Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen sanoo, että espoolaisen lestadiolaisvaikuttajan Helsingin hovioikeudessa saama insestituomio vertautuu parhaiten tapon yrityksestä määrättäviin tuomioihin.
– Tapon yrityksestä annetaan vankeusrangaistuksia kolmen ja kuuden vuoden väliltä, Tolvanen kertoo.
Keski-ikäinen lestadiolaismies sai viisi vuotta vankeutta ja 45 000 euron korvaustuomion hovioikeudessa tiistaina törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hänet määrättiin pidettäväksi vangittuna. Espoon käräjäoikeudessa mies oli tuomittu neljäksi vuodeksi vankeuteen viime maaliskuussa.
Tolvanen pitää hovioikeuden ratkaisua hyvin perusteltuna. Se on linjassa aiempien vastaavanlaisten hyväksikäyttötuomioiden kanssa.
Hovioikeuden mukaan lestadiolaismies käytti sukulaistyttöään seksuaalisesti hyväksi ainakin kuudesti yöaikaan joulukuun 2003 ja kesäkuun 2005 välillä. Oikeus katsoi, että mies teki rikokset erityisen nöyryyttävällä tavalla, sillä hän vieritti vastuun teostaan uhrille ja jatkoi toimiaan vielä tämän jälkeen.
Tolvasen mukaan vastaavissa sukupuoliyhdyntöjä sisältävissä tapauksissa on tuomittu hyväksikäyttäjille useimmiten viisi vuotta vankeutta.
– Kovempiakin tuomioita on annettu, enimmillään kahdeksan vuotta vankeutta.
Tolvasen mielestä tuomioita lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista pitäisi koventaa muuttamalla rangaistuskäytäntöjä.
– Rangaistusasteikkoa ei kuitenkaan tarvitsisi korottaa. Kymmenen vuoden enimmäisrangaistus riittää törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Nykyisin rikoksesta saa vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta. Tuomion kovuus riippuu hyväksikäytön pitkäaikaisuudesta, kohteiden määrästä, osapuolten ikäerosta ja uhrille tehtävästä haitta-arviosta.
– Tietämys teon uhreille aiheuttamista haitoista on lisääntynyt. Paljon pahempaa tekoa ei voisi kuvitella: uhrit eivät toivu koskaan, Tolvanen toteaa.
Hänestä seksirikosoikeudenkäynneissä huomioidaan liiaksi se, miten tuomio vaikuttaa tekijän työpaikkaan tai muuhun elämään.
– Asioita pitäisi ajatella yleiseltä kantilta. Kyllä henkilö sen tietää, että jos hän tekoon ryhtyy ja jää kiinni, niin huonosti käy, Tolvanen huomauttaa.