Mitä firmasta ja pomosta saa sanoa Facebookissa?

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kertoo, että sosiaalinen media on ollut jäsenten arjessa eniten esillä Palvelualojen ammattiliiton PAM:in työpaikoilla.

– Muutamia oikeustapauksiakin on ollut työsuhteen päättämisen laillisuudesta sosiaalisen median lausumien johdosta.

Ongelmat ovat lähinnä liittyneet työntekijöiden netissä esittämiin työpaikan ilmapiiriä tai johtamiskulttuuria koskeviin tapauksiin.

Koskinen myöntää, että yrityksen markkinoinnissa yrityskuvalla on suuri merkitys.

– Väittäisin, että sosiaalinen media on lopulta hyvä asia , koska se lisää keskustelua myös työpaikkojen asioista ja rohkaisee ihmisiä ottamaan ongelmia esille omalla työpaikallaan.

Koskisen arvion mukaan ohjeistuksia on laadittu aika paljon työpaikoilla, mutta useissa yrityksissä on myös rohkaistu henkilöstöä osallistumaan nettikeskusteluihin osana positiivisen yrityskuvan luomista.

– SAK ei ole antanut mitään tarkempaa ohjeistusta liitoille tästä asiasta. YT-lain hengessä tämäkin asia kuuluu yhdessä käsiteltäviin pelisääntöihin, päälakimies kommentoi.

Lainopillinen asiamies Markus Äimälä Elinkeinoelämän Keskusliitosta kannustaa niin ikään jäsenyrityksiä käymään henkilöstönsä kanssa sosiaalisen median pelisääntöjä läpi.

– Yt-lakiin asiaa ei ole kirjattu, mutta näen positiivisena sen, että pelisäännöt käydään yrityksissä tavalla tai toisella läpi.

Äimälän mukaan EK:sta ei ole odotettavissa virallista suositusta. Jäsenyritykset saavat itsenäisesti päättää, tekevätkö suosituksia vai eivät.

– Jäsenyritysten suhtautuminen sosiaaliseen median on kirjavaa. Osa kannustaa käyttämään sitä ja osa estää pääsyn esimerkiksi Facebookin työaikana muun muassa imago- ja tietoturvasyistä, Äimälä kommentoi.

Yritykset eivät huomioi somen riskejä

Monen yrityksen sosiaalisen median ohjeissa puhutaan hyvin vähän riskien hallinnasta. Tämä käy ilmi Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n katsauksesta, jossa selvitettiin erityisesti turvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvien yrityksien ja muiden organisaatioiden ohjeistuksia.

Katsauksessa perehdyttiin yli 180:een netissä julkaistuun sosiaalisen median ohjeeseen, jotka on laadittu joko englanniksi tai suomeksi. Kaikissa on puutteita riskien käsittelyssä.

– Riskien hallintaa koskeva ohje on yleensä vain ohje olla käsittelemättä salaista, luottamuksellista, asiakkaita koskevaa tai organisaation sisäisiä asioita käsittelevää tietoa, sanoo VTT:n tutkija Jouko Heikkilä.

VTT:n tiedotteen mukaan keskeistä riskien hallinnan kannalta olisi ymmärtää sosiaalisen median toimintatapoja ja edetä suhteellisen varovasti ainakin niin kauan, kun toimintaympäristö on outo.

Ainakin seuraavia asioita tulisi Heikkilän mukaan miettiä ohjeiden laatimisessa: Mitä ei tule kommentoida tai kirjoittaa sosiaalisessa mediassa? Mitä voi kirjoittaa sosiaalisessa mediassa? Missä roolissa toimin sosiaalisessa mediassa? Ohjeet yrityksen nimen, brändin tai kuvan käytöstä. Kannustus tutustumaan sosiaaliseen mediaan.

Lue lisää aiheesta: http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2011/W186.pdf