuka niistä hyötyy.
Kukahan osoittaisi joskus mieltä sen edestä, että saataisiin Espoon keskuksen rumat ja homeiset virastotalot, kaupungintalo mukaanlukien vihdoin purettua, kaavoitettua alue ja rakentaa tilalle jotain kaunista, viihtyisää ja siten turvallisuuden tunnetta luovaa Espoon keskuksen asukkaiden iloksi.
Vaikea ymmärtää, että erilaiset poliittisten yms. järjestöjen tarpeet menevät sen edelle, että Espoon keskuksesta tehtäisiin vihdoin viihtyisä ja turvallinen asukkailleen.
Homeiset virastotalot? Onko valtuutettu Rastimolla tekeillä faktaa vai fiktiota elokuvana?
Puheenvuoro osoittaa suurta sananvapauden ja mielipidevapauden arvostusta. Missä suunnalla aluetta valtuutettu asuukaan turvattomana ja millä valtuutuksella hän puhuu meidän asukkaiden nimissä?
Rastimo perää turvallisuutta. Miten virastotalon tai muunkaan Espoon keskustan rakennuksen purkaminen edistää turvallisuutta?
Minusta seinät eivät tuo turvattomuutta mutta sen sijaan joskus niiden puute sitä tuo,
Toisaalta viihtyisyys lähtee ihmisten sisältä eikä ulkoisista seinien mallista, väristä tai materiaalista. Kyse k.o. talojen purkamiseen suhtautumisessa siis on pikemminkin yksilöiden erilaisista esteettisistä arvostuksista ja kokemuksista kuin turvallisuudesta tai viihtyisyydestä.
Home on eri asia ja siitä pitää päästä eroon mutta vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle ei ole ainoa ratkaisu. Vanhan korjaaminen lienee edullisempi ratkaisu tässäkin tapauksessa.
Myyryläinen:
Tutkimusten mukaan syrjäytymistä ja kurjistumista lisää keskiluokkaisten perheiden pako turvattomiksi koetuilta alueilta.
Sinä ilmeisesti pidät Espoon keskusta turvallisena ja viihtyisänä. Minä en kuten ei monet muutkaan keskiluokkaiset lapsiperheet.
Espoon riskin kurjistumista vähentäisi se, että alueesta tehtäisiin poliittisella päätöksellä houkutteleva ja turvallinen tavallisille lapsiperheille.
Ymmärrän kyllä, että kaupungintalo 70-luvun pakkovallan symbolina herättää muistot eloon valtaa käyttäneissä aikalaisissaan.
Minkä pakkovallan? Valtuutetun tietämys kaupunkinsa historiasta on surkuteltava. Pakkovaltaa enemmänkin on se, että 550 vuotta vanha Espoo päättää purkaa 40-vuotiaan kaupungin ainoan ja ensimmäisen kaupungintalon.
Kaupungintalon purkamisella ei ole mitään tekemistä alueen turvallisuuden tai turvattomuuden kanssa. Sillä ei ole mitään merkitystä mitä kaupungintalon paikalle rakennettaisiin, vaan sillä mitä sen ympärille rakennetaan. Tämän ymmärtää lapsikin. Espoon keskukseen rakennetaan jatkuvasti lisää vuokra-asuntoja mutta ei juurikaan omistusasuntoja. Ilmeisesti kaupungin linjauksena on keskittää kaikki maahanmuuttajat ja vähävaraiset asumaan Espoon keskukseen.
Kaupunkisuunnittelukeskus on todella epäonnistunut työssään.
En ottanut kantaa Espoon keskustan turvallisuuteen tai turvattomuuteen. Sen sijaan kysyin miten seinien purkaminen lisää turvallisuutta. Rastimo vastasi siihen osittain mutta ei mielestäni tyhjentävästi.
Hän viittasi keskiluokan turvattomuuden tunteen kokemiseen. Hän ei kuitenkaan analysoinut turvattomuuden tuntemisen takana olevia tekijöitä. Siis sitä onko Espoon keskusta oikeasti turvaton keskiluokkaiselle lapsiperheelle ja mistä turvattomuuden tunne sitä kokevilla rakentuu. Mielenkiintoista olisi myös analysoida onko tuo oikeasti puhdas luokkakokemus eli tunteeko vain keskiluokkaiset tai sellaisina itseään pitävät noin vai onko kokemus laajempi vai suppeampi.
Ja kun kyse on, kuten Rastimokin toteaa, turvattomuuden tunteen kokemisesta niin eikö silloin pitäisi analysoida juurisyitä eli mistä tuntemus lähtee ja onko siellä todellisia konkreettisia seinistä lähteviä syitä ennenkuin lähtee purkamaan vanhoja ja rakentamaan uusia. Vaarana nimittäin on, että uudet ratkaisut eivät tuokaan turvallisuudentunnetta takaisin jos oikeita syitä ei olekaan tunnistettu.
Rastimon heitto 70-luvun pakkovallasta kuvaillee enemmän hänen omaa sielunmaisemaansa kuin tuon rakennuksen varsinaista arkkitehtoonista sanomaa. Minusta se on erinomainen esimerkki oman aikansa uskosta tehokkuuteen ja suuruuden ekonomiaan, vasta perusteilla olevan kaupungin eliitin uskoa omiin mahdollisuuksiinsa ja johtamansa kunnan merkitykseen.
Nimimerkille "Herää kaupsu":
Tiedoksi, että Espoon kaupunkisuunnittelukeskus yrittää tosissaan luoda viihtyisyyttä ja turvallisuutta Espoon keskukseen ja jopa yrittää saada sinne kovan rahan asuntoja, mikä todella tekisi hyvää alueelle.
Kalliit erilaisten konsullttien tekemät suunnitelmat tuppaantuvat vaan aina tyrmääntymään sillä, että Espoon homeisen kaupungintalon kallis peruskorjaaminen on monelle valtuutetulle ihan sydämen asia.
Tämän takia jos realisteja ollaan, Espoon keskusta ei päästä kehittämään vuosikymmeniin. Keskustelu kaupungintalon kohtalosta jatkuu Epoon valtuustossa vuodesta toiseen suurena ja kiihkeänä ja sinä aikana Espoon keskus kurjistuu kurjistumistaan.
Valaise meitä oi arvojohtaja. Millainen on radan pohjoispuolen asuntojen hallintajakauma ja miten Espoon keskuksen kurjistumisen kurjistuminen niin kipeästi pistää valtuutetun silmään? Eivät ole silmään pistäneet tuomiokirkko, piispanistuin, Omnia, Kaivomestari, Kirkkkojärven koulu, Lagstads skola ja högstadium, valtuustotalo, vanha Lagstad, vanha kauppalantalo eikä vireä uudisrakentaminen. Kaupungintaloko näiden olemisen ja tulemisen esteenä on ollut?
Valtuutetun jutustelusta alkaa kuoriutua päätöksen tekijän inhimillinen arki. Kaupungintalon purkamista on perusteltu: ruma, haiseva, homeinen, pakkovallan symboli, este kehittymiselle ja ainoa pätevä perustelu liturgian takana näyttää olevan kaupungintalon tontin jalostaminen.
Hän on hyvä ja herättää kaupsun kaavoittamaan Kirkkojärventien varren maat, omat ja vieraat asuntorakentamiseen ja jättää valtuustotalon kumppanin arvokkaasti paikalleen.
Eli ihan normaali, Vuokra-asuntokin voinee olla kovan rahan asunto, eli asumismuoto, niin kuin muuallakin Euroopassa on…lapsiperheille.
Minä olen kaupungintalon säilyttämisen kannalla. Edeltä löytyvät tarvittavat perustelut.
Timo Rauhanen
kaupsun jäsen, sd.
Jatkokysymys Rastimolle:
Ei kai kaupungintalon kohtalo rajoita mitenkään muuta rakentamista muille? Eihän sen alla kuitenkaan ole koko keskusta-alueen ainut rakentamiselle kelvollinen tontti? Vai eikö kaupunginsuunnittelu ja valtuutetut suostu näkemään mitään muuta projisoiden sielunsa ja maailmankuvansa siihen ja sen kohtaloon? En oikein haluaisi uskoa tuotakaan.
Työmies:
Vuokra-asuminen on oikein hyvä asumismuoto. Minäkin olen asunut puolet elämästäni vuokralla.
Tutkimusten ja saatujen kokemusten mukaan syrjäytymistä ja kurjistumista ehkäistään parhaiten asuntopolitiikalla, jossa erilaisia asumismuotoja sotketaan keskenään alueiden kesken.
Tässä ei ole nyt kysymys siitä, että vuokralla asujat olisivat ihmisinä jotenkin huonompia vaan asuntopoliitikasta, jolla Espoon keskuksesta tehtäisiin viihtyisämpi, kauniimpi ja turvallisempi.
Kaupungintalo ei ole hometalo. Jos joku muuta väittää, valehtelee.
Kaunpungintalo on upea pala Espoon historiaa ja jo siksi rakennus tulee säilyttää alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan.
Museovirasto suojelisi Espoon kaupungintalon
Museoviraston mukaan Espoon kaupungintaloa tulisi suojella.
Museovirasto esittää Espoon kaupungintalon suojelua. Tämä tehtäisiin kaupungintalokorttelin asemakaavan kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Kiistelty vanha kaupungintalo sai vuosi sitten purkutuomion Espoon kaupunginvaltuustolta. Museovirasto haluaa kuitenkin, että Uudenmaan ELY - keskus selvittää, onko vuonna 1971 valmistuneen talon suojelemiseksi olemassa erityisiä, maankäyttö- ja rakennuslain käyttöön liittyviä syitä.
Museoviraston mielestä kaupungintalolla sekä sen ja valtuustotalon muodostamalla kokonaisuudella on Espoon kaupungistumiseen ja yhdyskuntarakenteen sodanjälkeiseen muutokseen liittyviä identiteetti- ja symbolimerkityksiä.
Lähde STT / Huhtikuu 2011
Kaupunkisuunnittelulautakunan jäsen ja kaupunginvaltuutettu Kaisa Rastimo puolustaa innokkaasti Espoon keskuksessa sijaitsevien hometalojen purkua mukaanlukien kaupungintalon, jonka osa kansalaisista haluaa suojella.
Miksi Rastimo sitten toisaalla puolustaa näkyvästi ja kiivaasti rumien rakennusten suojelua? Eikö samoilla perusteilla voisi purkaa myös Tapiolan keskustan julkisia rakennuksia mukaanlukien homekoulun, jonka korjaaminen maksaa kaupungille ainakin kaksi kertaa enemmän kuin mitä tulee maksamaan kaupungintalon korjaaminen?
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, valtuutettu Rastimo järjestänee mieleisensä mielenosoituksen samanmielisten kanssa sen puolesta, että Virastotalo 2 puretaan pikaisesti. Se on ruma. Kaavoittaja voi luoda jossain muualla väistötiloissa asemakaavan, jossa niille sijoille Virastotaloa korvamaan rakennetaan samansuurunen, kaunis ja tasokas asuntomassa. Kerroskorkeus ei saa ylittää alueen yleistä tasoa, mutta ylimpään kerrokseen tulee sijoittaa kahvila, jotta erään entisen valtuutetun haave toteutuisi, alueen asujaimistoa kunnioitettaisiin oikealla tavalla ja kaikki kansalaiset aina Westendiä myöten voivat tuntea olonsa turvalliseksi
Kaisa Rastimon mielipiteet pitää jättää ihan omaan arvoonsa. Sitä mieltä ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet ja muut valtuutetut. Jo homeesta puhuminen kaupungintalon kohdalla osoittaa juuri tätä.
xxxxxxxxxxxxxxx
Tunteekohan nykyinen demari-Rastimo Westendissä asuessaan itsensä riittävän turvalliseksi keskellä Espoon patamustinta kokoomusaluetta? Miten sieltä käsin voi lausua mitään Espoon keskustan turvallisuudesta?
Edellisestä kommenteista voi päätellä, että jos asuu Westendissä ei saa ajaa Espoon keskuksen asukkaiden oikeuksia viihtyisään ja turvalliseen asuinalueeseen.
Tämä ei minua kuitenkaan lannista. Espoon keskuksen ongelmia pitää lieventää syrjäytymistä ehkäisevällä asuntopolitiikalla.
Samalla ymmärrän realismin. Niin nimimerkille "varavaltuutettu" kuin monelle muullekin valtuutetulle Espoon keskuksen kaavoituksen pitkittäminen vuosikymmeniksi on oikeasti sydämen asia ja täten on hyvinkin mahdollista, että Espoon keskus jää siihen tilaan, missä se nyt on, vuosikymmeniksi.
Täytyypä antaa hieman taustatukea Kaisa Rastimolle, joka näyttää jäävän täällä ainoaksi järjen ääneksi kaupungintaloasiassa.
Kaupunginvaltuusto on jo päättänyt kaupungintalon purkamisesta ja alueen kehittämisestä järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu, joka toi hyviä tuloksia koko alueen viihtyisyyden, kaupunkikuvan ja turvallisuudenkin kehittämiseksi. Nyt pitäisi lopettaa tämä kinastelu ja panna päätökset toimeen.
Kaupungintalossa on todettu niin vakavia sisäilmaongelmia, että se on määrätty käyttökieltoon. Siksi se on nyt tyhjillään. Talon korjaustarpeesta ja kustannuksista on esitetty erilaisia mielipiteitä ja laskelmia, mutta yleensä ne päätyvät hieman alle tai yli 100 %:n korjausasteeseen. Ts. talon korjaaminen maksaisi ainakin lähestulkoon saman verran kuin uuden rakentaminen. Joten monien asiantuntijoiden mielestä purkaminen ja uuden rakentaminen on järkevin vaihtoehto. Samalla saataisiin toiminnallisesti nykytarpeita vastaava kaupungintalo ja Espoon keskuksen ilmettä kohennettua.
Espoon kaupungintaloa vastaava tapaus oli Hakaniemen rannassa Opetushallituksen talo, jota aiheesta kutsuttiin Helsingin rumimmaksi rakennukseksi. Talo oli Espoon kaupungintalon ikäinen ja rakennusteknisesti samanlaista betonielementtitekniikkaa. Talo korjattiin Senaatti-kiinteistöjen toimesta. Talo rakennettiin käytännössä uudestaan betonirunkoa lukuun ottamatta ja siihen laitettiin uusi LVIS-tekniikka uudet lasijulkisivut. Korjausaste oli tietääkseni lähes 100 %. Lopputuloksena syntynyttä lasilaatikkoon laitettua betonitaloa voi käydä arvioimassa Hakaniemessä. Se on siinä rannassa torin ja Merihaan välissä.
Täytyypä. Miksi kansainvälinen arkkitehtikilpailu jätettiin alkutekijöihinsä?
Kuka on todennut kaupungintalossa niin vakavia sisäilmaongelmia, että se olisi määrätty käyttökieltoon? Ei kukaan. Sen Vaara tietää tai julkisesti kertoo kuka ja milloin antoi määräyksen. Sellaisen kiellon voivat antaa vain työsuojeluviranomaiset, ei kaupunginjohtaja tai toimilajohtaja. Jos Vaaran tarkoittama kielto määrättiin, millä oikeudella keskushallinto piti yli vuoden henkilökuntaa talossa elokuun 2008 jälkeen vaarantaen heidän terveytensä?
Vaara vetoaa valtuuston päätökseen, mutta ei tiedä valtuuston päättäneen, että uutta kaupungitaloa ei rakenneta.
Niin sydämellistä kuin onkin tukea keskustelussa ainoaa järjen ääntä ei pidä tehdä sitä lapsuksia latomalla.
Enpä tiedä kuka on todennut kaupungintalon sisäilmaongelmat ensin, mutta sen muistan hyvin että siellä töitä tehneet kaupungin virkamiehet saivat niin pahoja oikeita, että kaupunginjohtaja (vai oliko toimialajohtaja?) päätti tyhjentää talon. Olisko Maraton Manin mielestä pitänyt pakottaa virkamiehet työskentelemään epäterveelliseski todetussa talossa?
Valtuuston päätös löytyi pienellä Googlauksella. Huhtikuussa 2010 valtuusto päätti "että Espoon keskuksen aseman pohjoispuolisen virastokeskusalueen kehittämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: 1 Alueelle ei rakenneta uutta kaupungintaloa eikä nykyistä kaupungintaloa peruskorjata, vaan se puretaan. 2 Kaupunginhallitukselle rakennetaan kokoustilat, muuta tarpeellista tilaa ja kaupunginjohtajan sekä hänen esikuntansa työtilat valtuustotaloa laajentamalla. Talon nimi muutetaan kaupungintaloksi."
Valtuuston päätöksellä siis kaupungintaloksi nimetään se talo jossa ylin päättävä elin työskentelee eikä sen vieressä oleva virastokolossi. Marathon Man on ehkä havainnut että yleensäkin vanhoissa kaupungeissa kaupungintalo eli raatihuone on se talo, jossa kaupungin raati istuu.
Onko Vaaran mielestä oikein, että kaupunginjohtaja tai toimialajohtaja pakotti virkamiehiä yli vuoden työskentelemään talossa sen jälkeen, kun kaupunginjohtaja esikuntineen poistui?
Edellisessä tukipuheen vuorossa Vaara totesi, että talo määrättiin käyttökieltoon. Onko tätä johtajaharkintaan perustuvaa määräysvaltaa käytetty kouluissa, päiväkodeissa tai muissa oireilevissa kaupungin toimipisteissä?Vai oliko kaupungintalo ylivertainen ääritapaus.
Miten kaupungintalon sisäilma yhdistetään alueen viihtyisyyteen, asukkaiden turvallisuuteen, turvallisuuden tunteeseen tai omistusasuntojen määrän lisämiseen? Kiinteistöjalostamisen kauttako?
Olen havainnut yleensäkin. Ovatkohan kaikki ne talotekniikaltaan ja muutoin tekniikaltaan ajanmukaisia, vai onko niitä peräti perusparannettu purkamisen sijasta.
Kaupungintalo ei ole ollut eikä riittävän suuri ylimmän päättävän elimen istua. Vaara muistanee missä valtuusto kokoontui ennen vuotta 1979. Ei valtuustotalon rakentaminen tehnyt kaupungintalon kutsumanimen muutosta tarpeettomaksi. Monta valtuustoa on istunut, enne kuin tällainen pakottava tarve synnytettiin.
Kiitos Kaisa Rastimolle, että uskaltaa tulla tänne nimimerkkien takaa huutelevien arvosteltavaksi. Samaa rohkeutta toivoisi muiltakin päättäjiltämme.
Espoon keskus ei todellisuudessa ole erityisen turvaton paikka. Itse koen esimerkiksi Läkkitorin seudun tai Matinkylän vanhan ostarin turvattomammiksi. Rastimonkin kirjoitus kuitenkin osoittaa, että Espoon keskukselle on muodostunut ikävä mielikuva, jolle pitää tehdä jotakin.
Kaupungintalon purkaminen ja korvaaminen aukiolla ei kuitenkaan ole oikea toimenpide. Kaupungintalo edustaa omaa aikakauttaan. Sen rumuus johtuu pitkälti sen ympärillä olevan rakennusmassan rumuudesta. Mikäli rakennusta katsoo kaakosta, ja rajaa kuvasta pois rumat virastotalot, kaupungintalon rujo jyhkeys muuttuu komeudeksi puiston keskellä.
Siitä olen Rastimon kanssa samaa mieltä, että nykyinen tilanne, jossa vain riidellään eikä tehdä mitään, on keskuksen kehittämisen kannalta huonoin mahdollinen.
Espoon keskuksessa on tapahtunut paljon positiivista kehitystä, mutta seuraavilla jatkotoimilla aseman seudun maine saadaan paremmaksi:
- Runsaasti omistusasuntoja alueelle. Osa suoraan kauppakeskuksen yhteyteen. Espoosta löytyy paljon ihmisiä, jotka arvostaisivat hyviä liikenneyhteyksiä ja palveluita. Entressen eteläpuolelle rakennetut omistus- ja senioriasunnot menivät heti.
- Kappakeskuksen laajennus vauhtiin. Jos aseman välittömään läheisyyteen saadaan iso kauppakeskus kahdella hypermarketilla, kauppaliikkeille voidaan antaa vapaat kädet Lommilan suhteen.
- Kaupunkirataa pitää jatkaa keskukseen.
- Nopea metron liityntäbussi Suurpellon kautta Tapiolaan.
Rahasta ei pitäisi olla kiinni, koska nämä toimenpiteet maksavat vain murto-osan siitä, mitä viime vuosina on sijoitettu Leppävaaran, Tapiolan tai Matinkylän kehittämiseen.
Museovirasto esittää Espoon kaupungintalon suojelua.
Jo aiemmin virasto on esittänyt, ettei kaupungintaloa pitäisi purkaa, vaan alueen vuonna 1984 vahvistettu, suojelutavoitteiltaan vanhentunut asemakaava tulee uusia.
Museoviraston mukaan Espoon kaupungintalolla sekä sen ja valtuustotalon muodostamalla kokonaisuudella on Rakennussuojelulaissa edellytetyn kulttuurihistoriallisen merkityksen lisäksi Espoon kaupungistumiseen ja yhdyskuntarakenteen sodanjälkeiseen muutokseen liittyviä identiteetti- ja symbolimerkityksiä.
Kaupungintalon purkaminen ja siihen sovitetun valtuustotalon oleellinen muuttaminen merkitsisi Espoon hallintokeskuksen 1960 - 1970-luvun vaiheen historiallisesti arvokkaimman ja arkkitehtonisesti laadukkaimman osan häviämistä.
Museovirasto antoi Espoon Sitoutumattomat ry:n ja Pro Espoo ry:n tekemästä
rakennussuojeluesityksestä lausunnon Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle.
Itse istuin 10 vuotta tuossa kiviläjässä, joka on kesäisin kuuma kuin sauna, syksyin vettä vuotava seula, talvella käy viima ikkunoista. Talossa ei minkäänlaisia järkeviä kokous- tai sosiaalitiloja.
Minulle sinänsä on yksi lysti puretaanko koko paska vai tuleeko tilalle jotain uutta, pääasia että tuleville työntekijöille tulee toimivat työtilat mutta jos ennuste on se, että wanhan korjaamalla saa kalliimmalla hinnalla nykytarpeisiin huonosti soveltuvan sikaruman pytingin, niin "onko tässä mitään järkeä".
Toivon että maanantaina sinne valtuustotalolle tulee vastamielenosoitus, jossa ajetaan ruman kivikasan pikaista purkamista ja valtuuston enemmistön tahdon pikaista toteuttamista.
p.s.Vaara ja Rastimo taitaa olla ainoat täyspäiset, jotka omalla nimellään pystyvät järkevästi argumentoimaan tästä asiasta.
Nimimerkki Asukas edustaa samaa näkemystä kuin minä, syntyperäinen espoolainen: kaupungintalon rujo jyhkeys muuttuu komeudeksi, kun sitä katselee irrallaan virastotaloista.
Muutoksia kyllä tarvitaan: Kaupungintalon sisäänkäynti pitäisi siirtää radan puolelle ja sen edessä oleva parkkipaikka muuttaa tyylikkääksi aukioksi. Talon kunnostamisen kustannusta on tarkoituksellisesti liioiteltu.
Helsingissä vaalitaan Enson taloa ja Makkarataloa, vaikka ne eivät ole ihan kauniimmasta päästä, mutta Espoossa muualta tulleet päälliköt ja poliitikot haluavat purkaa aikakauttaan hienosti edustavia rakennuksia ja tehdä niiden tilalle omia monumenttejaan.
Jos jotain halutaan purkaa, puretaan sitten virastotalot. Kaupungintalo ei ole homeessa.
Pekka Vaara kirjoitti: ” Nyt pitäisi lopettaa tämä kinastelu ja panna päätökset toimeen.”
Tästä olen täysin samaa mieltä. Jos toimeen ryhtymisen ehtona on kaupungintalon purku, se joutaa mennä.
Mutta, ennen kuin tartumme lekaan, ja alamme taloa purkaa, voisiko Pekka Vaara kertoa, mitä ovat ne Espoon keskustaa elävöittävät toimenpiteet, joiden toteutus alkaa heti purkupäätöksen jälkeen. Saammeko kaupunkiradan jatkon? Alkaako hillitön omistusasuntojen rakentaminen? Aloitetaanko Espoon torin ja Entressen laajennus?
Nimimerkille "Asukas"
Olen istunut lähes neljä vuotta Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Siitä näkökulmasta katsoen metron myötä Etelä-Espoo kehittyy todella voimakkaasti - jopa Matinkylä.
Kun vertaa Espoon keskusta ja Matinkylää lähiöinä, joilla on samantyyppisiä ongelmia mm. syrjäytymistä ja köyhyyttä, näyttää siltä, että metron tuleminen kehittää Matinkylää positiivisempaan suuntaan. Onnistuimme saamaan kaupunkisuunnittelulautakunnassa aikaan projektin, jolla Matinkylän vähäiset viheralueet kunnostetaan kauniiksi kaupunkipuistoksi, sine tulee todella hieno uimahalli ja jopa Matinkylän vnahaa keskustaa yritettään siistiä ja kunnostaa. Matinkylän asuntojen hinnat ovat nousussa, mikä merkitsee, että sen maine on nousussa.
Sen sijaan Espoon keskuksen maine asuinlähiönä on edelleen huono. Tästä ei voi syyttää virkamiehiä. He tekevät vilpittömästi töitä Espoon keskuksen viihtyvyyden ja maineen nostamisen puolesta, mutta kaikki suunnitelmat Espoon keskuksen kehittämiseksi kaatuvat valtuuston iänikuiseen väittelyyn homeisesta ja rumasta kaupungintalosta.
Ammattivisualistina olen sitä mieltä, että paras ratkaisu saadaan aikaiseksi purkamalla kaikki huonokuntoiset virastotalot, myös Kaupungintalo. Tämä antaisi vapauden luoda vahvan ja kauniin kokonaisuuden kaupallisine palveluineen, pienene puistoineen, toriaukioineen sekä myös asuntoineen.
Parasta Espoon keskuksen maineen kohottamiselle olisi, että sinne tulee asuntoja, jonne ihmiset ovat niin halukkaita muuttamaan, että ovat jopa valmiita maksamaan siitä enemmän.
Virastotalojen purkaminen yhdistettynä hyvään kaavoitukseen toisi myös esiin virastotalojen takana pilkistävän kauniin, vanhan kulttuurimaiseman.
Ylipäätänsä Espoota kokonaisuutena kehittäisi eniten asuntopolitiikka, jossa vuokra-asuntoja luodaan Tapiolaan ja kovan rahan asuntoja Espoon keskukseen. Tämä häivyttäisi ko. alueiden eroja ja vähentäisi toivottavasti myös syrjäytymistä.
Itse westendiläisenä toivotan tervetulleiksi matalapalkkaiset ihmiset ja maahanmuuttajat Tapiolaan. Se toisi tänne varakkaiden eläkeläisten sekaan kaivattua eloa ja vipinää.
Espoon kaupungin ylimmän vallankäyttäjän enemmistönkään tahto yksin ei yllä siihen, että tuotapikaa saamme kaupunkiradan jatkon, alkaa hillitön omistusasuntojen rakentaminen sekä Espoontorin ja Entressen laajennus. Halu kaikkeen tuohon on ensisijaisesti markkinoilla.
Espoon tahto luoda valmiuksia syntyy kaavoituksella. Tunnettu päätös kaupungintalon purkamisesta oli osoittavinaan kokonaisvaltaista kehittämistahtoa, vaikka päätös rajautui vain virastoalueeseen ja keskittyi tahtojen taisteluun yhdestä rakennuksesta. Yli vuosi sen päätöksen jälkeen syyskuussa 2011 käynnistetiin kaavoitus. Tällä tahdilla etenevä mahdollisuuksien luominen ei hillitöntä omistusasuntorakentamista pikaisesti käynnistä. Kunhan Suviniitty saataisiin liikkeelle. Sinne tuskin vuokralla asujilla on asiaa. Cityconilla on odotustilassa muita tuottavampia hankkeita eteläisemmässä Espoossa ja ihme on jos Espoontorilla jotain lähitulevaisuudessa tapahtuu.
Joudumme katselelemaan heitteille jätettyä yhteistä omaisuuttamme ellei kaupungin ylin vallan käyttäjä enemmistöllään palauta elämää kaupungintaloon ja lopettaa 40 -vuotiaan kaupungin historian uudelleen kirjoittamisen.
Valtuuston päätös oli keskusta-alueen kokonaiskehittämisen kannalta näpertelyä vallasta. Espoon keskuksen kehittämisohjelman päivitys lienee edelleenkin projektin valmistelussa eikä siihen edes viitattu kaupungintalopäätöksessä.
Eivät liene Rastimo ja Vaara kovin pontevasti ehdotelleet Virastotalo 2:n purkamista tai asuntorakennusoikeuden kaavoitamista purkumaalle ja Kirkkojärventien varren paikoitusalueille.
Nimimerkille "Marathon Man"
Minä olen ehdottanut Virastotalo 2:n purkamista sekä valtuuston että kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa, koska ilmeisesti myös siinä on hometta.
Virastotalo 2 työntekijät ovat sairastelleet ja jopa minä saan sieltä pahoja oireita, vaikka olenkin siellä kokouksessa ainoastaan joka toinen viikko.
Tätä taustaa varten tuntuu käsittämättömältä, miksi järjestöjen työntekijjöitä yms. pitäsi sairastuttaa päästämällä heidät kaupungintaloon, josta kaikki työntekijät ovat paenneet oireilujensa takia.
Upeasti ja vetoavasti visualisoitu "kaikki työntekijät ovat paenneet oireilujensa takia." Jos kapteeni lähtee on se varma merkki, että laivasta on poistuttava.
Vekkuli tuo Rastimon toive "Itse westendiläisenä toivotan tervetulleiksi matalapalkkaiset ihmiset ja maahanmuuttajat Tapiolaan.". Rastimon ja matalapalkkaisten välissä kun aukeaisi Länsiväylä kuin railo erottamaan hänet noista, ..mitä ne nyt onkaan.
Rastimo kuvailee kaunein sanakääntein kaupunkisuunnittelun liikkeelle laittamaa kehittämistä. Edelleenkin ihmettelen miten noiden kehitysvisioiden liikkeellesaaminen on yhdestä tontista ja rakennuksesta kiinni.
Oma lukunsa pohtia lienee kuitenkin ristiriita joka syntyy Rastimon kuvaileminen keskiluokan turvallisuustunteiden ja sosiaalisen todellisuuden välillä. Jos nimittäin Rastimolle nykyasukkaiden sosiaalinen tausta Espoon keskustassa ei kelpaa niin mitä tapahtuu noille nykyisille asukkaille kun Rastimo ja kmpnit saavat sinne kaipaamiaan keskiluokkaisia? Hehän eivät turvallisuudentunteensa nimissä siedä "yhteiskunnallista rosoisuutta" ympärillään. Mihin kaupunkisuunnittelu sijoittaa vähempiosaiset kuntamme ihmiset? En nimittäin jaksa uskoa, että kaupunkisuunnittelu on poistamassa vähäosaisuutta ja syrjäytymistä yhteiskunnastamme vaan epäilen Rastimoiden ja kmpnien vain haluavan nuo ihmiset pois silmistään. Onhan somempi mennä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen pittoreskin torin poikki puikkelehtien latten flavööreitä maistelevien ja muodikkaiden keskiluokkaisten kansoittamien kahvilapöytien välistä kuin nähdä silmissään syrjäytettyjä vähäosaisia rääsyissään.
P.s. omalla nimellä.
Kaupungintalo on rakenteiltaan erinomaisessa kunnossa. Homevaurioita talossa ei ole. Peruskorjauksen korjausaste nousisi toki lähelle 100 prosenttia, niinhän se on lähes kaikissa koulurakennuksissakin. Niiden kohdalla purkamisesta ei edes keskustella. Jopa Tapiolan koulun järjenvastainen peruskorjaus toteutetaan.
Kaupungintalon sisäilmaongelmat johtuivat pääosin psyykkisistä tekijöistä. Talossa olevien pölyhaittaa aiheuttavien rakennusteknisten epäkohtien korjaaminen olisi ollut pikkujuttu (samanlaisia korjauksia tehdään esim. kouluissa jatkuvasti) mutta eräät tahot alkoivat levittää homehuhuja ja ne levisivät kuin kulovalkea. Talon sulkemispäätös oli mielivaltainen kaupunginjohtajan oma päätös, joka ei perustunut minkäänlaiseen tutkittuun tietoon. Tietoa toki oli käytettävissä, mutta se haluttiin salata.
Herrat Hagman, Tieaho ja Holste uskaltavat sanoa mielipiteensä asioista vasta nyt, kun ovat eläkkeellä. Tämä johtuu siitä, että Espoon kaupungin johtamistapa on kuin suoraan Stalinin aikaisesta Neuvostoliitosta. Johtajat eivät juurikaan alaisiaan kuuntele, päätökset ovat mielivaltaisia ja omat virheet laitetaan aina alaisten syyksi. Tämä on johtanut siihen, että kaupungin (ainakin teknisellä toimialalla) vallitsee vaikenemisen kulttuuri.
Nimimerkille "Myyryläinen"
Mielipiteeni perustuvat tutkimuksiin väestön eritymisestä hyvä-ja huono-osaisten asuinalueisiin.
Tässä linkki yhteen sellaiseen. Professori Mari Vaattovaaran esitys "Asuinalueiden eriytyminen ja kaupunkipolitiikan mahdollisuudet"
Rastimon viittaus tuohon tutkimukseen eikä muutkaan vastaavat vastaa kysymyksiin:
- onko Espoon keskustan kehittäminen kiinni yhden tontin ja sillä olevan rakennuksen kohtalosta?
- mikä on todellisen turvallisuuden ja mielikuvien välinen yhteys? Ja pitäisikö ensin pyrkiä vaikuttamaan mielikuviin (jos ne ovat osoittautuneet vääriksi) eikä ryntäillä ensin mielikuvien perässä?
- Mikä on nykyisen asujaimiston kohtalo jos kaavoituksella Espoon keskusta "keskiluokkaistetaan"?
P.s. edelleenkin omalla nimelläni eikä nimimerkillä.
Mikä on, että ammattivisualisti ei saa viestiä perille ei lautakunnassaan eikä valtuustosalissa. Osoittaa epätervettä sinnikkyyttä olla mukana kokouksissa, jotka aiheuttavat vakavaa oireilua. Rastimo voisi perehtyä sisäilmaongelmatiikkaan, jota ei aina ja kaikkialla voi tiivistää maagiseen sanaan home. Toimialalta varmasti löytyy tietoa ja asiantuntemusta.
On ilahduttavaa, että Mari Vaattovaaran esiintyminen vastikää valtuuston seminaarissa sai ainakin yhdessä valtuutetussa aikaan lähes herätyksen. Sietää kuitenkin olla varovainen omissa taivastelevissa tulkinnoissa Vaattovaaran pitkäaikaisesta tutkimustyöstä ja viisaista lopputuloksista. Toivoa sopii, että häntä kuunneltaisiin useammin.
Myyryläinen:
Yrität saada espoolaiset vakuuttuneeksi, että Kaupungintalo on kaunis ja arvokas.
Se on vähän sama asia kuin jos minä tekisin tosi ahdistavan, synkän ja pitkäpiimäisen elokuvan, jota katsojat inhoavat ja sitten selittäisin katsojojille, että te olette tosi tyhmiä ja pinnallisia, kun ette pidä elokuvaani mestariteoksena.
Rastimo: ” Kun vertaa Espoon keskusta ja Matinkylää lähiöinä, joilla on samantyyppisiä ongelmia mm. syrjäytymistä ja köyhyyttä, näyttää siltä, että metron tuleminen kehittää Matinkylää positiivisempaan suuntaan.”
Tästä olen täysin samaa mieltä. Espoon keskuksen haluttavuus asuinalueena nousisi, jos kaupunkirataa jatkettaisiin keskukseen ja avattaisiin nopea liityntäbussi Suurpellon kautta Tapiolaan.
Liikenneyhteyksien parantuminen tulee aiheuttamaan lieveilmiöitä myös Matinkylässä. Tämä on nähty Leppävaarassa, joka lienee Espoon levottominta seutua. Silti asuntojen hinnat ovat Leppävaarassa korkeita, koska ihmiset kuitenkin keskimäärin arvostavat hyviä yhteyksiä ja palveluita.
Rastimo: ”olen sitä mieltä, että paras ratkaisu saadaan aikaiseksi purkamalla kaikki huonokuntoiset virastotalot, myös Kaupungintalo.”
Ennen kuin aletaan purkamaan, pitäisi olla jokin sitova suunnitelma, miten aluetta kehitetään purkamisen jälkeen. Tietääkseni on vain päätetty purkaa kaupungintalo, laajentaa valtuustotaloa ja rakentaa kaupungintalon tilalle aukio! Tämä ei paranna alueen imagoa yhtään.
Rastimo väittää minun yrittävän saada espoolaiset vakuuttuneeksi kaupungintalon kauneudesta. Väärin. Olen yrittänyt saada Rastimolta vastauksia yläpuolella esittämiini kysymyksiin kehittämisen edellytyksistä, mielikuvista ja ihmisten kohtaloista.
Olen myös esittänyt, että kaupungintalo on erinomainen esimerkki oman aikansa arkkitehtuurista. Ammattivisualistin tulisi varmaankin olla perillä estetiikan peruskysymyksenasetteluista sen verran, että tietäisi tuollaisen arvon olevan aivan eri asteikolla kuin kaunis-ruma.
Rastimon esimerkki pitkäpiimäisestä elokuvasta on kovasti tarkoitushakuinen. Hän siis esimerkissään tekisi tarkoituksella pitkäpiimäisen ja ahdistavan elokuvan eikä edes pyrkisi mestariteokseen jolla on joku Rastimon omasta sielunmaisemasta, arvostuksista ja ajatusmaailmasta kumpuava sanoma. Sen sijaan hän sitten vain valheellisesti selittelisi tekemisiään toiseksi kuin ne onkaan.
Nykyinen kaupungintalo on arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen-Nuuttilan suunnittelema. Rastimoko selvittänyt, että he pyrkivät ilmentämään sen arkkitehtonisella muotokielellä ahdistusta, synkkyyttä ja pitkäpiimäisyyttä? Itse en ole siitä vakuuttunut. Ilman sylttytehtaan vahvistusta olisin vakuuttunut heidän pyrkineen ilmentämään tuolloisen perusteilla olevan kaupungin tehokkuutta, toiminnallisuutta, nykyaikaisuutta ja tulevaisuudenuskoa sen aikaisella arkkitehtoonisella ilmaisulla. Jos tästä vetäisi vertailun Rastimon alaan niin hän ikäänkuin vaatii, että 60-luvun elokuvaohjaajat tuomitaan ahdistaviksi, synkiksi ja pitkäpiimäisiksi kun eivät tehneet samanlaisia elokuvuvia kuin Rastimo nyt 40 vuotta myöhemmin.
Lisäksi Rastimo voisi uhrata hetken kaupungintalon arvon arvioimiseen erilaisissa arvo-asteikoilla: taloudellinen eli kannattaako korjata vai purkaa ja rakentaa muuta tilalle, arkkitehtoonisen historian arvo oman aikansa ja tyylinsä edustajana, arkkitehtoonisen estetiikan arvo, käyttäarvo eri mahdollisissa käyttötarkoituksissa, kiinteistösijoituksellinen arvo tontilla ilman rakennusta ja rakennuksen kanssa, tunnearvo asukkaille lähempänä ja kauempana, mielikuva-arvo historiallisessa muistikyvyssä ja toisaalta uusiutumiskyvyssä. Noita ihan aluksi ja sitten ennen synteesiä myös muita mieleen tulevia arvotuskysymyksiä, muistaen tietenkin, että arvottaminen ei ole mustavalkoinen kyllä/ei -asteikko vaan liukuva ja analoginen kaikessa subjektiivisuudessaan. Sen jälkeen tehtävässä synteesissä eri näkökulmista voi sitten esittää oman kannanottonsa. Toivottavasti hän esittää sen kuitenkin ilman, että sortuu arvoimaan muiden erinäkökulmien arvostuksia esimerkiksi helpottava-ahdistava, valoisa-synkkä tai lyhytpiimäinen-pitkäpiimäinen asteikoilla ja etenkään enennkuin toinen on edes tuollaista yhteenvetoa esittänyt.
Toivoisin espoolaisena asukkaana, työntekijänä ja veronmaksajana, että tätä kaupunkia kehitettäisiin historiaa arvostaen ja positiivisesti tulevaisuuteen katsoen arvioiden ensisijaisesti rakennusten tarpeellisuutta ja toimivuutta. Pelkkä rakennuksen ulkonäkö tai entinen status ei ole riittävä peruste vaatia rakennuksen säilyttämistä ennallaan, jos rakennuksen suhteen on jostakin syystä tullut tarvetta uudenlaisiin ratkaisuihin. Valokuvat säilyvät muistoina ikuisesti.
Mikäli kaupungin omistama julkinen rakennus on päässyt huonoon kuntoon ja sen korjaaminen entiselleen ei ole veronmaksajille taloudellisesti kannattavaa tai järkevää, on uskallettava tehdä radikaalejakin ratkaisuja, vaikka ne eivät ole kaikille mieluisia.
Sisäilman laatu on espoolaisissa julkisissa rakennuksissa hävyttömän huono, ja sille asialle on tehtävä nopeasti jotakin. Tämä tekeminen alkaa jo rakennus- ja peruskorjausvaiheessa. Jos on selkeästi osoitettu, että rakenteissa on hometta, rakennus kannattaa purkaa. Suomessa ja myös Espoossa on lukuisia homeelle altistuneita henkilöitä, jotka eivät voi olla ja työskennellä edes täyssaneeratuissa rakennuksissa. Pitoisuudet, jotka aiheuttavat allergisen reaktion, ovat niin pieniä.
Päätöksen tekevät kaupunkilaisten itse valitsemat poliitikot, jotka toivottavasti jaksavat olla pitkämielisiä ja välillä taistella myös tuulimyllyjä vastaan.
Se, mitä tässä kaupungissa tulisi pystyä korjaamaan, on keskustelukulttuurin muuttaminen aidosti kuuntelevaksi niin käyttäjien kuin myös asukkaiden, virkamiesten ja poliitikkojen välillä. Kiistely, asioiden salailu ja syyttely ei rakenna Espoota ainakaan parempaan suuntaan.
Asukas:
Meille on esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnassa lukuisia erilaisia eri konsulttien tekemiä vaihtoehtoja Espoon keskuksen imagon parantamiseksi. Siitä on järjestetty jopa arkkitehtuurikilpailu, jossa mielestäni oli muutama oikeinkin hyvä kilpailutyö.
Silti - mikään ei muutu ja valtuuston keskustelu kaupungintalosta jatkuu vuodesta toiseen samanlaisena.
Yhteistyö kannattaa aina on pitkälle oikeassa. Meille ei vain ole kerrottu mikä taloudellisesti kannattaisi ja mikä ei. Ei myöskään ole käyty läpi muita vaihtoehtoja vaan esitetty kaupungintalon purkaminen avaimena kaikkeen hyvään mitä eri keinoin voitaisi saavuttaa.
Myöskään seurauksia ei ole käyty läpi. Meille ei ole esitetty miten ongelmista pääsee eroon niiden syyt korjaamalla. Sen sijaantunnutaan juostavan mielikuvien ja haaveiden perässä.
Edelleenkin Rastimo ravaa imagoiden perässä. Missä on analyysit todellisesta tilanteesta, konkreettisista toimenpiteistä kohdistuen juurisyihin ja seurauksien arviointi eri asemassa oleville ihmisille. Konsulenttilätinää on todellakin tarpeeksi, sitä ei kaivata lisää.
Yhteistyö kannattaa aina on oikeassa myös ilmanlaatuongelmien kanssa. Niissä vain helposti unohtuu, että home on harvoin todellisen syy ongelmiin vaan ilmastoinnin huono hoito. Ilmastointiputket ovat yleensä täynnä kaikkea mahdollista rotanraadoista lähtien. Ja tehokas koneellinen puhallus levittää pöpöt tehokkaasti kaikkialle. Ensiksi siis pitäisi pistää nuohoojat liikkeelle ja sen jälkeen selvittää perimmäiset syyt eikä lähteä ensimmäisten mielikuvien perässä.
Myyryläinen:
Kirjoitit näin:
"Meille ei vain ole kerrottu mikä taloudellisesti kannattaisi ja mikä ei. Ei myöskään ole käyty läpi muita vaihtoehtoja vaan esitetty kaupungintalon purkaminen avaimena kaikkeen hyvään mitä eri keinoin voitaisi saavuttaa."
Ketä tarkoitit meillä?
Jos kerran olet päättäjä, olisi reilumpaa ja avoimempaa päätöksentekoa espoolaisia kohtaan tuoda omia mielipiteitään esiin julkisesti omalla nimellä.
"Me" tarkoittaa kielenkäytössäni tässä yhteydessä meitä tavallisia taatiaisia, veronmaksajia ja äänestäjiä ilman minkäänlaista asemaa päätöksentekokoneistossa, niitä joita teidän päättäjiksi vaaleilla tai muuten valikoitujen pitäisi edustaa.
Myyryläinen:
Silloin joskus kaukana tulevaisuudessa, kun Espoon keskuksesta saadaan vihdoin aikaiseksi kaava, teillä tavallisilla taatiaisilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen.
Hieman huvittaa seurata tätä taistelua moisen betonirumiluksen kohtalon puolesta. Espoostamme ei taida löytyä parempaakaan suojelukohdetta. Eipä silti käyttökelpoista rakennusta ei kannata hävittääkään, vaikka se ei Espoon hienoon imagoon ehkä sovikaan.
Kaupungintalo rakennettiin 70-luvun alussa, jolloin Espoo halusi perustaa uuden uljaan keskustansa tarpeeksi kauas Helsingistä, joka hamusi uusia alueita naapuristaan. Espoon kunnallispolitiikka oli grynderismin rämettämää - melkein kaikki ryhmät tanssivat suurten rakennusliikkeiden pillin mukaan. Uusia asuntoalueita ripoteltiin pitkin maita ja mantuja gryndereiden maanomistuksen mukaan ja Espoon keskustan piti olla kaiken tämän komeuden keskus. Vielä mitä - vieläkään tästä virastokeskittymästä ei elävää ja toimivaa kaupunkikeskustaa ole muodostunut.
Muistomerkiksi taistelulle Espoon itsenäisyydestä ja grynderismille sopiikin hyvin tämä likaisenruskea kompleksi, josta kauneusarvoja sopii todella etsiä.
Hannu Vepsäläinen, joka on uraansa rakennellut likaisenruskeassa kompleksissa tarjoilee uudenlaista perustetta kaupungintalon purkamiselle -grynderismin rämettämä kunnallispolitiikka. Nyt, kun elämme toisenlaisessa Espoossa päästäkää Vepsäläinen valloilleen ja kaupunkiin saadaan paljon grynderivapaata rakennusmaata periaatteella rumat maihin. Enää ei ripotella asuntoalueita pitkin maita ja mantuja eikä suurellisia visiota hellitä. Kaavoittaja uskoo edelleen, että vain sen kädenjälki tekee taajamista eläviä ja toimivia.
Kaavoittajan luomuksia ovat niin Espoon keskusta-alue sekä sen likaisenruskea kompleksi. Vepsäläisen kanssa olemme yhtä mieltä siitä, että Espoon hienostelevaa julkiskuvaa ei turmele se, että arvoisan kaupungintalo jää sijoilleen , ei kauneuden esikuvana , vaan kaupunkihistorian muistumana. Sen tulee jäädä, siitä huolimatta, että se oli pitkään keskuskomitean pääpaikka.
Hieman huvittaa, että Virtastotalo 2, kaupunkisuunnittelun pesäpaikka on erityinen kaupunkisuunnittelun luomus. Sen kauneusarvot ja työolouhteet eivät näytä päättäjissä herättävän sen kummempia tunteita eikä grynderien suojattien aikaansaannosta ole näemmä tarpeen purkaa.
Vielä enemmän huvittaa se, että Vepsäläisellekin näyttää Espoon keskus olevan vain sen virastokeskusosa ja sen perusteella hän uskottelee, että alueella ei ole elämää ei toimintaa. Jos et avaa silmiäsi H. Vepsäläinen pysyt taantumuksen vaiheeseessa "vielä mitä."
Rastimolle:
Espoon keskuksen kehittämisestä tehdyn arkkitehtikilpailun tuloksista osa oli hyviä. Osassa kaupungintalo oli jätetty purkamatta.
Mutta vieläkään ei ole päätetty, minkä suunnitelman pohjalta keskusta lähdetään kehittämään. Kaupungintaloa ei voi purkaa, ennen kuin suurista linjoista on päätetty.
Hyvät päättäjät, tehkää alueen kehittämisestä päätöksiä! Rakentakaa keskus, jossa kaupungintalo on säilytetty tai purettu.
Jos nyt vain päätetään purkaa kaupungintalo, voi lopputulos olla, että umpirumien virastotalojen viereen syntyy kuollut aukio, jota katselemme seuraavat 20 vuotta.
Asukas:
Kaupungintalo on valitettavasti aika oleellinen palikka Espoon keskuksen kaavoituksessa.
Virastotalo 1 :stä valtuusto tehnyt päätöksen, että se puretaan.
Virastotalo 2:sta ei ole vielä mitään suunnitelmia. Sen sijaan tiedossa on, että virastotalo 2:n työntekijät ovat saaneet mahdollisesta homeesta oireita. Ja myös minä, joka olen kokoustanut ko. virastossa.
Kiva, Rastimo lupaa armollisesti meille taviksillekin mahdollisuutemme vaikuttaa, olen kiitollinen. Ei hän kuitenkaan vaivaudu vastaamaan hänelle esitettyihin kysymyksiin. No, se ilmeisesti olisikin päättäjältä aivan liikaa vaadittu.
Rastimo kirjoittaa, että ovat saaneet "oireita mahdollisesta homeesta". Oireet siis ovat todellisia mutta home vain mahdollista? Olisikohan syytä ottaa selville ennenkuin ajetaan tekemään johtopäätöksiä? Saattavat nimittäin korjaavat toimenpiteet olla vääriä todellisiin syihin nähden ja pian ollaan taas samojen ongelmien edessä.
Vepsäläinen muistelee aikaisempaa menoa Espoossa. Minä en tunnista tuossa suhteessa muuta eroa nykyisestä entiseen kuin, että kaupan keskusliikkeet ovat tulleet entistä mahtavempina "markkinoille". Niiden meno yhdessä grynderien kanssa on ihan samanlaista eikä se näillä nykyisillä kaupunkisuunnittelun keinoilla korjaannukkaan kun perimmäisiä syitä ei haluta tässäkään asiassa tunnistaa.
Rastimolle:
En ymmärrä, mikä kiire nyt on päättää vain kaupungintalon kohtalosta.
Keskuksen rakentumisen ongelmana on ollut, että vuositolkulla näprätään jonkin pienen yksityiskohdan kanssa, ja lopputulos on jotakin puolivalmista.
Vaarana on, että kaupungintalon osalta käy samalla tavalla. Jos nyt puramme vain kaupungintalon, ei keskusta päästä kuitenkaan rakentamaan ja luomaan ”vahvan ja kauniin kokonaisuuden”, ennen kuin virastotalotkin on purettu. En halua tilannetta, jossa keskuksessa on rumat virastotalot ja kuollut aukio. Espoon historiaa tuntien tämä tilanne voisi jatkua vuosikymmeniä.
Nyt pitäisi uskaltaa tehdä päätös kokonaisuudesta ja lähteä toteuttamaan sitä. Pelkän kaupungintalon purkaminen olisi keskuksen kannalta onneton päätös.
Asukas:
Lukisit tarkkaan, mitä olen kirjoittanut tänne ja mikä tilanne kaavoituksen ja päätösten osalta on. Ja myös mikä minun mielipiteeni on.
On turhauttavaa toistella samoja asioita kerta toisensa jälkeen..
Mietityttää myös, kuinka monta valtuutettua piileksii näiden erilaisten nimimerkkien takana ja onko se oikein äänestäjiä kohtaan.
Tässä nyt Kaisa Rastimo ilmoittaa suoraan ja julkisesti, ettei kannata kaupungintalon suojelemista. Tämä tarkoittaa, ettei sen joka on tätä mielipidettäni vastaan, kannata äänestää Kaisa Rastimoa. Ei sen kummempaa.
Jos kaupungintalon kohtalosta päättäminen on este keskustan muulle kehittämiselle niin eikö kannattaisi yrittää olla luova ja yrittää kiertää tuollainen este? Kyllä sen ehtii purkamaan myöhemminkin jos purkaminen tarpeelliseksi ja hyödylliseksi havaitaan. Tässä suhteessa olen Asukkaan kanssa samaa mieltä.
Rastimon ei olisi mikään pakko turhaantua jos hän ei jämähtäisi vain yhden rakennuksen purkamiseen vaan yrittäisi selvittää muitakin asioita.
Tarkennukseksi vielä, että kyse ei ole vain asetelmasta purkaminen c. suojelu. Kyse on myös siitä, onko edullisempaa kunnostaa ja käyttää vai purkaa ja rakentaa uutta. Rakennuksenhan ei tarvitsisi näyttää ulkoapäin samalta jollei sitä siten suojella. Lisäksi on kyse siitä kenen näkökulmasta mikäkin vaihtoehto on missäkin mielessä paras. Nuo näkökulmat pitisi pystyä priorisoimaan ja muodostamaan kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu. Siinä prosessissa asenne, että "jos kaupungintaloa ei pureta niin ootte ahdistavia, synkkiä ja pitkämiimäsiä enkä minä leiki teidän kaa" ei vie asiaa eteenpäin. En yhtään ihmettele asioiden jämähtämistä jos toisella puolella ollaan liikkeellä samoilla asenteilla.
Kiitos kuitenkin Rastimolle suoraselkäisestä ilmoituksesta. Hän siis linjaa poliittisen kantansa ja tavoitteensa yhden talon purkamiseen. Tämä tullee tulevana syksynä varmaankin lukemaan iskulauseena hänen vaalimainoksissaan jotta kaikki muuten ajattelevat osaavat varoa häntä äänestämästä?
ESPOON PERUSSUOMALAISTEN JA SITOUTUMATTOMIEN VALTUUSTORYHMÄN KANNAOTTO KAUPUNGINTALON TILANTEESTA
Valtuuston päätöksellä 16.4.2010 - 1971 valmistunut kaupungintalo on päätetty purkaa.
Mielestämme purkamiselle on esitetty puutteelliset perusteet ja päätös on tehty vastoin hyvää hallintotapaa.
ON väitetty, että kaupungintalossa olisi hometta tai kosteutta, mutta minkäänlaista tutkimukseen perustuvaa dokumenttiä EI ole olemassa. Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen väitti kaupungintalon olevan homeessa esitellessään uusien tilojen vuokraamispäätöstä kaupunginhallitukselle ennen kaupungintalon tyhjentämistä.
- Kaupungintalossa ainoastaaan ilmastointi (lämmitys ja viilennys) olisivat vaatineet välittömän uusimisen.
- Purkupäätökseen johtanut hallintoprosessi on ohittanut maankäyttö- ja rakennuslain määräämät menettelytavat ja rikkonnut Espoon rakennusjärjestyksen sääntöjä.
Pro Espoo ja Espoon Sitoutumattomat tekivät kaupungintalosta suojeluesityksen Ely-keskukselle 7.6.2010.
- Museovirasto puoltaa kaupungintalon säilyttämistä lausunnoissaan 27.11.2008 ja 14.1.2011 ja toteaa, ettei Kaupungintalon purkamiseen pidä ryhtyä ilman lisäselvityksiä
- Espoon Kaupunginmuseo puoltaa kaupungintalon säilyttämistä.
- ELY-keskus katsoo, että suojelukysymys tulee ratkaista riittävin selvityksin asemakaavoituksen yhteydessä.
Valtuustokysymys kaupungintalon ylläpidosta sekä käyttämisestä tilapäisesti järjestöjen ym. kokoontumistilana. Käsittely 30.1.2012
Valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi 17.10.2011 siten, että palautuksen aikana selvitetään minkälaisilla keveillä huolto- ja kunnostustoimenpiteillä ja kustannuksilla, se olisi halukkaiden järjestöjen käytettävissä sinä 3 - 5 vuoden aikana, joka kuluu talon tulevaisuuden lopulliseen ratkeamiseen.
30.1.2012 Esittelijä tarjoaa vuonna 2006 tehdyn hankesuunitelman mukaista ratkaisua, jossa peruskorjausaste on 99%!
Tähän sisältyvät mm:
Hissien ! ikkunoiden ja ulkoseinän pinnan uusiminen. Uusi pihakansi ja pihalaatoitus.! Huoneiden uudelleenjärjestely ja vahvempi äänieristys. Pääsisäänkäynnin rakentaminen katutasoon uudella hissiyhteydellä... (!)
Partiolaiset, paikallis- tai maanpuolustusyhdistykset EIVÄT tarvitse uutta pihalaatoitusta, eivät huoneiden uudelleenjärjestelyä – eivätkä mitään muuta kuin toimivan ilmanvaihdon!
Purkamista ajavat tahot haluavat sulkea talon ihmisiltä koska pelkäävät näiden huomaavan kuinka hyvässä kunnossa Kaupungintalo itse asiassa on!
Kaupungintalon suojelutarpeesta ja sen mahdollisesta suojelusta ei ole tehty ratkaisuja. Kaupunki on rakennuslain mukaan velvollinen pitämään asemakaava alueella olevan rakennuksensa kunnossa. Kansalaisjärjestöjen käytössä talo pysyisi kunnossa ja tilat olisivat hyötykäytössä. Tällä hetkellä kaupungintalossa on vain peruslämpö ja 8450 m2 hyödyntämätöntä tilaa !
Espoossa ei varmasti tyhjennetä yhtäkään rakennusta väistöön, ellei ole viimeinen pakko. Ei tunnu uskottavalta, että vain ilmanvaihdossa olisi ongelmia, koska se olisi vuorenvarmasti saatu hoidettua kuntoon välittömästi. Ihmisten oireilu on otettava aina vakavasti. Niitä ei voi selittää pois.
Sitä paitsi 8450 neliömetriä tilaa on aivan liian paljon kansalaisjärjestöille, jos vuokrakulut maksaa kaupunki.
En ota kantaa purkamisen puolesta tai vastaan, mutta joku roti on oltava vaatimuksillakin.
Älä ole noin varma. Jos kaupunginjohtaja sanoo, että talo tyhjenee niin se tyhjenee. Oireiluun on liian helppo vedota, vaikka todenperäinen terveyshaitta on aina vakava asia.
Vuoren varmasti ilmanvaihto olisi saatu hoidetuksi kuntoon, jos sitä olisi haluttu. Oireilu selitettiin pois muutolla sisäilmaltaan paljon ongelmallisempaan taloon.
Lukemalla tarveselvityksen selviävät kaupungintalon muut ahdistavat ja sisäilmaan vaikuttavat tekijät
Eihän kaupungissa ole edes niin paljon toimintatilaa tarvitsevia järjestöjä, että ne talon tilapäisesti täyttäisivät ja tuskin sellaista on tarkoitettukaan. Talo ei ole kuluton nytkään eikä edes sisäisedn toimitilavuokran maksajaa ole. Nyt pidetään parempana toimitilojen jättämistä tyhjilleen so. kaupungintalo, virastotalo 1 ja työväenopiston opistotalo Leppävaarassa. Niin toimii vastullinen kiinteistönomistaja.
Kaupungin ylin päättävä elin on pikkupolitikoinnillaan elävöittänyt Espoon keskuksen vuosiksi kahdella autiolla virastorakennuksella.
Otan kantaa purkamista vastaan, ellei viranomainen osoita purkamiselle lakiin perustuvia perusteita. Siihen on vielä mutkainen matka.
Marathon Man on oikeassa järjestöjen suhteen. Espoosta tuskin löytyy niin paljon toimitilaa tarvitsevia järjestöjä että 8450 m2 saadaan täyteen. Tapiolassa toimii Espoon järjestöjen yhteisö EJY noin kymmenesosassa kaupungintalon tilasta. Sinne näyttää kotisivujen mukaan mahtuvan reilut 60 järjestöä. Sivut löytyvät www.ejy.fi
Marathon Man näyttää tuntevan kaupungintalon historian hyvin. Ehkäpä hän voi kertoa miksi nyt eläkkeeltä neuvoja huutelevat virkamiehet Hagman, Holste ja Tieaho eivät aikanaan laittaneet kaupungintaloa kuntoon. He olivat kaikki korkeissa viroissa Espoon teknisessä toimessa ja olisivat varmasti voineet asian hoitaa, jos kyse on pienestä pintaremontista kuten he väittävät.
Sepä yksinkertaista? Lukemani perusteella olen päätynyt siihen, että eläkeläiset ovat puhuneet vain tilapäiskäytön vaatimien välttmättömien kunnostustöiden kustannuksista "pienestä pintaremontista."
Lue valtuuston listan 19.4.2010 liitteenä oleva tarveselvitys. Mistään päätöshistoriasta ei löydy tietoa sen käsittelystä, muualla kuin kiinteistölautakunnassa, joka palautti asian uudelleen valmisteltavaksi uudisrakennusvaihtoehdon selvittämiseksi. Lopputulos oli purkamispäätös. Tutustu myös tilakeskusliikelaitoksen johtokunnan viimeisimmän kokouksen pöytäkirjaan, josta näet millaisilla rahamäärillä kaupungin rakennuksia pidetään kunnossa ja korjataan.
Eipä ole tainnut riittää noiden kolmen huutelijan virka-asema ja valta kaupungintalon peruskorjauksen käynnistämiseen. Tiettävästi peruskorjausrahoitusta on esitetty, mutta turhaan.
Historia on avoin kaikille siitä kiinnostuneille. Ei siihen tutustuminen kovin vaikea ole.
Sitä en voi kertoa miksi herrat nyt huutelevat. Eikö pitäisi huudella?
Eemelin tukihenkilö lukee aikanaan ehdokaslistat ja varmaan jaksaa siihen asti elää piinaavassa jännityksessä. Ehkä yhdellä talolla kukaan vaaleissa yrittää menestystä.
Eemeli on oikeassa. Vaalit ovat tulossa syksyllä, ovatkohan nämä em. eläkkeellä olevat virkamiehet ehdokkaina? Tieaho on ainakin entinen poliitikko, eikö vain? Kukahan tuon "pienen pintaremontin" sitten maksaisi? Taiteilijat? Yhdistykset?
Olikohan tekninen johtaja lapinreisuillansa jo luvannut kaupungintalon tontin jollekin suurelle nimeltämainitsemattomalle rakennusliikkeelle...
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
- Ultrajuoksu haastaa kropan ja mielen
- Relaa ja istahda pehmeään Pusuun Helsinki-Vantaalla
- Briljanttia ja tökkivää suunnittelua
- Rakentajat saavat suunnitella uuden sairaalan
- Outi Silfveniuksen tekstiilit huokuvat lapsuuden voimaa - katso video
- Kaatunut vanhus odotti ambulanssia tunteja 3
- Kaupungin tärkeät paikat maahanmuuttajan silmin
- Lautakunta haluaa hilata Auroran koulun hintaa alas
Uusimmat blogit ja kolumnit
