Paraguaylainen pensas antaa makeutta limppareihin

Euroopan Unioni hyväksyi stevia-pensaasta saatavien stevioliglykosidien käytön virvoitusjuomien makeuttajana joulukuussa. Stevia-kasvi on peräisin Etelä-Amerikan Paraguaysta, jossa alkuperäiskansat ovat käyttäneet kasvin uutetta luontaisena makeuttajana.

Steviasta saatavaa makeutusainetta on käytetty yleisesti Japanissa 1970-luvulta lähtien. Kaloriton aine on 200–300 kertaa tavallista sokeria makeampaa.

Suomen virvoitusjuomatehtaista EU:n päätökseen reagoi ensimmäisenä Hartwall, joka toi jo joulukuun aikana markkinoille stevioliglykosideilla makeutettuja juomia. Myös Sinebrychoff aikoo ryhtyä käyttämään uutta makeutusainetta juomissaan.

Makeutusaineilla pyritään jäljittelemään sokerin makua, mutta mikään yksittäinen aine ei täysin vastaa pöytäsokerin eli sakkaroosin makua. Stevioliglykosideja on testattu Keravalla parin vuoden ajan. Uudella makeutusaineella on saatu parhaat makutulokset, kun sitä on käytetty yhdessä muiden makeuttajien kanssa.

Coca-Cola Finland – jonka tuotteita Sinebrychoff valmistaa ja myy Suomessa – käyttää stevioliglykosidi-pohjaisesta makeutusaineestaan markkinointinimeä Truvia.

– Olemme tutkineet erilaisia vaihtoehtoja nähdäksemme, mihin uusi makeutusaine sopii parhaiten makunsa ja kaloripitoisuuden osalta. Tuotteiden lanseerauksista kerromme, kun ne ovat ajankohtaisia, valottaa Coca-Colan viestintäpäällikkö Thea Natri.

Coca-Cola on jo tuonut myyntiin Truvia-pohjaisia juomia muun muassa Ranskassa. Natrin mukaan suomalaisten kuluttajien kysyntä ratkaisee sen, miten paljon Truvia-tuotteita tuodaan markkinoille jatkossa.

Sinebrychoffilla on tähän asti makeutettu juomia sokerin lisäksi aspartaamilla ja asesulfaamilla, joita kansainväliset valmistajat toimittavat Keravan tehtaalle. Aspartaamia on käytetty virvoitusjuomissa vuodesta 1982, jolloin tuotiin markkinoille maailman ensimmäinen kevytjuoma Coca-Cola light. Suomeen kevyt-Cokis tuli vuonna 1984.

Nykyisin hieman yli kolmannes suomalaisten juomasta virvoitusjuomasta on sokeritonta. Vuonna 2010 suomalaiset joivat lähes 17 litraa kevytjuomia henkeä kohden. Naiset juovat kevytjuomia enemmän kuin miehet.

Kevytjuomien kulutuksen kasvu on tasaantunut vuoden 2007 jälkeen. Makeutusaineet jakavat mielipiteitä paitsi makunsa vuoksi, myös siksi että ne ovat keinotekoisia lisäaineita ja niiden turvallisuutta on kyseenalaistettu. Lisäaineita on tutkittu perusteellisesti ja myös stevioliglykosidit on todettu turvalliseksi makeuttajaksi.

Ravitsemusprofessori: Sokerin haitat ovat selkeämpiä

Jos ravitsemustieteen professorina Helsingin yliopistossa työskentelevän Mikael Fogelholmin olisi pakko suositella joko sokerilla tai makeutusaineella makeutettua juomaa, hän valitsisi keinomakeutetun juoman.

– Tämä on kaksipiippuinen kysymys eli kumpi niistä on pienempi paha. Jos juo limuja ihan hirvittävästi, sokerin haittavaikutukset ovat selkeämpiä, koska sen liikakäyttö on yhteydessä lihavuuden yleistymiseen. Makeutettuja limuja pitää juoda todella paljon, ennen kuin turvarajat ylittyvät.

Mikael Fogelholmin mielestä ihminen ei kuitenkaan tarvitse virvoitusjuomia – ei keinomakeutettuja eikä sokerijuomia. Makeutusaineetkin ylläpitävät mieltymystä makeaan, jolloin makeanhimosta on vaikeampi päästä eroon.

– Virvoitusjuomat sopivat ruokavalioon silloin tällöin käytettynä. Jos niitä käyttää 1–2 kertaa viikossa, on ihan sama, juoko sokerilimua vai kevytlimua. Virvoitusjuomat ovat kuin viihdettä: sitä pitää olla, jotta ei olisi tylsää, mutta koko elämä ei saa olla viihdettä, Fogelholm vertaa.

Ruokajuomaksi Fogelholm suosittelee ennen kaikkea vettä tai vähärasvaista maitoa tai piimää. Ravitsemustieteilijä kertoo itse juovansa virvoitusjuomia erittäin harvoin.

– Ostan varmasti alle viisi pulloa vuodessa. Jos jotain joisin, niin sitten ihan tavallista keltaista Jaffaa. Cokista en jostain syystä voi sietää. Yhden kulauksen sitä pystyy juomaan, mutta kaksi on jo liikaa, hän selvittää.