Iltapäiväkerholasten lisämiljoona oli mennä yrittäjien taskuun
Valtuusto lisäsi syksyllä budjettiin miljoona euroa, jotta koululaisten iltapäiväkerhoihin saataisiin lisää paikkoja. Nyt tuo miljoona oli huveta yksityisten kerhoyrittäjien taskuun, sillä suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päätti yllättäen nostaa palveluntarjoajille maksettavia avustuksia.
Virkamiehet esittivät lautakunnalle mallia, jossa iltapäiväkerhotoimintaan olisi saatu 350 uutta iltapäiväkerhopaikkaa. Tällöin entistä useammalla tokaluokkalaisellakin olisi ollut mahdollisuus päästä kerhoon.
Virkamiesten esitys ei kuitenkaan kelvannut lautakunnalle. Lautakunnassa uusien paikkojen määrä kutistui kahteen kolmeen.
– En ollut uskoa korviani, kun kuulin päätöksestä. Lautakunta ei ole noudattanut valtuuston tahtoa, murahtaa kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Markku Sistonen.
Kaupunginhallitus käyttikin maanantaisessa kokouksessa otto-oikeuttaan. Asia tulee kaupunginhallituksen päätettäväksi ensi maanantaina.
Asian tekee kiusalliseksi myös se, että lautakunnassa istuu vaikuttaja, jonka vaimo pyörittää kahta iltapäiväkerhoa Espoossa.
– Lautakunta on halunnut priorisoida tuottajien edun lisäpaikkojen kustannuksella. Tilanne on todella erikoinen.
– Olisi äärimmäisen tärkeää, ettei synny epäilystä, että tärkeintä on vain oma toimeentulo, Sistonen pyörittelee.
Iltapäiväkerhopaikka maksaa Espoossa keskimäärin 1 138 euroa vuodessa. Vantaa selviää vajaalla 800 eurolla lasta kohden. Jos kaupunki ottaisi toiminnan omiin nimiinsä, tämä maksaisi selvityksen mukaan vajaat 900 euroa kerhopaikkaa kohden.
Ruotsinkielisellä puolella aletaankin pilotoida kerhojen järjestämistä kaupungin omana toimintana.
– Kävi asiassa miten tahansa, kerhoihin hakeminen uudistuu. Ennen palveluntarjoajat valitsivat lapset. Jatkossa valinta menee kaupungin kautta, kertoo kehittämispäällikkö Juha Nurmi.
Kommentit
Se on nyt sitten äkkiä laskettu että iltapäiväkerho yksityisellä tosi kannattamatonta touhua varsinkin Vantaalla missä pitää hoitajaa kohden olla vähintään 50lasta että saisi palkkansa ja sivukulut katettua ynnä muut menot.
Missä on se lisämiljoona? Näyttäkää se budjetti! Iltapäivätoimintahan on aina ollut alibudjetoitu, ja kaupungin budjetti ei ole sen vuoksi koskaan pitänyt! Virkamiesyöryhmä oli esityksillään tekemässä huomattavia leikkauksia iltapäivätoiminnan rahoitukseen. Lautakunnan päätöksellä avustuksia leikattiin myös, mutta vain sen verran, että palvelua pystytään kuitenkin tarjoamaan nykyisentasoisena tiukempaa budjettikuria noudattaen useimmissa jo toimivissa yksiköissä. Eikö populisti Sistonen, sosialidemokraatti tai hänen puoluetoverinsa suomenkielisessä varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnassa tai lautakunnan vasemmistoliittolainen jäsen ymmärrä, että kun leikataan paljon, niin silloin leikataan paljon tarjottavan palvelun laadusta, ellei jopa ajeta alas palvelua kokonaan? Iltapäivätoiminnan kustannuksista suurin erä kuluu työntekijäkustannuksiin. Jotta nuo iltapäivätoiminnan budjetista puuttuvat eurot voitaisiin säästää, olisi puututtava iltapäivätoiminnan ohjaajien työaikoihin, palkkoihin ja muihin normaaleihin työsuhteen etuihin, kuten esimerkiksi työterveyshuoltoon. Ohjaajat ovat joka tapauksessa jo aikaa sitten joutuneet tyytymään siihen, että palkka tulee vain osalta päivää ja myös osalta vuotta - noin 10,5 kuukaudelta, kun normaalisti työssä käyvä ihminen saa palkan 12,5 kuukaudelta! Vieläkö tästä pitäisi vähentää? Olisiko Sistonen itse valmis leikkaamaan suurensuuren loven omaan Espoon kaupungilta tulevaan liikuntapäällikön palkkaansa - tai jopa olemaan kesän lomautettuna? En usko, mutta tiedän iltapäivätoiminnan palveluntuottajia (yrittäjiä), jotka nyt jo saavat oman palkkansa ihan muista toiminnoista kuin iltapäivätoiminnasta. On itse asiassa perin outoa, että virkamiehet valmistelevat kuntalaisten rahoista esityksiä keskenään ja sitten toiset virkamiehet ovat niistä päättämässä, muka luottamushenkilöinä!
Olen itsekin sitä mieltä, että palvelua pitää tarjota lapsiperheille laajemmin kuin nyt. Huoltajat kykenevät itse arvioimaan oman lapsensa iltapäivätoiminnan tarpeen. Sitä ei yhtä hyvin arvioi ei palveluntuottaja, ei kaupungin virasto. Niin muodoin jokaisen iltapäivätoimintaan haetun lapsen olisi saatava iltapäivätoimintapaikka! Se on loppujen lopuksi pieni satsaus kaupungilta; lautakunnan 26.1. kokouksen päätöksen mukaisesti noin 800 euroa/lapsi. Koulujen kanssa yhteistyöllä näille kaikille lapsille täytyisi sitten vaan löytyä tilat.
Espoon kaupungin vakituiset avustajatkin joutuvat tyytymään joka kesä siihen että kaupunki keskeyttää työnteon ja palkanmaksun jopa 9 viikon ajaksi..itse olisin (vakituisena ja ammattitaitoisena) valmis tekemään töitä ja saamaan palkkaa myös kesällä, mutta eipä se ole mahdollista.. ei kaupunki silloin kai voi tukea yksityisiä palveluntuottajia noin paljon jos rahaa ei ole edes kaupungin omien työntekijöiden palkkoihin.
Minusta on halpamaista kaupungilta keskeyttää palkanmaksu! Kaupungilla on kuitenkin niin paljon toimintoja, että sen pitäisi pystyä sijoittamaan teidät. Ennen on pystynyt. Lisäksi ilmoitus muutoksesta aikaisempaan, huononnuksesta, tiedotettiin viime vuonna avustajille huonosti. Itse tarjosin töitä joksikin aikaa kesästä yhdelle teistä (tosin lastensuojelu loppujen lopuksi maksoi viulut, ensisijaisesti palkkasin toki yrityksemme työntekijöitä). Muistakaa nyt kaikki pitää huoli siitä, ettei teidän vuosilomiannekin tällaisen kikkailun johdosta leikata.
Uutisessa korostuu turhaan yrittäjyys, kun iltapäiväkerhotoiminta on laajalti kolmannen sektorin pyörittämää nollasummapeliä. Onko se nyt hirveä shokki, jos esim. Mannerheimin lastensuojeluliitto saa lisää määrärahoja jotta voi maksaa työehtosopimuksen mukaisia palkkoja ip-ohjaajille?
Ville... eli Nieminen & co halusivat hyvää hyvyyttään tukea kolmannen sektorin toimintaa ? :)
Valtuusto kuitenkin päätti että lisämääräraha tulee käyttää ip. kerhotoiminnan lisäpaikkoihin. Lautakunnan päätöksellä olisi raha kaadettu suoraan toimijoille. Jos Niemisen esitys olisi kestänyt päivänvaloa - miksei sitä sitten esitelty valtuustossa budjettiesityksen yhteydessä??
Jani Tiainen
PS/SIT Valtuustoryhmä
Miten valtuusto on mennyt semmoista päättämään, kun budjetin rahat eivät ole vuosiin riittäneet toiminnan rahoittamiseen ja on menty yli? Valtuusto on siis mennyt päättämään mahdottomia. Nyt kun virkamiestyöryhmä, jolla ei tunnu olevan minkäänlaista käsitystä iltapäivätoiminnan kustannusrakenteesta, suunnitteli todella suuria leikkauksia iltapäivätoiminnan avustuksiin, ja lautakunta on päättänyt leikkauksista, rakenteellisesti tosin hieman eri tavoin kuin työryhmä - on mielestäni kohtuutonta väittää - vieläpä julkisuudessa - että jotain lisärahaa olisi tarjolla ja että lautakunta olisi ollut sitä "kaatamassa toimijoille". Alkuperäisessä artikkelissahan oli, että iltapäivätoiminnan kustannukset (kaupungille) ovat olleet 1138 euroa/lapsi. Lautakunnan uudella päätöksellä kustannukset (kaupungille) olisivat noin 800 euroa/lapsi (vrt. Vantaan taso), toimijoilta ja heidän työntekijöiltään on jo otettu, ja siitäkin huolimatta kehdataan julkisuudessa huohottaa ja kailottaa, että juuri toimijoille olisi tulossa jotain lisää! On ehkä turha muistuttaa, että tästäkin 800 eurosta/lapsi/vuosi kaupunki perii itselleen jo ennen avustusten maksamista 270 euroa/lapsi kaupungin ruokapalvelun tarjoamista vaihtelevantasoisista välipaloista. Ja miksi julkisuudessa esiintyy ja antaa mielipiteitään kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja eikä puheenjohtaja taikka 1. varapuheenjohtaja?
Suoritetaanpa huvikseen pieniä laskutoimituksia. Jos joku tietää enemmän, niin ottakoon osaa kisaan. Iltapäivätoiminnan budjetti vuodelle 2011 on ollut 3 645 711 euroa, jos tähän on lisätty miljoona, olis budjetti niin muodoin 4 645 711 euroa (unohdetaan nyt kokonaan, että arvio tämän vuoden toteutumasta on 4 665 711 euroa). Välipaloja ei pidä kaupungin budjettiin laskea, koska palveluntuottajat maksavat ne itse. Siis käytettävissä on 4 645 711 euroa. Lapsimäärää halutaan lisättäväksi 3000:sta 3 350:een. Noin 350 on pienennetyissä ryhmissä, joita on 50 (50 x 17 200 = 860 000 e), 3000 lasta on perusryhmissä, joita on 200 (200 x 11 900 = 2 380 000 e), vuokra-avustuksia on budjetoitu 210 000 v. 2011, lasketaan samoilla luvuilla, vaikka tiedämme vuokratilojen vähenevän; avustajapalveluihin oli v. 2011 budjetoitu 900 000 euroa, budjetoidaan nyt 940 000 e (v:n 2011 toteutuma-arvion, 919 000 perusteella korotuksineen); maksuvapautuksiin budjetoidaan 200 000 (vuonna 2011 196 000 e). Tämä tekee yhteensä
4 590 000 euroa, joten harkinnanvaraisiin menoihin jää vielä 55 711 euroa. Tämä maallikkojärjellä tehtynä. Kaupungin budjetteja tehneet viisaat voisivat nyt ystävällisesti kertoa, mitä on pielessä. Onko se puuttuva miljoona?
http://www.lastenliitto.fi/avoimet-tyopaikat aika kova tuntipalkka, luulisi olevan monen yrittäjän makuun
Espoossa järjestettiin 10.1.2012 kuulemistilaisuus perusopetuksen iltapäivätoiminnan palveluntuottajille:
http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2012230389-4-5.PDF
Prosessimuutokset huolestuttivat toimijoita tuossa tilaisuudessa erityisesti avustusten heikkeneminen. Espoo haluaa päästä kustannuksissa samalle tasolle Vantaan kanssa. (1138 ->800).
Onko se sitten realistista? Mistä tuo ero syntyy? ... En tiedä.
Jos kaupunki ei ole kuunnellut palveluntarjoajia ottaen huomioon realistisen tilanteen, olisi tämä asia pitänyt tuoda esille talousarvion yhteydessä - viimeistään valtuustossa. Samoja henkilöitä, jotka olivat nykyisen lautakuntapäätöksen takana oli siellä samaisessa valtuuston kokouksessa.
On selvää, että silloin kun tehdään valtuuston päätöksen vastainen esitys - ja yhtenä sen puolesta puhujana on ip-kerhoa pitävän rouvan puoliso - toimintatavassa haisee palaneen käry.
Jani Tiainen
PS / SIT Valtuustoryhmä
Käsittääkseni ip-kerhoa pitävän rouvan puoliso ei ole osallistunut millään tavalla keskusteluun, saati päätöksentekoon. Yhtä lailla voidaan syyttää Sistosta ja kumppaneita virkamieshegemoniasta. Suhmuroidaan päätösesityksiä keskenään ja sitten viedään päätösesitys vaikka väkisin läpi demokratiasta piittaamatta. Valtuustossa ja muualla luotetaan näköjään muiden tekemiin laskelmiin ja harhaanjohtaviin puheisiin lisämiljoonista, eikä taustoja tarkisteta - mm. sitä, että vuosikausia ollaan jo oltu miinuksella; lisämiljoona menee siis vanhojen miinusten korjaamiseen. Miten silloin muka samalla rahalla voidaan luoda lisää paikkoja?
Toimijat esittivät huolestuneisuutensa 10.1. järjestetyssä niin kutsutussa kuulemistilaisuudessa, jossa kuulemiselle ehdot asetti työryhmän virkamies. Tämän jälkeen virkamiestyöryhmä vielä huononsi esitystään. Ainakin 25 palveluntuottajaa, joukossa suuria ja pieniä yrittäjiä, yhdistyksiä ja yksi seurakunta, lähestyi sitten lautakunnan jäseniä esittäen huolensa toiminnan jatkamismahdollisuudesta työryhmän suunnittelemalla rahoitusrakenteella. Uskoakseni lautakunta laski työryhmän alkuperäisen esityksen rahat ja jakoi ne vain uudelleen eri tavoin siten, että tuesta suunnattiin osuus haavoittuvimmille toimintayksiköille. Kyse ei ole muusta kuin siitä, että toimintaa voitaisiin jatkaa sen laatua huonontamatta ja työntekijöiden työhyvinvointia riskeeraamatta. Tässä kysymyksessä ne, joiden voisi kaikkein eniten olettaa olevan työtä tekevien puolella, ovat nyt asettuneet iltapäivätoiminnan työntekijöiden kohtuullisien työolojen järjestämismahdollisuutta vastaan. Eivät he myöskään ole lainkaan ajatelleet, että lasten hyvinvointi on suoraan riippuvainen heidän kanssaan työtä tekevien aikuisten hyvinvoinnista!
On mielestäni toimittajalta hätiköidysti tehty artikkeli, jos ei faktoja ole tarkistettu ja ne julkaistaan totuuden vastaisina ja näin väärän kuvan tehdyistä päätöksistä antavina. Kaikki on näkyvillä kaupungin päätöksenteon sivuilla.
Palveluntuottajien tukea ei oltu todellakaan nostamassa, vaan laskemassa useita satoja euroja / lapsi. Alla suora lainaus viimeisimmästä kokouspöytäkirjasta 26.1.:
" Vertailutietona voidaan todeta, että nykyisillä avustusperiaatteilla toteutetun iltapäivätoiminnan kustannukset ovat suomenkielisessä iltapäivätoiminnassa keskimäärin 1138 euroa ja ruotsinkielisessä iltapäivätoiminnassa 817 euroa oppilasta kohti. Nyt ehdotettavassa mallissa keskimääräiset kustannukset olisivat 900 euroa oppilasta kohti. Kaupungin omana toimintana iltapäivätoiminta tulisi maksamaan keskimäärin 881 euroa oppilasta kohti. Vantaalla iltapäivätoiminta maksaa keskimäärin 794 euroa oppilasta kohti. "
Ainakin ennen lehden painamista toimittajan kannattaa oikaista kirjoitusta ettei virheellistä tietoa joudu laajempaan levitykseen. Suunnitelman mukainen palveluntuottajan avustus olisi siis pienentynyt 1138 eurosta noin 800-900 euroon (laskentatavasta riippuen). Jos tätä pienentynyttä avustusta joltain erittäin pieniltä osin tarkistettiin muutamia kymmeniä euroja ylöspäin lautakunnassa, ei ole älyllisesti rehellistä kirjoittaa avustuksen nousseen.
Tällaiset artikkelit, jotka nyt etenkin puolisen vuotta ennen kunnallisvaaleja menevät helposti etusivulle, tulisi tarkistaa ennen julkaisua.
Länsiväylän toimittajan olisin toivonut tutustuvan päätöstä edeltäviin tapahtumiin. Toimijoiden kantaa ei ole otettu mitenkään huomioon artikkelissa, vaikka esim. yllä mainitun kuulemistilaisuuden muistio on netissä.
Valtuutetuilla ei mitenkään mahdollisuuksia tutkia jokaisen käsiteltävän asian taustoja - lisäksi virkamiehiltä on lähes mahdoton saada tietoa asioista kesken valmistelun. Toiset valtuutetut ovat aktiivisempia kuin toiset, mutta yleensä yksittäisten asioiden taustoitus on ko. lautakunnassa toimivan vastuulla.
Tässä tilanteessa on tärkeintä, että Kaupunginhallitus saa nyt kaiken olennaisen tiedon koska asia on virkamiehen otto-oikeudella sinne palautettu. Mikäli tilanne ennen lautakunnan kokousta oli luotu epärealistiselle pohjalle, kannattaisi palveluntuottajien tehdä esim. yhteinen lausunto tarkkoine faktoineen ja lähettää se KH:n jäsenille.
On selvää, että asia pitää käsitellä uudestaan oli lopputulos sitten mikä tahansa.
Jani Tiainen
PS/SIT Valtuustoryhmä
Minä sain sellaisen tiedon, että esiopetukseen varattujen varojen (ml. lisämiljoona) käytöstä tehtiin esitys lautakunnalle. Se olisi lisännyt iltapäivähoitopaikkojen määrää ensi syksynä 350 lapselle ja seuraavana vuonna 700 lapselle. Lautakunta päätti sen sijaan muuttaa palvelutuottajien saamia korvauksia, jonka seurauksena lisäpaikkoja tulee kaksi tai kolme.
Äkkiä näyttää siltä, että tämä ei mennyt siten kuin valtuusto tahtoi. Ja kun lautakunta vielä teki päätöksensä äänestäen niin minusta on erinomaisen perusteltua, että kaupunginhallitus käytti asiassa otto-oikeutta. Tarkastellaan asiaa laajemmin ja perusteellisemmin ja katsotaan onko päätöstä syytä muuttaa.
Jaana Leppäkorpi
Valtuutettu, kaupunginhallitus
Olisipa mukavaa jos kaikki esiintyisivät omalla nimellä! Espoon demareiden mielestä lautakunnan päätös muuttaa huolella valmisteltu esitys, joka olisi tuonut syksylle 350 uutta hoitopaikkaa oli törkeä ja vastoin valtuuston tekemää budjettilisäystä. Meille demareille oli erityisen tärkeää lisätä iltapäiväpaikkoja espoolaisille lapsille ja siksi lisäsimme neuvotteluissa miljoonan kaupunginjohtajan esitykseen. Lautakunnan päätös äänin 6-5 ( kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit) muutti kuitenkin kaiken, syksylle tulee 2-3 lisäpaikkaa ei 350 paikkaa. Tämä oli myös kaikkien tiedossa lautakunnan kokouksessa, jälkeenpäin on turha syyttää virkamiesvalmistelua. Lautakunnan vpj Maria Jungner sd jätti päätöksestä eriävän mielititeen.
Tässä tiedoksi kustannukset osa-aikahoidosta,ennen lautakunnan tekemääpäätöstä 1381,15 ja päätöksen jälkeen lisää 360euroa siis yhteensä 1741,15 per lapsi, Vantaa 820 euroa per lapsi. Kaupungin omana toimintana kustannukset 1037 euroa per lapsi. Näiden lukujen oikeellisuuden voi tarkistaa vt sivistystoiment johtaja Pirjo Mutaselta.
Tällä hetkellä suomenkielisellä puolella on n 3000 lasta lähes täysin yksityisten yritysten palveluntuottajien varassa, jos nämä lapset hoidettaisiin kaupungin omana toimintana samalla rahalla voisimme järjestää 5000 lapselle hoitopaikat!!! Ruotsinkielinen vastaava hoito järjestyy lähes täysin voittoa tavoittelemattomien toimijoiden avulla. Kysyn vaan onko tämä oikein ja tulemme vaatimaan asian pikaista selvittämistä. Espoon valtuuston hyväksymän strategian mukaan palvelut pitää järjestää kustannustehokkaasti. Kiitos kommentit omilla nimillä.
Markku Sistonen sdp valtuustoryhmän puheenjohtaja
Saisiko Markku Sistoselta vielä ystävällisesti tarkennusta.
Kysymys 1: Jos ryhmäavustusta annetaan 15 lapselle 11900 e/vuosi, miten siitä voi tulla 1381,15 e/lapsi? Kun 11900 jakaa 15:llä, jää osamääräksi 793,33 e.
Kysymys 2: Jos osa-aikaisista lapsista (joita on ehkä keskimäärin vuodessa noin 30 % lapsista) maksetaan lisäksi 30 e/kk korkeintaan 10 kuukaudelta, miten tästä saadaan 360 e. Lyhyelläkin matematiikalla 10 x 30 = 300, eli osa-aikaisen lapsen kustannus olisi 1093,33 e/vuosi. Jos osa-aikaisten (30 %) lisäkustannus jyvitettäisiin kaikkien lasten osalle (3350 lasta), tekisi se 883,33 e/lapsi/vuosi. Laskevatko päättäjät nyt koko ajan vain väärillä luvuilla?
Kysymys 3: Jos budjetista puuttuu miljoona ja se puuttuva miljoona on vuosittain aina kuitenkin jouduttu jostain haalimaan kasaan, niin jos budjettiin lisätään miljoona, paljonko ko. budjetin alaiseen toimintaan tulee lisää rahaa?
Edellinen kommenttini livahti liikkeelle näköjään hieman liian pian. Tarkoituksenani oli vielä lisätä, että laskelmat on ehdottomasti saatava kuntoon ennen uusien päätösten tekemistä. Markku Sistosen esittämät luvut olisivat todellakin huomattava lisäys iltapäivätoiminnan resursseihin. Sistonen on toisaalta ensimmäinen ja tähän mennessä, joka puhuu tällaisista summista. Toimijoiden saamien tietojen mukaan resursseja (avustuksia) oltaisiin kuitenkin leikkaamassa siten, että kaupungin nettokustannus lasta kohden on 800 - 900 euroa (nykyisen 1138 euron sijaan). Tämä lautakunnan ratkaisu ei palveluntuottajan näkökulmasta vaikuttanut hyvältä mutta tyydyttävältä. Tietyin edellytyksin (lue: tietyn kokoisissa yksiköissä) toimintaa pystyttäisin jatkamaan saman tasoisena ja ehkä kehittämäänkin ja hyvien, arvokasta työtä tekevien iltapäivätoiminnan ammattilaisten työehdot säilyttämään kohtuullisena. Jos kaupunki katsoo itse pystyvänsä toimintaa järjestämään 1037 euron kustannuksella/lapsi (esim. 15 lapsen ryhmässä tämä tarkoittaisi 15.555 e/vuosi), vaikuttaa tämä summa jo hulppealta tuohon 800 - 900 euroon verrattuna.
Auroran koululla oli suuri etuoikeus pilotoida kolme lukuvuotta kokeilua, jossa koulu järjesti omille 1-2-luokkalaisilleen, erityislapsille sekä kaikille vanhemmillekin. halukkaille oppilaille iltapäivätoimintaa. Kokeiluhankkeen nimi oli TIP. Tulokset olivat upeita. Kaikki raha käytettiin lasten hyväksi. Voittoa ei tarvinnut tavoitella. Raportit löytyvät lautakunnan pöytäkirjoista. Toivottavasti edes ruotsinielisellä puolella käytetään kokemukset hyväksi.
"Ruotsinkielinen vastaava hoito järjestyy lähes täysin voittoa tavoittelemattomien toimijoiden avulla." JA "Auroran koululla oli suuri etuoikeus pilotoida kolme lukuvuotta kokeilua, jossa koulu järjesti omille 1-2-luokkalaisilleen, erityislapsille sekä kaikille vanhemmillekin. halukkaille oppilaille iltapäivätoimintaa. Kokeiluhankkeen nimi oli TIP. Tulokset olivat upeita. Kaikki raha käytettiin lasten hyväksi. Voittoa ei tarvinnut tavoitella. Raportit löytyvät lautakunnan pöytäkirjoista. Toivottavasti edes ruotsinielisellä puolella käytetään kokemukset hyväksi."
En ymmärrä mikä tässä on ongelma järjestää homma kaupungin toimesta!
Kaupungilla on tilat, koulu, ne ovat iltapäivisin osin tyhjillään, kaupungilla on avustajat, jotka ovat iltapäivisin vapaana. Olisiko vaikeaa maksaa koko pvä palkka koko kuukaudelta näille osaaville ja taitaville ihmisille!
Miksi kaataa rahaa yksityisyrittäjien taskuun kun valituksia kuuluu sieltä ja täältä että tao on surkeaa! Vrt. keskustelut "välipalat tasoa vettä ja leipää, ohjelmaa nolla, paikat ränsistyneitä"
Ja miksi tasoa ei ole valvottu, rahaa syydetty vastikkeetta, miten sellainen on mahdollista, miksi ei ole ollu tarkkaa taloudenpitoa, nythän se sitten kostautuu!
Mieluusti näkisin tutun avustajan tutulla lapsella ip-kerhon ohjaajana, ja koulutetun sellaisen!
Oikein pistää jo vihaksi, kun tuota voiton tavoittelua painotetaan! Se, että iltapäivätoimijana on toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai vaikkapa jopa osakeyhtiö, ei todellakaan tarkoita sitä, että iltapäivätoiminnasta tavoitellaan voittoa. Kyse on toimivan yhteisön hallinnointimuodosta. Moni meistä tavoittelee 0-tulosta iltapäivätoiminnassa. Esimerkiksi oma yritykseni on monitoimiyritys (osakeyhtiö), jossa iltapäivätoiminnan tulos on toissavuoteen saakka aina ollut negatiivinen, takavuosina voimakkaasti, toissa vuonna miinusta tuli vain 9000 euroa. Viime vuoden tilinpäätös ei ole vielä valmis. En tälläkään hetkellä voisi kuvitella saavani omaa palkkaani iltapäivätoiminnan rahoista, vaikka työajastani 80 - 90 % kuluu iltapäivätoiminnan asioihin, koska kaikki iltapäivätoiminnan rahat kuluvat toiminnan järjestämiseen. No nyt joku viisas varmaan kysyy, että miksi sitten järjestän iltapäivätoimintaa. Siihen löytyy ihan yksinkertainen selitys: toiminta on mielestäni tärkeätä ja haluan olla sitä kehittämässä ja myös osoittamassa iltapäivätoiminnan arvoa ja merkitystä moniammatillisessa yhteistyössä erityisesti ja oleellisesti tukea tarvitsevien lasten osalta, elän toiminnan antamista haasteista ja niiden voittamisesta, olen onnellinen joka kerralla, kun onnistumme yhteistoimin helpottamaan jonkun lapsen elämistä ja olemista. Minulle kyse on elämäntyöstä. Toinen vahva syy on se, että meillä on joka pisteessä loistava, ammattitaitoinen henkilökunta (osin yhteinen kaupungin kanssa, eli ovat aamupäivät kaupungilla töissä avustajina), jolla on paljon motivaatiota ja joka on sitoutunut työhönsä. Jokainen heistä on ja haluaa olla ylpeä työstään ja jokainen myös odottaa, että sillä ja hänellä on minulle merkitystä ja että välitän ja huolehdin heistä. Siksi nyt taistelen heidän työpaikkojensa puolesta vaikka viimeiseen veripisaraan.
Taloudelliset resurssit ovat valitettavan oleellinen osa myös iltapäivätoimintaa, sillä niiden riittämättömyys vaikuttaa sekä palvelun että työehtojen tasoon. Yrityksen hyvän imagon luominen kestää vuosia. Jos yritys tarjoaa huonoa palvelua vaikka vain puutteellisten resurssien vuoksi, siinä ei auta selittelyt, että saamme kaupungilta vain tämän ja tämän verran. On siis suuri riski yritykselle (jos toki muillekin yhteisöille) tarjota heikkotasoista palvelua, koska maine menee, ja sen myötä myös asiakkaat. Itse en halua tarjota huonoa palvelua enkä huonoja työpaikkoja, en voi myöskään vaatia keneltäkään työntekijältäni työskentelyä huonoa palvelua tuottavassa yksikössä. Vertailun vuoksi voin sanoa, että esimerkiksi varhaiskasvatuksen puolella asiakastyytyväisyys yksityisissä päiväkodeissa on hieman parempaa kuin kunnallisella puolella, joten palveluiden kunnallistaminen ei välttämättä ole positiivinen ratkaisu. Kaupungilla ei liene myöskään riittävästi henkilökuntaa iltapäivätoiminnan puolelle, tai miksi sitten jo iltapäiväkerhojen avustajiksi joudutaan palkkaamaan henkilökuntaa järjestelmän ulkopuolelta? En ymmärrä, miksi tällaisessa asiassa sana yritys on joillekin niin suuri peikko, kun toiminta on alun alkaenkin, jo ennen lakisääteistä italpäivätoimintaa vuonna 2004 ollut yksityistä. Saman aikaisesti kaupunki itse saa yhtiöittää omia toimialojaan miten sattuu. Näitä kaupungin liikelaitoksia sitten johdetaankin kuin suuria pääomayhtiöitä voittoa tavoitellen sillä erotuksella, että kyseessä eivät ole pääomayhtiöön vapaaehtoisesti sijoittajien sijoittamat varat vaan meidän yhteiset rahat. On ollut mielenkiintoista seurata, miten jopa kaupungin omien palveluyksiköiden saama kaupungin palvelu on huonontunut liikelaitostamisen myötä. Sen rinnalla on täysin kohtuutonta ryhtyä julkisuudessa levittämään mielikuvaa siitä, että iltapäivätoiminnan palveluntuottajat olisivat leveästi eleleviä ahneita riistäjäkapitalisteja. Koska yritykseni maine on minulle tärkeä, en salli kenenkään sitä tahrata, en edes yleisellä tasolla!
Siellä se nyt sitten on kaupunginhallituksen esityslistalla http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames, iltapäivätoimintaa koskeva päätösesitys, joka ei merkitse mitään muuta kuin nykyisenmuotoisen iltapäivätoiminnan alasajoa. Suuri ja mahtava ja rikas Espoo on tekemässä lisää leikkauksia lapsiperheiden palveluiden laatuun. Se on jo riistänyt pienten ja vähän suurempienkin iltapäivätoimijoiden ja heidän työntekijöidensä selkänahasta iltapäivätoiminnan kehittämistyön, jonka se nyt riistää uudemman kerran joko ryhtyen itse harjoittelemaan sitä tai luovuttaen sen hyväntahtoisten ja herkkäuskoisten pienyrittäjien kontolle puutteellisin resurssein. Tästä eivät ainakaan hyödy espoolaisperheet eivätkä heidän lapsensa. Käykö kaupunginhallituksessa näin vai vai voittaako hyvinvointi-Espoo? Samassa kaupunginhallituksen kokouksessa esitellään Espoon kaupunki -nimisen yrityksen voitollinen tulos vuodelta 2011 kaupungin oman tiedotteen sanoin -" Espoon kaupungin tulos vuodelta 2011 on kohtuullinen, todetaan kaupunginhallituksen käsittelyyn 13.2. tulevissa tilinpäätöksen 2011 ennakkotiedoissa. Kaupungin vuosikate on 140,5 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 45 miljoonaa euroa." Iltapäivätoiminnan budjetti on "lisä"miljoonineen noin 4,5 miljoonaa, ne 350 lasta lisää maksaisivat n. 300 000 euroa. Virkamiestyöryhmän esityksellä, joka nyt aiotaan kaupunginhallituksessa viedä väkisin läpi, ollaan todellakin viemässä iltapäivätoimintaa säilytyspaikaksi ilman aktiviteetteja. Vaikka kustannukset kasvavat koko ajan, lautakunta teki jo leikkauksia, ja siitä huolimatta leikkauksia halutaan tehdä vielä lisää. Nyt on kaupunginhallituksessa valittavana, halutaanko rahoja käyttää lapsiperheiden palveluihin vai kaadetaanko ne jonkun yksityisen konsultin taskuun ilman todellista vastinetta? Iltapäivätoimintapaikan hinta on tänä päivänä noin 210 euroa/kk/lapsi; haastavassa erityisryhmässä noin 475 euroa/kk/lapsi. Näillä hinnoilla palvelua pystytään tarjoamaan laadukkaana ja monipuolista ohjelmaa tarjoten, tukea tarvitsevien lasten osalta ohjaajat voivat saada jaksamiselleen tuiki tarpeellisen työnohjauksen ja tuen, ja heillä on aikaa myös toiminnan yhteiseen suunnitteluun, jotta haastavat tilanteet ja suuret epäonnistumiset tukea tarvitsevan lapsen arjessa voidaan minimoida, ja moniammatilliseen yhteistyöhön tukea tarvitsevan lapsen tukiverkossa. On kyse näiden lasten tulevaisuudesta ja mahdollisuuksien kasvattamisesta normaaliin elämään. Eikö Espoolla ole varaa tähän? Onko Espoolla todellakin varaa myöhemmin maksaa se lasku joka eittämättä tulee maksettavaksi oikea-aikaisen riittävän tuen puututtua? Kehtaako rikas Espoo kerätä kuntalaisiltaan veroja ja pihdata rahoja juuri lapsiperheiltä?
Numeroiden valossa - lastenhoitaminen näyttää varsin hyvältä businekselta - tarvitseeko yrittäjät vielä enemmin vai olisiko jo aika saada koululaisille hoitopaikka, jotka ovat vielä ilman.
Tässä olisi luvut kyseisen lautakunnan jäsenen vaimon yrityksestä, jonka
varajäsen on myös lautakunnan jäsen (Kai Seppälä) .. ... jos palkkojen jälkeen jää vielä voittoa 1 146000 liikevaihdosta 279 000 eur.. niin en nyt kutsuisi hoitamista pelkästään hyväntekeväisyydeksi, jota tehdän pelkästään työn tekemisen riemusta.
Kysy on enemminkin siitä, että miksi kaupunki ei hoida näitä töitä itse -- onko aina pakko ulkoistaa kaikki - verot nousevat kun yrittäjille valuu voitto taskuun - ja kuntalaiset eivät saa kuitenkaan hyvätasoista palvelua - tai jossain muussa kohdin jäävät ilman palveluita kun raha ei riitä , kun ulkoistaminen maksaa liikaa - mielestäni näin kova tuotto kertoo siitä, että joko ostajat eivät osaa ostaa, jos hoitotyöstä jää liikevoitoksi 32,5 % palkkojen jälkeen !
Ohessa tunnusluvut kyseisestä yrityksestä - jotka ovat aivan vapaasti kenen tahansa tarkistettavissa.
Kissankulman Muksut Oy
2006/12
2008/06
2009/06
2010/06
2011/06
Yrityksen liikevaihto (1000 EUR)
876 1909 1411 1314 1146
Liikevaihdon muutos%
45.50 45.30 10.90 -6.90 -12.80
Tilikauden tulos (1000 EUR)
71 205 276 327 279
Liikevoitto%
11.10 14.50 25.90 33.60 32.50
Mielestäni johtopäätöksiä kokonaisuudesta ei pitäisi mennä yhden yrittäjän tilinpäätösten perusteella tekemään. Tilinpäätöksistä näkee kyllä paljon, mutta pelkkä tulos ei kerro, miten se on tehty. Eikä yhden yrityksen tilinpäätös missään tapauksessa kerro mitään 32 muusta palveluntuottajasta. Kissankulman Muksuilla on sitä paitsi muutakin toimintaa kuin iltapäivätoiminta. Tietääkseni Kai Seppälä ei osallistu iltapäivätoimintaa koskevaan päätöksentekoon lautakunnassa. Kyseessä on siis yksi palveluntuottaja, jolla on muistaakseni 4 kerhoa. Palveluntuottajia on yhteensä 33 ja kerhoja yli 80. Lukijoiden huomiota kiinnitetään vääriin asioihin, kun kaivetaan esiin yksi. Mielikuva siitä, että kaikilla iltapäivätoiminnan palveluntuottajilla olisi näin valtavan hyvä taloudellinen tilanne, on VÄÄRÄ!
Mistä johtuu ero Espoon ja Vantaan kustannuksissa (per oppilas 1138 - 800)?
Jani Tiainen
Täytyy vielä tutkia... Eikö Espoossa kaikki muukin ole Vantaata kalliimpaa? Vantaalla tuossa 800 sadassa kyse ei sinänsä ole kustannuksista, vaan kaupungin jakamista avustuksista, jotka tällä hetkellä ovat noin 800 e/oppilas/vuosi, mutta joita opetuslautakunnan (9.1.2012) esityksestä tultaneen jo tämän vuoden keväälle ja edelleen syksyksi korottamaan n. 80 - 90 eurolla/lapsi seuraavin päätöspöytäkirjan sanoin "Valtioneuvosto on muuttanut Vantaan talousarvion hyväksymisen jälkeen laskentaperusteita hallitusohjelman
mukaisesti niin, että Vantaan saama valtionosuus tulee olemaan vuonna 2012
1 650 264 euroa. Em. johdosta tullaan vuoden 2012 aikana esittämään talousarviomuutoksena
300 000 euron lisäystä palveluntuottajien avustusmäärärahaan. Palveluntuottajille myönnetyt avustukset ovat pienet todellisiin kustannuksiin nähden. Mikäli talousarviomuutos hyväksytään, tullaan palveluntuottajille myöntämään lisäavustusta kevään 2012 toimintaan myöhemmin."
Vantaa myös huolehtii erityisimmistään itse järjestämissään iltapäiväkerhoissa (2 kpl), joiden kustannukset eivät ole laskelmissa mukana. Vantaalla palveluntuottajat ovat pääsääntöisesti muualtakin tukea ja avustuksia saavia järjestöjä, joten toiminnan pyörittäminen varmasti sujuu. Eikö kuitenkin olisi kohtuullista, että lakisääteisen perusopetuksen iltapäivätoimintaa voisi pyörittää siihen eikä muuhun tarkoitetuilla varoilla? Kiinnittäisin vielä huomiota tuohon pöytäkirjan lauseeseen "Palveluntuottajille myönnetyt avustukset ovat pienet todellisiin kustannuksiin nähden." ja siihen, että espoolaisen virkamiestyöryhmän esityksellä oltaisiin espoolaisia avustuksia alentamassa 780 euroon/lapsi; varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan 26.1. tekemällä päätöksellä taso olisi sama kuin se Vantaallakin tulee olemaan.
Nyt täytyy hieman korjata, kun edelliseen viestiini pääsi - väsymyksestä johtuen varmaan - paha laskuvirhe. Vantaallahan on siis noin 1800 iltapäiväkerholaista, joten lisärahoitus olisi 160 - 170 lasta kohden tuohon kahdeksaansataan. Espoo olisi siis jo lautakunnan päätöksellä antamassa paljon Vantaata vähemmän avustuksina lasta kohden, puhumattakaan, mitä virkamiestyöryhmä esittää. Toisin sanoen: Vantaa tähtää eteenpäin ja parempaan, Espoo - mikäli virkamiesten esitys menee läpi - selkeästi huonompaan.
Minkä takia on muka epäilyttävää tai huono asia, että joku kauan toimintaansa kehittänyt palveluntuottaja pärjää hyvin (kissankulman muksut)? Lapsilla on koulun tiloissa turvallinen ja virikkeellinen ympäristö,ahkerat ja lämminsydämmiset hoitajat,paljon ohjattua ja tasokasta tekemistä kuin harrastusryhmissä,läksyjen tekoon,hyvään ystävän käytökseen ja hyviin tapoihin kannustetaan,välipala on terveellinen ja riittävä, sitä saa lisää,ulkoillaan paljon,tiedotus meille perheisiin ja kouluun toimii, on tarpeeksi siistiä ja kaikkialla lasten ihania töitä.
Se sijaan erittäin huolestuttavaa,että lapsiemme turvallisuutta varten on ensi vuonna vähemmän varoja. Hoitajia on iltiksissä vähemmän,lyhyemmät työajat ja siis vähemmän suunniteltua tekemistä ja muita tärkeitä viihtymiseen liittyviä asioita.Luultavasti välipalat muuttuvat huonommiksi,avustajia ei saada enää ja lapsemme joutuu vaaratilanteisiin "erityislasten" takia kun vähät hoitajat joutuvat paimentamaan perusryhmää yksin.
Olen ollut todella tyytyväinen asiakas,mutta olenko ensi vuonna?Kiitos vaan Espoon kaupunki panostuksesta tulevaisuuteen ja lapsiin.
Alla olevan viestin laitoin tänään Länsiväylän toimitukseen. Jään odottamaan sieltä pikaista vastausta kaikkiin artikkelissa kirjoitettuihin virheisiin sekä siihen, että jopa otsikkotasolla lehden ykkösuutisessa iltapäiväkerhojen palveluntuottajat leimattiin täysin syyttä.
"Arvoisat vastaava päätoimittaja, päätoimittaja, uutispäällikkö ja toimittaja,
Kirjoitan teille suoraan liittyen eilisessä 8.2. Länsiväylässä ilmestyneeseen iltapäiväkerhotoiminnan rahoitukseen ja Espoon kaupungin uusimpiin päätöksiin liittyvään artikkeliin. Aihealueen päätöksentekoa melko tiiviisti seuranneena haluan ilmaista teille huoleni uutisen epäkohdista ja puutteista.
Artikkelissa oli mielestäni useita selkeitä asiavirheitä. Nämä virheet luovat asiasta tarkemmin tietämättömälle lukijalle väärän ja harhaanjohtavan kuvan tehdyistä päätöksistä. Espoon kaupungin sivuilla on selkeät pöytäkirjat, joista päätökset ja luvut voi tarkistaa ja näin välttää tilanne, jossa virheellistä tietoa välitetään lukijoille.
Heti ensimmäisessä kappaleessa mainittiin, että suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päätti nostaa palveluntuottajille maksettavia avustuksia. Näin ei tosiasiassa ole. Virkamiestyöryhmä esitti huomattavia leikkauksia palveluntuottajien avustuksiin siten, että Espoon kaupungin kustannukset per lapsi olisivat vähentyneet 1138 eurosta noin 800-900 euroon. Palveluntuottajien kuulemistilaisuuden jälkeen uudessa lautakunnan kokouksessa päätettiin tehdä muutama pieni kompensaatio palveluntuottajien pienentynyttä tukea helpottamaan. Näin ollen palveluntuottajien tuki päätettiin edelleen pitää huomattavasti pienentyneessä summassa, vaikka muutama korjaus tukiperusteisiin tehtiin. Lukijalle tämä totuudenmukainen asianhaara ei selviä, vaan pelkästään harhaanjohtavana kuvana se, että tukea olisi alkuperäisestä nostettu.
Toinen selvittämisen arvoinen lause tulee heti toisen kappaleen alussa: ”Virkamiehet esittivät lautakunnalle mallia, jossa iltapäiväkerhotoimintaan olisi saatu 350 uutta iltapäiväkerhopaikkaa.” Epäilemättä virkamiesten esitykset pyrkivät iltapäivätoiminnan piiriin saatavien lasten määrän lisäämiseen. Huomion arvoinen seikka on kuitenkin se, että iltapäivätoiminta on viime vuosina ollut vahvasti alibudjetoitu (ymmärtääkseni noin miljoona euroa/v.), jolloin annetulla lisämäärärahalla paikataan pitkälti tätä alibudjetoinnin ongelmaa. Tällöin toiminta ei siis saa varsinaisesti yhtään uutta rahaa ja näin uusia kerhopaikkoja, vaan toiminta on mahdollista pitää saman laajuisena ja laatuisena. Myös poliitikoille asia näyttää olevan epäselvä. Väite (ja lähde) tulisi siis mielestäni selventää lukijalle epäselvyyksien välttämiseksi.
Seuraava kyseenalainen ja osaltaan harhaanjohtava väite on kolmannen kappaleen ensimmäinen lause ”Virkamiesten esitys ei kuitenkaan kelvannut lautakunnalle.” On totta, ettei virkamiesten tekemä erittäin laaja ja iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteita pitkälti uudelleen muokkaava esitys mennyt lautakunnassa 100% sellaiseen läpi, mutta näin tapahtui kuitenkin erittäin pitkälti ja oleellisilta osin. Vain melko pieniä muutoksia tapahtui lautakunnan lopullisessa päätöksessä liittyen alkuperäiseen esitykseen. Nyt uutisessa annetaan ymmärtää, että lautakunta olisi täysin torpannut virkamiesten esityksen (ja vielä palveluntuottajien hyödyksi), joka on epätotta.
Tämän jälkeen artikkelissa on otteita poliitikko Markku Sistoselta (SDP).
Sistosen lausuntojen jälkeen tulee seuraavassa kappaleessa jälleen harhaanjohtava väite. Lause ei suoranaisesti ole virheellinen, mutta jättää kertomatta faktatietoa, jonka perusteella lukija saisi paremman ja objektiivisemman kuvan väitetystä asiasta. (”Iltapäiväkerhopaikka maksaa Espoossa keskimäärin 1 138 euroa vuodessa. Vantaa selviää vajaalla 800 eurolla lasta kohden. Jos kaupunki ottaisi toiminnan omiin nimiinsä, tämä maksaisi selvityksen mukaan vajaat 900 euroa kerhopaikkaa kohden.”) Koska uutisen pääteema on iltapäivätoiminnan järjestäminen ja valtuuston sekä suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan päätökset siihen liittyen, olisi mielestäni relevanttia huomauttaa, että lautakunnassa vastikään (26.1.) tehty päätös vahvistaa, että toiminnan kustannukset kaupungille laskevat huomattavasti.
Kuten lautakunnan pöytäkirjassa mainitaan: ”Vertailutietona voidaan todeta, että nykyisillä avustusperiaatteilla toteutetun iltapäivätoiminnan kustannukset ovat suomenkielisessä iltapäivätoiminnassa keskimäärin 1138 euroa ja ruotsinkielisessä iltapäivätoiminnassa 817 euroa oppilasta kohti. Nyt ehdotettavassa mallissa keskimääräiset kustannukset olisivat 900 euroa oppilasta kohti. Kaupungin omana toimintana iltapäivätoiminta tulisi maksamaan keskimäärin 881 euroa oppilasta kohti. Vantaalla iltapäivätoiminta maksaa keskimäärin 794 euroa oppilasta kohti.”
Lautakunnan 26.1. päätöksen mukaan toiminta olisi siis jatkossa kustannuksiltaan käytännössä saman suuruista kaupungin itse tuottamana kuin palveluntuottajien kanssa yhteistyössä tehtynä (noin 900€). Tätä ei kuitenkaan kerrota, vaan viitataan iltapäivätoiminnan järjestämisen aiempien vuosien kustannuksiin (1138€) ja annetaan ymmärtää tämän summan olevan keskimääräinen kustannut jatkossakin. Koska artikkelissa on kuitenkin kyse nyt käsittelyssä olevista seikoista ja toiminnan periaatteisiin tehtävistä muutoksista, tämä fakta olisi tilanteen kokonaiskuvan hahmottamiseksi olennaista mainita.
Artikkelin lopuksi ollaan pyydetty kommentti kehittämispäällikkö Juha Nurmelta, joka käsittääkseni on virkamiestyöryhmän vetäjä ja näin kaikilta osin tietoinen päätöksenteon kulusta liittyen iltapäivätoiminnassa tehtäviin muutoksiin. Lisäksi hänen asemansa on objektiivinen eikä heijastele mitään erityistä puoluekantaa tai motivaatiota. Tässä tapauksessa on mielestäni huomiota herättävää, ettei häneltä virkamiehenä mitä ilmeisimmin ole pyydetty faktatietoa tehdyistä päätöksistä, jos toimittaja ei niitä itse kaupungin sivuilta ole saanut. Näin hänen kommenttinsa artikkelin aivan lopuksi on joltain osin lukijan silmissä nähtävissä myös siten, että se allekirjoittaa koko aiemman artikkelin ja siinä esitetyt väittämät tietyllä tavalla totena.
Lopuksi tekisin muutaman yleisen huomion näin maallikkona liittyen tämän artikkelin toimitustyöhön. Länsiväylää lukevana espoolaisena ymmärrän tietyn pakon tehdä suht monimutkaisista kunnallisen päätöksenteon prosesseista lukijalle yksinkertaisemmin hahmotettavimpia. Tämä ei kuitenkaan saisi mielestäni vaarantaa faktana esitettävien uutisten totuudenmukaisuutta.
Monesti ei myöskään täysin ymmärrettävästi voida artikkeliin sisällyttää useita näkökantoja tai aiheeseen läheisesti liittyvien toimijoiden vastineita. On kuitenkin hieman hämmentävää, että asiaa kommentoi enimmäkseen SDP:n toimija ja aihepiirin täysin tuntevalta asiantuntijalta on otettu vain yksi kommentti.
Lukijana minua hämmästyttää tällainen uutiseksi muotoiltu artikkeli tässä tapauksessa."
"Kiitos vaan Espoon kaupunki panostuksesta tulevaisuuteen ja lapsiin."
Miksi pitää maksaa tyhjästä, siitähän tässä on kysymys. Rahaa olisi mennyt ilman vastiketta bisnesmiesten taskuun.
Ja ovatko kaikki ip-kerhot kuvaamasi kaltaisia, niitähän toimii muissakin tiloissa kuin koulun tiloissa.
Ja jos saisit sen kerhopaikan halvemmalla kun se olisi kaupungin omaa toimintaa ja kolmasluokkalainenkin pääsisi sinne, eikös se olisi plussaa?
Monella on sellainen kuva iltapäivätoiminnasta, että siellä vaan leikitään ja pidetään lapsia säilössä. Tosiasia on että lakisääteinen iltapäivätoiminta on perusopetuslakiin kirjattu tukitoimi lapsille. Lakiin on erittäin tarkasti määritelty minkälaista toiminnan tulisi olla. esim.
"Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa"http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031136
Lisäksi ohjaajan pätevyys on erittäin tarkasti määritelty valtioneuvoston asetuksella Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajasta. esimerkiksi näin
"Aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaajana toimimaan on kelpoinen henkilö, 1) joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, opistoasteen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä hankittu tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana taikka 2) jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta tai toimia oppilaanohjaajana." http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040115
Nämä suuret avustussummat joita palveluntuottajien väitetään saavan ovat seuraavanlaiset uusien periaatteiden mukaan. Jos lapsista olisi osaikaisia esimerkiksi 20% eli 3, summa olisi 12 kokoaikaiselta 1440€/kk ja osa-aikaisilta 180 €/kk. yhteensä tästä tulisi huoltajilta 1620 €/kk. Kaupungin avusuksena taas tulisi 11700 €/vuosi/ 15 ryhmä. Kuukausitasolla (10 kk, sillä toiminnan suunnittelu ja valmistelu alkaa jo elokuun alusta) tämä tekee 1170 €/kk avustuksina. Yhteensä kulujen kattamiseen ryhmä saa siis n. 2790 €/kk joka vaihtelee osa-aikaisten määrästä riippuen 2070-2970 €/kk välillä.
Rekrytointi alalle on vaikeaa, sillä työtunteja pystyy tarjoamaan keskimäärin vain 20-25h/vko. Nämä samat ihmiset työllistyvät koulunkäyntiavustajiksi, opettajiksi, varhaiskasvatukseen, nuorisotyöhön jne. On erittäin vaikea palkata pätevää ihmistä 20-25 viikkotunniksi jos tarjolla on täyspäiväinen työ jossain muualla. Alan työehtosopimuksien mukaan ohjaajalle tulisi maksaa noin 1800-2000 €/kk täysipäiväisestä työstä. Osapäiväisen työntekijän kulut ovatkin sitten pienemmän mukaan: 900 € palkkakuluja + 103,5 vuosilomakorvaus + 51,75 lomaraha=1055,25 palkkakuluja+ 27% sosiaalikuluja = 1340€ /kk/ohjaaja. Tähän ei ole laskettu nyt mukaan sairaspoissaoloja eikä työterveydenhuoltoa tai vakuutuksia. Mutta nämä kaikki mukaan laskettuna yhden työntekijän henkilöstökulut nousevat helposti n. 1900€/kk.
Espoon kaupungin ruokapalvelut taas maksaa 27 €/lapsi/kk ja tästä summasta ei vähennetä päiviä, jolloin ruokaa ei tarjota. 15 lapsen ryhmälle tästä tulisi siis 405 €/kk kuluja. Jos yhdistämme tähän henkilöstökulut 1900 €/kk, kuluja saamme 2305 €/kk välipalasta ja yhdestä ohjaajasta. Jäljelle jää siis 485 €/kk/ryhmä. Tällä summalla tuleekin sitten maksaa kaikki loput kulut joita toiminnassa on esimerkiksi; laitehankinnat, puhelikulut, materiaalikustannukset, muut hankinnat, lasten vakuutukset (kyllä lapsetkin pitää vakuuttaa), huoltajien ja koulun kanssa käytäviin keskusteluihin kuluvat henkilötyötunnit, polttoainekulut, tulostuskulut yms. yms.
Tästä ei oikeasti jää hirveän paljon voittoa, jos ollenkaan palveluntuottajalle. Palveluntuottaja joutuu kuitenkin tekemään normaalitöidensä ohessa mm; kirjanpidon, laadunvalvonnan, rekrytoinnin, suunnittelun, yhteydenpidon kouluun ja muihin toimioihin, yhteydenpidon lastensuojeluun yms. Puhumattakaan niistä sadasta muusta juoksevasta asiasta jotka nousevat esiin. Eikö hyvin tehdystä työstä kuulu saada palkkaa? Oletetaanko että palveluntuottajat ja alalla työskentelevät tekävät tätä työtä ilmaiseksi? Eikö silloin opettajien, lastentarhaopettajien, poliisien, pelastustoimen jne. ihmisten tulisi tehdä työtä ilmaiseksi?
Kirjoituksissa on myös verrattu ruotsinkielistä toimintaa suomenkieliseen toimintaan. Kukaan ei ole ottanut huomioon että ruotsinkielisessä toiminnassa ei juurikaan ole erityislapsia, eikä ollenkaan vaikeita erityislapsia. Suomenkielisessä toiminnassa taas on reilusti yli 300 erityislasta, joista monet ovat vaikeasti erityisiä. Kaikista suurimman riskin näistä lapsista luovat sosiaalisesti ja tunneelämältään haastavat lapset, jotka saattavat olla erittäin väkivaltaisia. Monilla ns. tavallisillakin lapsilla korostuvat tunne-elämän vaikeudet koulupäivän jälkeen. 15 vuotta alalla olleena voin todeta että nämä ongelmat ovat vaikeutuneet vuosi vuodelta. Tämä on syy siihen miksi suomenkielinen IP- toiminta maksaa enemmän. Meillä on erittäin haastavia lapsia ja huoltajia, ja kustannusleikkaukset ja toiminnan laadun alas ajaminen luo ihan oikeita henkilöriskejä.
Edellisen kommentin henkilöstökulut taisivat olla ihan minimisellaiset. Alalla on kuitenkin paljon sellaisia ammatilaisia, joille on ehtinyt karttua täydet ikälisät; ja siltikin palkka on työn vaativuuteen nähden liian pieni.
"Rekrytointi alalle on vaikeaa, sillä työtunteja pystyy tarjoamaan keskimäärin vain 20-25h/vko. Nämä samat ihmiset työllistyvät koulunkäyntiavustajiksi, opettajiksi, varhaiskasvatukseen, nuorisotyöhön jne. On erittäin vaikea palkata pätevää ihmistä 20-25 viikkotunniksi jos tarjolla on täyspäiväinen työ jossain muualla"
niin, jos tämä tehtäisiin kunnan omana työnä, niin aamupäivä koulun puolella ja iltapäivällä kerhon puolella, silloinhan siinä on täydet tunnit!
Ei ole päättäjillä helppoa asiaa pöydällään!
Jakaisin kuitenkin mielellään vielä muutaman myönteisen kokemuksen, jota Auroran koululla toteutetussa kolmivuotisessa kokeilussa saatiin. (Tämä TIP-kokeiiluhan käynnistyi kahden espoolaisvaltuutetun Sanna Lauslahden ja Pia Kauman aloitteesta).
(1) Joustavuus. Iltapäivätoiminnan henkilöstötarve vaihtelee eri päivinä iltapäivän aikana. Jos iltapäivätoiminnan ohjaaja on myös koulunkäyntiavustaja, henkilöstöresurssia voidaan käyttää joustavasti.
(2) Taloudellisuus. Kulurakenne kevenee, jos koko ip-henkilöstöä ei seisoteta töissä kun lapsia on vain muutama päivän päässä.
(3) Notkeus. Jos myös ip-toiminta on koulun toimintaa, kaikenlaiset ohjelmanmuutokset on yksinkertaista ottaa huomioon.
(4) Kasvatukselliunen kokonaisvaltaisuus. Osana koulun toimintaa varsinaiseen ip-toimintaan on helppoa liittää erilaista varsinaista oppilaskerhotoimintaa rikastamaan iltapäivän ohjelmaa.
(5) Tiedonkulku. Tottakai tieto kulkee paremmin yhden organisaation kuin kahden eri organisaation välillä. Ja päinvastoin: salassapitoa korostavat säädökset toteutuvat paemmin koulun omassa toiminnassa.
Ongelmaton tämä kouluvetoinen malli ei ole. Ehkä se ei edes sovi joka paikkaan.
Kunnan perustoimintaan kuuluu hoitaa ne toiminnat itse jotka on halvempia kun ulkoistamisella ja päivastoin jos ulkoistaminen halvempaa.Sitä kutsutaan kannattavuus laskelmaksi missä toki myös täytyy muistaa laatu tekijät .Toivottavasti tämä on huomioitu ilpäiväkerho toiminnassa.Sitten yritysfaktaa,yrtyksen täytyy tavoitella voittoa koska muuten se ei vaan yksinkertaisesti pysty toimimaan,eihän se työntekijäkään tee työtä ilman palkkakaan.
Allekirjoitan täysin sen, että iltapäivätoiminta bisneksenä ei ole kultakaivos. Tulot palavat kuluihin ja riskiä piisaa, mm. rekrytointia saa tehdä jatkuvasti ja sairauslomista syntyy isoja ylimääräisiä palkkakuluja.
Yrittäjä kantaa paljon riskejä kaupungin puolesta ja siitä on aivan oikein saada korvaus.
Jos tilinpäätöksiä lähdette tutkimaan, huomioikaapa ainakin nämä asiat: 1) yrityksellä voi olla muutakin toimintaa (oikeastaan on pakkokin, koska ip ei kannata hyvin yksinään) ja 2) yrittäjällä on kaksi eri tapaa ansaita. Yrittäjä voi maksaa itselleen palkkaa, mikä näkyy tuloslaskelmassa henkilöstökulujen sisällä. Yrittäjä voi myös jättää taloonsa voittoa ja maksaa sen ulos osinkona. Osingon tapauksessa keskivertoyrittäjä hyötyy pienempinä veroina jonkin verran, joten monet yrittäjät varmastikin tekevät näin. Hyöty ei ole kovin kummoinen, koska yrityksen voitto on jo verotettu, mutta jotain kuitenkin.
Yksittäisen tuloslaskelman perusteella ei siis voi sanoa juuri mitään iltapäivätoiminnan kannattavuudesta ilman asiallista yritystutkimusta.
Voisiko avustaja pyöräyttää vielä iltapäiväkerhon koulupäivän päätteeksi? No, ainakin ne avustajat, jotka itse olen nähnyt työssä, ovat koulupäivän jälkeen tehneet jo ison päivän: erityislasten intensiivinen auttaminen on kova homma. Jos tämän päälle pitäisi suunnitella, ja toteuttaa ip, kyseessä on ainakin 1,5 työpäivää. Tai sitten ei suunnitella, organisoida, olla yhteydessä vanhempiin jne. "Tunnit täyteen" ei tässä mittaa ollenkaan yhden ihmisen kykyä suoriutua kahdesta vaativasta tehtävästä putkeen ilman taukoa.
Tämä keskustelu on ollut erittäin hedelmällinen ja toivon tässä käsiteltyjen asioiden menevän myös KH:lle tiedoksi. Varmaan näin käykin, koska Jaana Leppäkorpi osallistui tähän.
Martti Hellströmin kuvaamaa "Auroran mallia" olisi varmaan syytä pyrkiä levittämään sellaisiin oppilaitoksiin jossa se voidaan tuon pilotin kokemuksen perusteella hyvin toteuttaa.
Jani Tiainen
Koulunkäyntiavustajat tekevät tosi arvokasta ja vaativaa työtä. Totuus vain on, että alakoulussa tuntimäärät ovat niin alhaiset, että pelkällä kka-tunneilla ei elä. Siksi - varmaankin myös monessa ulkopuolisten järjestämissä ip-kerhoissa käytetään ohjaajina saman koulun avustajia. Jos koulu on toiminnan järjestäjänä, kokonaistyömäärän säätämiseen kullekin työntekijälle optimaaliseksi on hyvät mahdollisuudet.
Mitoitamme ohjaajiemme/avustajiemme työajan hyvässä yhteistyössä koulun ja itse työntekijän kanssa pääsääntöisesti sellaiseksi kuin työntekijä itse tahtoo. Näin meillä ainakin tehdään niiden koulujen kanssa, joissa toimitaan, eikä asiassa ole ilmennyt ongelmia, eikä sopiminen edes ole vaikeata, vaikka työnantajia onkin kaksi.
Länsiväylän on todellakin syytä katsoa peiliin, juttu on aiheuttanut vahinkoa ja osin peruuttamatontakin. Raflaava otsikko ja muutamat tarttuvat asiat tekstissä määräävät sen, mitä lukijalle jäi mieleen, eikä jokin pikkuinen korjaava jutunpoikanen tätä muuta. Loanheitto toimii, mutta sanomalehden pitäisi välttää sellaista kaikin keinoin.
Moitetta myös Espoon suuntaan: ymmärrän toimittajaparkaa siinä mielessä, että kaupungin pöytäkirjoista on niin vaikea saada selvää, että virhetulkintoja tulee vahingossakin. Kaupungin pitäisi todella, todella paljon panostaa viestinnän selkeyteen, saatavuuteen, ajoitukseen ja kohderyhmiin, jotta tällaisia tarinoita ei julkaistaisi. Päätöksiäkin saataisiin aikaiseksi vähemmillä kokouksilla, väitän.
Iltapäiväkerhon ohjaajana minun päätavoite on tarjota lapselle turvallinen kerhopäivä koulun jälkeen. Jotta se on mahdollista ja jotta se kerhopäivä olisi lapselle hauska, innostava, opettavainen, niin sen turvaamiseksi ja takaamiseksi tarvitaan suunnitteluaikaa ja kerhon henkilökunnan yhteisiä palavereita ilman lapsia paikalla. Silloin kun lapset on paikalla, niin haluan keskittyä lasten kanssa olemiseen. Työnantajani tietää tämän ja työaikaani kuuluu myös suunnittelutunteja ja palaveriaikoja ilman lapsia. Työkaverini, jotka ovat avustajia koulun puolella pääsevät harvoin mukaan palavereihin ennen kerhopäivän alkua, mikä aiheuttaa sen, että joudumme pitämään palavereita lasten ollessa paikalla ja silloin asioita voi käsitellä vain pintapuolisesti. Palaverista työajan jälkeen kello viidestä kuuteen harva tykkää, jos on aloittanut työpäivänsä jo kello 8 avustajana tai jos on ollut aamutoiminnan ohjaajana kello 7 alkaen. Jos teet täysillä töitä lasten kanssa koko päivän, niin silloin on aika väsynyt ja olisi kiva päästä kotiin 8 tunnin työpäivän jälkeen. Halusin tuoda tälläisen katsontakannan esille siitä, että koulukäyntiavustajat iltapäiväkerhon ohjaajina ratkaisivat kaikki iltapäiväkerhojen rahoituksen ongelmat. Avustajat ovat myös mainioita ohjaajia, mutta jos sellaiseen siirrytään, että avustajasta ohjaajaksi, niin helposti kahdeksan tunnin päivä vaan täyteen, niin iltapäiväkerhoista tulee lasten säilytyspaikkoja, jossa tehdään vain se minimi. Missä välissä tämä avustaja/ohjaaja suunnittelee? Missä välissä voi purkaa tuntoja työkaverille, jos tuntuu vaikealta? Minusta olisi ihanaa, jos kaikille 2- luokkalaisille löytyisi paikka iltapäiväkerhosta, mutta mielummin minä tarjoan omalla työpanoksellani ihanan iltapäivän pienemmälle joukolle lapsia kuin tarjoaisin isommalle joukolle säilytyspaikan, jossa aikaa huomioida yhtä lasta on muutama minuutti päivää kohti. Iltapäiväkerhon ohjaajan työ ei ole mitään helppoa leikkimistä lasten kanssa, jonka voi hoitaa "tosta noin vain" . Iltapäiväkerho tarjoaa minulle hyvän työpaikan, josta tuntipalkkani on melkein tuplasti se, mitä viestiketjussa aikasemmin oli. Joten sellaisia työnantajia iltapäiväkerhon palveluntuottajista löytyy myös.
TIPissä löytyi joustavat mallit ja rakenteet myös tuolle suunnittelulle. Vanhempien ja lasten palaute oli kolmen toimintavuoden ajana tosi myönteistä. Se on fakta, että 8 tuntia on pitkä päivä.
Kokosin perustiedot Auroran koulun TIP-hankkeesta osoitteeseen
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2012/02/iltapaivatoiminta-herattaa-isoja.html
Klikkaamalla blogin oikeasta sarakkeesta aiheitta TIP halukas löytää lisätietoa.
Ymmärsinkö oikein, näistäkö vaihtoehdoista puhutaan, jos kerran budjetti ei ole pitänyt kutiaan vuosikausiin?
- Enemmän iltispaikkoja isommalla rahalla (laatu säilyy, budjettiin 2 miljoonaa lisää korjaamaan Espoon todellisten kustannusten ja alibudjetoinnin ero + lisäpaikkojen kustannus.)
- Enemmän iltispaikkoja nykyisellä rahalla (laatu heikkenee, budjettiin miljoona lisää korjaamaan alibudjetoinnin ja todellisten kustannusten ero)
- Nykyiset iltispaikat nykyisellä rahalla (laatu säilyy, budjettiin miljoona lisää, jotta se vastaa todellisia kustannuksia).
- Säästöjä etsitään tutkimalla missä kouluissa Auroran mallia voisi käyttää. Laajasti käytettynä vaatinee suuren organisointiponnistuksen.
- Säästöjä ei etsitä heikentämällä pienipalkkaisten ihmisten toimeentuloa, varsinkin kun heitä on vaikea löytää näihin töihin.
Jos olen oikein ymmärtänyt Auroran TIP-mallia ei olla skaalaamassa. Ruotsinkielisellä puolella ollaan hahmottelemassa mallia, jossa kunta hoitaa iltapäivätoimintaa (ei koulu).
"Säästöjä ei etsitä heikentämällä pienipalkkaisten ihmisten toimeentuloa, varsinkin kun heitä on vaikea löytää näihin töihin."
JOS kunta hoitaisi sen omana työnään, niin koulunkäyntiavustaja voisi luontevasti siirtyä ip-kerhon ohjaajaksi, kun se olisi koulun tiloissa, koulun jälkeen.
Pienipalkkainen ihminen saisi kokopäivätyön.
Ja pienipalkkainen ihminen maksaisi edelleen veroa, mutta pikkuisen enemmän.
Ja esim. oppisopimuskoulutus sopisi tähän malliin erityisen hyvin, saataisiin lisää koulutettua väkeä, mikä on suuntaus nykyisin.
Ilman koulutusta kun ei oikein ole asiaa mihinkään. Sieltä olisi hyvä nuoren ihmisen aloittaa työuransa.
"Säästöjä ei etsitä heikentämällä pienipalkkaisten ihmisten toimeentuloa, varsinkin kun heitä on vaikea löytää näihin töihin."
JOS kunta hoitaisi sen omana työnään, niin koulunkäyntiavustaja voisi luontevasti siirtyä ip-kerhon ohjaajaksi, kun se olisi koulun tiloissa, koulun jälkeen.
Pienipalkkainen ihminen saisi kokopäivätyön.
Ja pienipalkkainen ihminen maksaisi edelleen veroa, mutta pikkuisen enemmän.
Ja esim. oppisopimuskoulutus sopisi tähän malliin erityisen hyvin, saataisiin lisää koulutettua väkeä, mikä on suuntaus nykyisin.
Ilman koulutusta kun ei oikein ole asiaa mihinkään. Sieltä olisi hyvä nuoren ihmisen aloittaa työuransa.
Kyllä avustaja voi jatkaa päiväänsä ulkopuolisen palveluntarjoajankin iltiksessä. Se ei vaikuta kaupungin kustannuksiin mitenkään.
Tarkoitin, että iltistoiminnan budjettia survomalla ei aiheuteta tilannetta, jossa riittävän väen palkkaaminen ei ole mahdollista kunnollisin työsuhde-eduin.
Aikaisemmissa kommenteissa on tästä selkeä laskelma: nyt esillä oleva tukirakenne mahdollistaa juuri ja juuri pienipalkkaisen ihmisen henkilöstökulut, välipalat ja vähän rahaa hallintoon sekä hankintoihin.
Myönnettäköön, että suuri talo (kuten kaupunki) selvinnee halvemmalla kirjanpidon kuluissa kuin ihan pieni yritys. Satanen kuukaudessa.
Sairauslomakustannuksista: tavallinen suomalainen yrittäjä tekee työnsä vaikka pää kainalossa, koska tuuraajia ei ole joka oksalla. Niinpä yrityksen sairauslomakustannukset ovat pienet, mutta rahaa jää "voittoihin". Kuvittelisin, että kunnan työntekijä ottaa helpommin saikkua ja tuuraaja maksetaan ilman muuta.
"Kuvittelisin, että kunnan työntekijä ottaa helpommin saikkua ja tuuraaja maksetaan ilman muuta."
Ei pidä paikkaansa, ei sijaisia saa noin vaan, ei ole mistä ottaa.
Hei "oppisopimuksella lisää", totta on, ettei aina olekaan, mistä ottaa. Jos sijainen puuttuu, osassa tapauksissa on kyse siitä. Aina ei myöskään saa ottaa. Yksityisellä päätös sijaisen palkkaamiseksi on helppo tehdä. Kaupungin omien työntekijöiden osalta lupa sijaisen ottamiseen onkin ymmärtääkseni toinen juttu. Tähän olemme saaneet tutustua seuratessamme avustajiemme sairastapauksia: jos meidän kerhojen avustajista sairastuu kaupungin palkkalistoilla oleva avustaja, sijaista ei tule, jos puolestaan sairastuu Seuren palkkalistoilla oleva avustaja, sijainen tulee n. 90%:n varmuudella. Kun sijainen puuttuu, on kyseessä ohjaaja tai avustaja, työt kaatuvat muiden niskaan.
Eiköhän työntekijän kannalta ole kuitenkin kaikkein parasta, että vaihtoehtoja on. Voi halutessaan hakea töitä kaupungilta, Seurelta, järjestöltä, seurakunnalta, yksityiseltä yritykseltä tai vaikka vanhempainyhdistykseltä, kukin sen mukaan, mikä itselle sopii parhaiten tai vaikka paria näistä yhdistellen. On myös hyvä muistaa, että mikä tahansa muutos, on se sitten yksityisestä kunnallistamista taikka kunnallisesta yksityistämistä tai yksityiseltä toiselle yksityiselle tai kunnalta toiselle kunnalle siirtämistä aiheuttaa työntekijälle epävarmuutta ja turvattomuutta. Harvemmin työntekijä siinä voittaa.
Yrityksen voitoista menee muuten yhteisöverot takaisin Espoon pussiin. Se ei vain näy iltapäivätoiminnan kustannusten vähennyksenä vaan ihan toisessa paikassa yhteisöverojen tuottoina.
Hyvä että syntyy keskustelua puoleen ja toiseen, sinne sun tänne. Ehkä löydämme oivan ratkaisun tähän pulmaan.
Oli miten oli kenen toimesta ip-toiminta järjestetäänkään, niin toivon että se tehdään kunnolla.
Vieläkin velloo mielessä ne kauhutarinat "vettä ja leipää"-välipaloista ja huonosta ohjauksesta, jos ollenkaan, huonoista tiloista ja "rahat käärivistä" yrittäjistä. Toivon että saadaan taitavia ammattilaisia, koulutettuja ohjaajia jotka osaavat olla näitten murujen kanssa asiallisesti, tietojaan ja taitojaan jakavia, osaavia omistajia jotka ovat omistautuneita työlleen... Ja etteivät ne kerhot olisi pelkkiä lasten säilytyspaikkoja tyyliin "hus hus ulos kun on hyvä ilma...ja mulla kiire sinne sun tänne".
Eihän tässä yrityksiä vastaan ole mitään, mutta jos yrittäjät voivat tehdä noin kovaa tulosta ja samaan aikaan yrittäjä on palkkatuloillaan yli 150 t Euron listoilla vuodesta toiseen - eli yritykselle jää huipputulos yrittäjän yli 150 t Euron palkankin ja yrityksen muiden kulujen jälkeen, johon kuulutuvat henkilöstön palkat , ruuat, materiaalit ja vuokrien maksaminen. ( ja esimerkki yritys on aiemmin ollut nimenomaan kuuluisa "vettä ja leipä - palvelusta ja liian vähillä työntekijöillä hommaa pyörittävänä) - niin onhan selvää, että kaupungin kannattaisi tehdä työ itse - ulkoistamatta työtä.
Tottakai työn tekemistä varten kaupungin tulee palkata ihmisiä, mutta säästöt näyttäisivät olevan merkittäviä ja veronmaksajien rahaa säästyisi muihin raha-aukkoihin tai esim. useammat lapset saisivat hyvää iltapäivähoitoa samalla rahalla.
Tuntuu, että kukaan ei ajattele, että verorahat on käytettävä mahdollisimman järkevästi - itketään, että ei ymmärretä yrittäjiä - ei tässä ole siitä kysymys- vaan siitä, että jos sama työ voidaan tehdä edullisemmin - koulun ja iltapäivähoidon toimiessa hyvässä yhteistyössä - jota se olisi, jos koulu ja iltapäivä olisi kaupungin järjestemä ja taattaisiin esim. kouluavustajille täydet tunnit - jota jokainen työtätekijä kaipaa, jotta tässä maassa pärjää ja voi suunnitella elämää eteenpäin.
Kyllä kaupunginkin on kaikki kustannukset maksettava. Kaupungilla on kuitenkin raskaampi ja kalliimpi hallinto ja kenenkään intressissä ei siellä ole henkilökohtaisesti huolehtia siitä, että toimintaa hoidetaan paikallisesti joka yksikössä laadukkaasti, silti tuhlailematta. Yrittäjällä se intressi on, ja yrittäjällä on myös kasvot, ja hän vastaa tekemisistään yrityksensä puolesta ja henkilökohtaisesti. Vertailun vuoksi mm. päivähoito on kunnallisena kaikkein kalleinta, ostopalveluna hiukan edullisempaa ja täysin yksityisenä - kuitenkin kaupungin taloudellisesti tukemana - kaikkein edullisinta (kaupungille).
Sitä paitsi iltapäivätoiminnan palveluntuottajayrittäjä on Espoossa ihan kaupungin alamainen, verorahat ovat kovassa kurissa jo nyt: kaupunki määrää asiakasmaksut, avustukset, toimijan maksettavaksi tulevan välipalapalvelun hinnan (monissa paikoissa kaupungin välipalapalvelu on ainoa vaihtoehto niissä olosuhteissa, jotka iltapäivätoiminnalle on annettu), välipalalistat. Lisäksi kaupunki määrittää kaupungin ja palveluntuottajan välisen sopimuksen ehdot täysin yksipuolisesti, palveluntuottajan ja tämän asiakkaan välisen sopimuksen ehdot täysin yksipuolisesti, jatkossa myös asiakasmäärät, asiakkaat sinänsä ja sen minkälaisia asiakkaita se kenellekin palveluntuottajalle valitsee; iltapäivätoiminnan tilat, niiden käytössäoloajat sekä iltapäiväkerhojen avustajat. Palveluntuottajalle jää oikeus ottaa kaikesta vastuu ja yrittää toimia laadukkaasti ja kunniakkaasti annetuin resurssein. Kukahan - muuten - tuon vastuun kaupungilla olisi valmis ottamaan jokaisessa iltapäivätoiminnan yksikössä? Mitenkähän avustajan ja ohjaajan työaika sovitettaisiin? Ohjaajien työaika iltapäiväkerhossa alkaa pääsääntöisesti klo 12, palaveripäivinä aikaisemmin, isoissa kerhoissa joku voi aloittaa klo 13 silloin kuin ei ole palavereita. Tämä merkitsisi sitä, että koulun puolelle ei avustajia kovin helposti löytyisi klo 12:n jälkeen, ja välillä aikaisemminkaan. Ja: kuka kaupungilla päättää, kuka avustajista kelpaa vastuuohjaajaksi, kuka ohjaajaksi ja kuka avustajaksi iltapäiväkerhoon? Kuinka tämä vaikuttaa avustajien keskinäisiin suhteisiin? Mikä on fiilis iltapäiväkerhossa? Mikä toiminta menee etusijalle tilanteessa, jolloin avustajan pitäisikin olla luokassa ja iltapäiväkerhossa samaan aikaan, jos vaikka luokassa on opettaja sairaana? Nyt tilanne on selkä: avustajan työaika kaupungilla päättyy silloinjasilloin, ja jos hän sattuu olemaan iltapäiväkerhossa ohjaajana, hän siirtyy iltapäiväkerhoon silloin kuin hänen oma työaikansa kerhossa alkaa.
Palaan vielä tähän Auroran TIP-malliin, koska joistain sen kokemuksista kannattaisi ottaa hyöty irti. Miksi kustannukset olivat edullisempia? Iltapäivätoiminta ei alkanut klo 12. Koulun päivärytmi on sellainen, että ensimmäisten lasten koulupäivä päättyy vasta klo 12.45. Puolella vasta 13.30. Jos lasketaan että ip-toiminnan koko ajallinen peitto yhtä ryhmää kohti on yrittäjämallissa 5 * 5 tuntia, TIP-mallissa se on vähintään 20 % vähemmän.
Avustajat eivät toimi opettajan sijaisena,itse avustajana olen erittäin kiinnostunut Auroran mallista ja olisin valmis toimimaan ip-kerhossa. Suunnittelu ym.ajat järjestyisivät varmasti, kouluilla toimii sekä seuren että kaupungin avustajia ja työajat vaihtelevat jo nyt.
Hieman taustaa asialle
Perusopetuksen iltapäivätoiminnan avustusperiaatteet olivat ensimmäisen kerran lautakunnan esityslistalla jouluun kokouksessa 15.12.2011. Tuolloin kannatin puheenjohtaja Marika Niemen (kok) esitystä asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi siten, että iltapäivähoidon tuottajia kuullaan kumppanuusperiaatteiden mukaisesti. Kuulemistilaisuus järjestettiin 10.1. ja osallistuin siihen myös itse lautakunnan jäsenenä. Palveluntuottajilla oli mahdollisuus lausua kantansa ja tilaisuudesta laadittu muistio on lautakunnan 26.1. kokouksen pöytäkirjan liitteenä.
Kuulemistilaisuuden jälkeen asiaa valmistelleet virkamiehet laativat lautakunnalle uuden esityksen, jossa oli otettu huomioon useita palveluntuottajien toiveita. Tämä ei kuitenkaan saamieni viestien perusteella tyydyttänyt kaikkia palveluntuottajia eikä myöskään lautakunnan kokoomusryhmää, jonka vaikutti taipuvan kaikkiin palveluntuottajien esittämiin toiveisiin. Niinpä Jarmo Nieminen (kok) teki kokouksessa oman ehdotuksensa, joka sitten äänestyksen jälkeen 6 - 5 tuli lautakunnan päätökseksi. Itse kannatin esittelijän esitystä.
Äänestyksen jälkeen jätin Maria Jungnerin ja Aija Typön kanssa pöytäkirjaan yhteisen eriävän mielipiteen:
"Espoon kaupunginvaltuusto päätti asettaa vuoden 2012 budjetissa tavoitteeksi iltapäivähoidon laajentamisen. Päätöksen mukaan tulisi iltapäivähoito laajentaa koskemaan mahdollisimman montaa toisen vuosiluokan oppilasta. Esittelijän esityksen mukainen opetuslautakunnan päätös olisi avannut iltapäivähoidon entisten lisäksi jopa yli 300 uudelle oppilaalle. Lautakunta hyväksyi äänestyksen jälkeen esittelystä poikkeavan kannan, jossa iltapäivähoitoa ei laajennettu. Jätämme eriävän mielipiteen tästä Espoon kaupunginvaltuuston tahdon sekä virkamiesesittelijän esityksen vastaisesta päätöksestä."
Odotan kaupunginhallitukselta vastuullista päätöstä kokouksessaan 13.2.2012
Jukka Kivimäki
Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (SDP)
"Nyt tilanne on selkä: avustajan työaika kaupungilla päättyy silloinjasilloin, ja jos hän sattuu olemaan iltapäiväkerhossa ohjaajana, hän siirtyy iltapäiväkerhoon silloin kuin hänen oma työaikansa kerhossa alkaa." ->avustaja ei välttämättä toimi ohjaajana ip-kerhossa, hän voi olla siellä myös avustajan statuksella.
"Kukahan - muuten - tuon vastuun kaupungilla olisi valmis ottamaan jokaisessa iltapäivätoiminnan yksikössä"
Yksinkertaista, siihen löytyy taatusti vastuuohjaaja, jolla on kolme-neljä koulun ip-kerhoa "omanaan", niin ainakin Vantaalla toimi aiemmin. Koulutettu ihminen jolla on johtajan taidot kunnossa, pärjää hyvin ip-toiminnan vetäjänä. Palkka ei lapsialalla ole kovin korkea, niin siinäkään ei mennä konkkaan.
Kiitos, Jukka Kivimäki, arvokkaasta lisätiedosta.
Kaupungin omana toimintana toteutettavaa iltapäivätoimintaa voisi olla otollisinta kokeilla sellaisessa koulussa, jonka yhteydessä jo toimii jo nyt suomenkielisen hallinnoima esiopetus ja siihen liittyvä iltapäivähoito.
Tällöin kokonaisuus voisi toimia entistä tiiviimmin ja henkilöstön osaamista ja työaikaa voitaisiin käyttää nykyistä joustavammin.
Nykymallissa yksityinen palveluntuottaja on omalla organisaatiollaan kolmas tai neljäs toimija samoissa koulutiloissa. Järjestely jakaa voimavaroja eikä tue iltapäivähoidossa mahdollisuutta kokoaikaisiin palvelussuhteisiin.
Siitäkö tässä siis olikin kysymys? Iltapäivätoiminnan siirtämisestä yksityisiltä kaupungille? Mainingin koulu taitaa olla viimeinen koulu, jossa ei vielä ole ollut iltapäivätoimintaa - kokeilkaapa vaikka siellä, minkä hintaiseksi tulee, ennen kuin tehdään lisää päätöksiä.
Kivimäen kommenttiin haluaisin kommentoida, että virkamiestyöryhmä teki kyllä pienehköjä muutoksia, mutta avustusten leikkauksia ei kuitenkaan lievennetty yhtään, päin vastoin lasta kohden maksettavaa avustusta pienennettiin vielä entisestään.
Lautakunnan kokoomusryhmä ei suinkaan taipunut palveluntuottajien toiveisiin, ja Jarmo Niemisen esitys oli sekin suuri leikkaus iltapäivätoimijoiden talouteen, kompromissi, pieni vastaantulo.
Kysyisin vielä Kivimäeltä, jos kerran iltapäivätoiminnan palveluntuottaja on kolmas tai neljäs toimija samoissa koulutiloissa, mitkä ovat ne muut - näköjään miellyttävämmät ja sopivammat - toimijat, jotka sinne kuitenkin saisivat jäädä? Muistuttaisin, että valtaosa nykyisistä iltapäivätoiminnan palveluntuottajista on toiminut yhteistyökouluissaan varsin pitkään, osa jo toistakymmentä vuotta. Yhteistyö on luontevaa ja mutkatonta, ollaan kuin yhtä perhettä.
Auroran systeemillä, koulun työjärjestysten hyvällä suunnittelulla, voidaan saada aikaan säästöjä. Jos kaikki koulut rakentaisivat työjärjestyksensä siten, että lapset pääsisivät koulusta myöhemmin, voidaan rahoitustakin luonnollisesti vähentää. Nykytilanteessa rahoituksen huomattava leikkaaminen on kuitenkin katastrofi. Me iltapäivätoiminnan palveluntuottajat joudumme nimittäin ottamaan lapsia osassa kerhoistamme vastaan jo heti klo 11:n jälkeen.
Lautakunnan jäsenenä haluan lapsille riittävästi laadukasta ip-toimintaa. Jos nykyinen toimintatapa tuottaa sitä kokonaistaloudellisimmin, niin hyvä, näin jatkettakoon, mutta jos ei, niin sitten ei ole mitenkään välttämätöntä jatkaa juuri nykyisellä tavalla. Oma toiminta on vaihtoehto muiden joukossa, ei enempää eikä vähempää ja sama pätee nykyiseen järjestelmään.
Mitä puolestaan tulee toimijoiden määrään koululla, niin siellä toimii alakoulun oma henkilöstö rehtorin työnjohdon alaisuudessa, sitten koulussa toimiin varhaiskasvatuksen hallinnoima esiopetusryhmä ja siihen liittyvä varhaiskasvatuksen oma iltapäivähoito omassa organisaatiossaan.
Ruokapalvelulla on oma erillinen organisaatio., samoin kiinteistön hoidolla. Sitten on vielä erikseen puheena oleva ip-toiminta ja lisäksi mahdollisia muita koulun ulkopuolisia kerhoja.
Näin siis päiväsaikaan. Iltakäytön osalta koulussa on sitten vielä liuta muita toimijoita. Kaikkien organisaatioiden asiat tulee sovittaa yhteen, mikä vaatii työtä. Työvoiman yhteiskäytöstä on saatavissa etuja, sikäli kun se on mahdollista. Nykyjärjestelmässä siinä on omat hankaluutensa.
miten ihmeessä iso organisaatio kunta ei mukamas pysty hoitamaan näitä hommia kaikkein halvimmalla.eikö tähän perustu juuri kunta liitoksetkin,mitä isompi sen halvemmalla
"Työvoiman yhteiskäytöstä on saatavissa etuja, sikäli kun se on mahdollista. Nykyjärjestelmässä siinä on omat hankaluutensa." Yhteiskäyttö? Eihän tässä TIP-mallissa tarvitse yhteiskäyttää muita kuin koulunkäyntiavustajia. Aamu koulun puolella ja iltapäivä kerhon puolella.
Ja on olemassa sellaisia ammattiryhmiä kuten esim.aamu-ja iltapäivätoiminnan ohjaajia, joita voitaisiin pienellä lisäkoulutuksella valmistaa myös koulunkäyntiavustajiksi. Samoin toisinpäin. Koulunkäyntiavustaja on jo itsessään osaava ihminen, hänellä on koulutusta.
Ei koulunkäyntiavustajia tarvitse "pystymetsästä" ottaa.
On myös lähihoitajia, joilla on koulutusta erityislasten hoitamisesta ja kasvattamisesta, on lasten ja nuorten erityisohjaajia, joista voisi ottaa toimijoita koulun puolelle.
Esimiehenä voisi edelleen toimia vaikkapa rehtori tai vararehtori, ehkäpä kuraattorikin.
Tässä riitelee nyt kummalliset asiat, säästöt vastaan yrittäjän toimeentulo!
Lapsi ja lapsen paras olo aamu-ja iltapäivällä ennen koulua on viskattu sivuun koko asiasta. Se asia pitäisi nostaa takaisin keskusteluun.
Nimimerkille "oppisopimuksella lisää" muistuntaisin, että koulu ja nykyjärjestelmän mukainen ip-hoidon yksityinen palveluntuottaja ovat eri työnantajia ja toimivat mm. eri eläkejärjestelmän piirissä. Koulu ja varhaiskasvatus sitä vastoin on saman työnantajan eri hallintokuntia ja ovat saman eläkejärjestelmän piirissä.
Yrittäjänä ihmettelen, miten kaupunginhallituksen väliintulo opetuslautakunnan päätökseen, on johtanut kaupungin alihankkijoina toimivien koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa vetävien yritysten ajojahtiin.
Muistututan, että Espoon vakituiset alihankkijat ovat myös tavallaan kaupungin työntekijöitä. Jos Espoo ei käytä enää heidän palveluitaan, jäävät yrittäjät työttömäksi. Muistutan, että myös yrittäjillä on perheet elätettävinään. Mutta jos Espoon kaupungin alihankkija jää työttömäksi, hän ei saa työttömyysrahaa kuten työttömäksi jäävä Espoon kaupungin palkallinen.
Eli yritetään vaan selvittää tämä asia kaikessa rauhassa asettamatta vanhakantaisesti vastakkain yrittäjiä ja duunareita. Yhteiskunta on muuttunut.
Eikö yrittäjätkin saa työttömyysrahaa? Olipa ihminen yrittäjä tai työntekijä jokainen voi liittyä liittoon tai työttömyyskassaan ja maksaa sinne jäsenmaksut ja turvata itse toimeentulonsa työttömyyden varalta, pienituloiset avustajatkin tekevät näin. Meillä kun on joka kesäinen kokemus työttömyysajasta..Näin äkkiä googletettuna löytyi hyvää tietoa esim. SYT-kassasta, käypä Kaisa katsomassa.
Fiksu yrittäjä on maksanut itselleen työttömyysturvaa.
http://www.yrittajat.fi/yrittajaihmisena/yrittajansosiaaliturvaopas/tyottomyysturva/
Kerrankin demarilta viisas kirjoitus kiitos Kaisa Rastimo.Yhteistyöllä paras ratkaisu ei vihaamalla yrittäjiä tai päinvastoin duunareita.
"Nimimerkille "oppisopimuksella lisää" muistuntaisin, että koulu ja nykyjärjestelmän mukainen ip-hoidon yksityinen palveluntuottaja ovat eri työnantajia ja toimivat mm. eri eläkejärjestelmän piirissä. Koulu ja varhaiskasvatus sitä vastoin on saman työnantajan eri hallintokuntia ja ovat saman eläkejärjestelmän piirissä."
Niin niin.ja ip-toiminnan kuuluisi olla osa varhaiskasvatusta eikä pelkkää lasten säilytystä josta saadaan korvauksen korvauksen korvausta kaikesta mahdollisesta, vastikkeettakin. (nyt hieman kärkevöidyin ja kärjistin, anteeksi!)
Tiedättekö millaisessa kahvilassa saa parasta palvelua? Sellaisessa, jossa yrittäjä on itse tiskin takana. Sen huomaa heti, mutta kuppi maksaa saman verran kuin duunarin tarjoilemana.
Jos lisäpaikkoja lapsille halutaan, niin iltapäiväkerholle pitää löytyä myös tarpeeksi tiloja. Ei sinne samaan kerhotilaan, joka on mitoitettu 20 lapselle voi laittaa 30 lasta vain lisäämällä yhden ohjaajan. Nyt monilla kouluilla on iltiksen käytössä käytäviä ja ehkä yksi luokkatila. Aina ei voi olla ulkonakaan. On kouluja, jossa tiloja löytyy ja käytöstä voidaan sopia sujuvasti, mutta sitten on kouluja, jossa iltiksellä ei ole käytössään yhtään pysyvää omaa kerhotilaa, jonka seinälle voisi laittaa lasten töitä. Sellaisissa kouluissa iltis on se, jonka tarvetta ajatellaan viimeisenä. Kuvitelkaa itse tekevänne työtä lapsiryhmän kanssa ja viette heidät iltikselle luvattuun tilaan ja se ei olekaan vapaana ja jouduttu lapsien kanssa kääntymään ympäri ja etsimään uutta paikkaa ja sitten, kun sen löydätte ja rupeatte hommiin, niin kohta tulee opettaja ja käskee pihalle luokastaan. Tämä on arkipäivää monessa iltiksessä. Jos halutaan lisää lapsia, niin iltikselle pitää löytyä lapsiryhmää kokoa vastaavat tilat/ tiloja ja vähintääkin yksi vakiotila, niin iltiksien ohjaajien työtyytyväisyys paranee ja se niin monia opettajia häiritsevä iltiksen aiheuttama " meluhaitta" vähenee. Iltis on lasten ohjattua vapaa-aikaa ja ei siellä saa meluta tai riehua saa miten sattuu, mutta hiljaisuuden vaatiminen koko ajan on mahdoton tehtävä. Lasten leikkimisestä lähtee ääntä vaikka kukaan ei sen kummemmin huutaisikaan.
Nimimerkki HH kuvaa sitä valitettavaa arkea, jossa kouluissa eletään. Lapsen ehyt koulupäivä edellyttää että joku ottaa siitä myös kokonaisvastuun, eikä lapsi muutu kesken päivää heittopussiksi. Eri toimijoiden tiivistä yhteistoimintaa siis todella tarvitaan.
Myös Auroran koulun TIP- kokeilun kaltainen ratkaisu voisi olla varteenotettava vaihtoehto.
Pienenä (yksi kerho, 30-35 lasta), jo useita vuosia laadukasta ja monipuolista iltapäivätoimintaa espoolaisessa koulussa tuottaneensa yrittäjänä haluaisin myös sanoa oman näkökulmani tähän keskusteluun. Kaikkien näiden vuosien ajan (9v), jotka olen IPtoimintaa harjoittanut olen toiminut sydämellä ja lasten parhaaksi sekä itsekin työstäni ja sen tuloksista nauttien. Parhaat palkintoni ovat olleet kerhossa viihtyvät lapset ja tyytyväiset vanhemmat. Laadukkaaseen toimintaamme nykyisen suuruiset avustukset ovat antaneet edellytykset mahdollistaen myös itse yrittäjälle kohtuullisen rahallisen korvauksen tehdystä työstä. Tämä rahallinen korvaus ( n. 2000-2500 e/kk) ei ole ollut määräävin tekijä halutessani tehdä tätä työtä, vaan lasten kanssa työskentelystä ja yhdessäolosta nauttiminen. Voittoa yrityksemme ei ole tavoitellut eikä saanut, kaupungin avustukset ja vanhempien maksamat asiakasmaksut on käytetty omien palkkakustannusten lisäksi mm. toiminnan kehittämiseen, välineiden (lelujen, pelien, askartelutarvikkeiden yms.) hankintaan, vakuutusmaksuihin ja laadukkaaseen itsevalmistamaamme välipalaan. Avustuksen määrän laskiessa näin huomattavasti kuin nyt on käymässä, toimintamme laatua on vaikea pitää samalla tasolla. Liikuntakerhojen vetäjinä meillä on ollut alan ammattilaisia (esim. zumba) ja heille on maksettua siitä palkkio. Tällaista ulkopuolisten vetämää "kerhoa" IPtoiminta- aikana ei voida enää tulevilla avustuksilla tarjota. (Tämä toiminta on ollut yksi vanhemmilta paljon kiitosta saanut toimintamuoto, koska tällöin lapsen "harrastus"toiminta on hoitunut IPaikana.) Myös yrittäjälle itselle jäävä "palkka" tulee pienenemään. Lisäansioita pitää hakea "kakkos"ammatista ja se tulee vaikuttamaan työssä jaksamiseen. Avustusten pienenemisen lisäksi paineita aiheuttaa tällä hetkellä myös nimimerkki HHn jo mainitsema tilojen puute kouluilla. On vaikea tarjota laadukasta toimintaa (ja rauhoitella koulupäivän "tsemppaamisen" jälkeen levotonta erityislasta), jos IPn tilana on aula tai käytävä eikä minkäänlaista omaa tilaa. Oman, rauhallisen tilan puutteesta kärsii koko ryhmä, koska suunnittelu ja etukäteen suunnitellun toiminnan valmistelu (ennen kuin lapset tulevat paikalle) on vaikeaa, kun ei tiedä mihin tilaan ja milloin pääsee. Toivoisin, ettei tällaisen pienen, hyvin toimivan IP kerhon toimintaedellytyksiä ajettaisi Espoossa täysin alas, vaan että myös tulevaisuudessa meillä olisi mahdollisuus tarjota monipuolista ja turvallista IPtoimintaa koululaisille.
Espoolaiskoulujen tilapula on krooninen, myös koulunpidon osalta. Kouluissa ei yksinkertaisesti ole vapaita luokkia, kun ip-toiminta alkaa. Kouluravintolaa käytetiin tästä syystä Auroran TIPIssä kotipesänä.
Harmi kyllä tilanne ei näytä helpottavan tilojen osalta. Espoossa on tehty päätös, että uusinkaan koulurakennuksiin ei rakenneta omia tiloja ip-toiminnalle.
Mutta on niitäkin opettajia, jotka kieltävät oman luokkansa käytön vaikka opetustunteja ei enää olisi siltä päivältä. Tiedossa on pula tiloista ja eihän niitä tiloja voi tyhjästä taikoa, mutta jos tila on vapaana, niin minkä takia iltis ei voisi sitä käyttää? molemminpuolista joustavuutta koulun ja iltiksen vålillä kuulutan. Nyt tilanne on se, että pääsääntöisesti iltis joutuu joustamaan, jos koulu tarvitsee tilan käyttöönsä. Jos koulu ei anna tilaa iltiksen käyttöön sen takia, että se tarvitsee tilan yhtenä päivänä viikossa ja muu neljä tila on tyhjänä, niin väärin se on. Lapseni iltiksessä ovat ruokalassa, jota ei siivota lounaan jäljiltä vasta kuin seuraavana aamuna. Siellä lapset joutuvat leikkimään lattialle tippuneen ruuan joukossa. Onko se oikein?
Nuo tilankäyttöasiat sovitaan syksyllä. Täytyy muistaa, ettei monessa koulussa opettajalla ole mitään muuta työtilaa kuin oma luokka. Mutta siitä huolimatta HH:n kuvaama tilanne tuntuu tosi vieraalta. Kannattaisko puhua rehtorin kanssa?
Nimimerkki HH:lle on helppo vastata:
Se ei ole oiken että lapset joutuvat heittopusseiksi aikuisten välisissä reviirijaoissa.
Tottakai ruokala tulee siistiä lounaan jälkeen. Aurorassa oppilaat auttavat pöytien pyyhinnässä jne.
On ikävää, että kokoomus Espoon johtavana puoleena haluaa väkisin vähentää kaupungin omilla resursseilla toteutettavien palvelujen määrää - vaikka esim. tässä IP-kerhoasiassa oma tuotanto voisi olla kustannustehokkaampaa. Ulkoistaminen asiassa kuin asiassa on ollut tämän valtuustokauden (Josta minulla on kokemusta) joka tilanteessa läsnä.
Se, että uusinkaan koulurakennuksiin ei suunnitteluvaiheessa ajatella minkäänlaista tiloja ip-toiminnoille on mielestäni lythytnäköistä.
Koen itseni erittäin yrittäjämyönteiseksi koska olen sellainen itsekin. Minulle on aivan sama kuinka paljon yrittäjä tienaa, jos hän kuitenkin toteuttaa sovitun palvelun sovitulla laadulla ja hinta on kilpailukykyinen. Luonnollisesti tässä keskustelussa esitetyt tilinpäätösluvut ja johtajan palkat kuulostavat surrealistisilta.
Se, mitä olen omila sidosryhmiltäni kuullut IP-toiminnasta on hyvin pieni otos, mutta valvojien/hoitajien kouluttamattomuus ja toisinaan motiivi on niissä viesteissä esitetty todellisena ongelmana. Ehkä jotain tällaista on taustalla siinä, että esim. luokkia ei olla valmis antamaan iltakäyttöön (?).
Yrittäjien ajojahtia en näe kuin alkuperäisessä Länsiväylän artikkelissa. On ilmiselvää, että Espoo pyrkii pitämään toimivat, luottamukselliset ja jatkuvat suhteet alihankkijoihin. Se, mikä saattaa heijustua ajojahtimaisena - PS:n puolesta on varautuneisuus yhtiöittämisiin ja ulkoistamisiin. Joskaan tämä konteksti ei ole ollut edellä mainituin syin aktiivinen keskustelunaihe.
Kunnallinen päätöksenteko ja byrokratia ovat niin kaukana markkinataloudesta, että yrittäjälle kaupunki on varmasti erittäin vaikea ja ennustamaton yhteistyökumppani - tämä johtuu päätöksenteon byrokratiasta ja siitä, että johonkin yksittäiseen asiaan voi vaikuttaa aivan toinen aiemmin "ylätasolla" tehty alibudjetointi. Näin tässäkin on käynyt. Virkamiehet, jotka asioita hoitavat eivät toimi kuten yksityisellä sektorilla.
Edellisestä juontuu myös se, miten vaikeaa jonkin kunnallisen rakennuksen tila on tarjota käyttöön... Ja tästä kaikesta ja monesta muusta yksityiskohdasta se, minkä takia kuntien toiminta on tehotonta ja julkishallinnon kokonaiskustannukset kalliita.
En oleta, etteikö suurin osa ainakin teistä, jotka olette ollut tässä viestiketjussa aktiivisia olisi tiennyt edellä mainittua - mutta välillä vaikean asian yhteydessä on hyvä palata perusrakenteisiin.
Toivottavasti KH tekee huomenna kaikkia osapuolia tyydyttävän kustannustehokkaan ratkaisun.
Jani Tiainen
PS/SIT Valtuustoryhmä
No ei ainne koulun pihaan voisi hankkia parakkia ip-tiloiksi, vai sotiiko sekin jotain pykäliä vastaan. Käydäänhän kouluakin parakeissa!
Entäs valvooko kukaan niitten muitten ip-tilojen siivoamisia , jääkaappien kuntoa ynnä muuta, huonekalujen ja mattojen, verhojen ja sen sellaista kuntoa, kukas niistä huolehtii?
Käytävät, parakit, luokasta toiseen siirtymiset... Minä en iki maailmassa laittaisi lastani tuollaisiin paikkoihin. Puhumattakaan villistä erityislapsesta, jolle "pulpettiin liimaaminen" on jo koulupäivän ajaksi valtaisa haaste.
Muissa tiloissa ip:n laatu voi kohota aivan uudelle tasolle: esim. meillä Kikossa lasten käytössä on kaksi yli 100 neliön tatamia ja paljon välineitä. On ohjattua riehuleikkiä, pallopelejä, taekwondoa, tasapainoilua ym keskittymistä vaativaa liikuntaa, vapaata leikkiä, satuja torkkupeiton kanssa tatamilla makoillen, aina mahdollisuus vetäytyä rauhallisiin leikkeihin jne.
Itse näkisinkin mieluiten mallin, jossa "karvalakki-ip:n" saisi perushinnalla koulun loukoista ja erikoistuneilla paikoilla olisi joitakin vapauksia hinnoittelussaan.
Niin niin! Totta puhut. Entäs jos tässä on vielä kyse siitä "vettä ja leipää" linjauksen kauhukuvista joita kansa vieläkin muistaa.
Eli että sille yrittäjävetoiselle toimijalle saadaan raamit, vastuu ja seuranta. Mihin se raha oikeasti menee.
Olen ilahtunut, että keskustelussa on edetty syyttämisen sijaan rakentavampaan linjaan.
Opetuslautakunnan hyvinkin kiistelty päätös on saanut aikaan ainakin vahvan keskustelun koululaisten iltäpäivähoidon perusteista. Sitä keskustelua on syytä jatkaa eri osapuolten kesken.
Itse näen, että ongelmat johtuvat pitkälti myös siitä, että vaatimus koululaisetn iltapäivähoidosta tuli maahamme vasta 90-luvun lopulla. Sitä on ehditty kehittää vasta runsaat 10 vuotta. Alkutaipaleella on aina ongelmia.
Toivon, että koulut, toimijat ( yrittäjät) ja opetuslautakunta tekisivät yhteistyötä ongelman ratkaisemiseksi.
Itse suhtaudun lämmöllä oman lapseni iltapäiväkerhotoimintaa vetäneeseen pienyrittäjään. Hän oli vanhempi naishenkilö, joka rakasti lapsia. Myös hänen ja lapseni koulun opettajakunnan välit vaikuttivat olleen lämpivät ja kunnioittavat.
Kunnan veronmaksajana minun kuuluisi saada tietää avoimesti, millaista toimintaa maksamillani veroilla järjestetään. On se toimija sitten yksityinen tai kunnallinen.
Toiminnan pitää olla läpinäkyvää ja toimintasuunnitelman mukaista. Sitä pitää tarkastella avoimesti ja sitä pitää kehittää.
Se ei saa perustua pelkkään "ota tästä rahaa"-tyyliin.
Laittakaa siellä valtuustossa selkeät tavoitteet,kuten laki ja opetushallitus määräävät, pois mutu-jutut ja mutu-tekijät ja "ainahan näin on tehty".
Koska kunnan työntekijältä vaaditaan panosta työntekoon, niin sitä pitää vaatia myös yrittäjältä.
Itse iltapäiväkerhossa ohjaajana työskennelleenä pidän erityisen hyvänä sitä, että palvelu tulee kunnan tehtäväksi toteuttaa. Varmasti on hyviäkin yksityisiä palveluntarjoajia, mutta minun kokemukseni oli erittäin huono. Palveluntarjoaja ei tuonut kerhoon askartelutarvikkeita eikä siivousvälineitä. Roskasäkkejäkin jouduimme odottamaan 1,5 kk ja sen ajan toimme kotoa omat siivousvälineet. Kerhotilojen siivous kuului ohjaajille ja tämä hoidettiin lasten ohjauksen yhteydessä eikä sille varattu erikseen aikaa.
Askarteluvälineitä toimme kodeistamme omaan laskuun, kun jotainhan meidän oli askarreltava. Ohjelman jouduimme suunnittelemaan omalla vapaa-ajalla ja vanhemmille menevät kerhokirjeet kirjoitimme omalla ajalla kotonamme ja tulostimme omaan laskuun.
Työaika oli onneton 5h päivä ja senmukainen oli myös palkka.
Jos palvelun järjestää kaupunki omissa tiloissaan ja omat koulunkäyntiavustajat toimivat ohjaajina on se mielestäni kaikinpuolin mieluisampaa kaikille osapuolille. Silloin saa työntekijä kokopäivältä palkan eikä tarvitse hyppiä puolenpäivän jälkeen toisen työnantajan leipiin vaan saa tehdä työt samalle työnantajalle, elikä kaupungille. Näin on varmasti paljon parempi motivaatio ja mieli tehdä töitä.
Bisnes on aina bisnestä, ja se on ymmärrettävää. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että bisnestä tehdään lapsilla!
Käsittääkseni Espoolla on ihan hyvät kriteerit iltisten valintaan ja virkamiehillä on selkeä kuva toimijoiden tasosta.
Me raportoimme toiminnastamme joka kausi. Tähän sisältyy mm. asiakastyytyväisyyskysely (jonka pisteet ovat aina olleet todella hyviä)
sekä selvitys toimintamme onnistumista ja haasteista.
Seuranta saisi kyllä minusta olla standardoitua, vaikkapa
tekemällä asiakastyytyväisyyskyselyn samanlaisena kaikkien iltisten lasten vanhemmille. Pisteytys ja iltisten rankkaus, saatte ylhäällä asti tietoa meneekö raha riistoon vai lasten hyvinvointiin.
Tilinpäätöksistä voisi hyvin kaivaa kunnollisen käsityksen alan kustannuksista ja yrittäjien toimeentulosta. Mutta se ei voi olla iltistoimijan työ, koska numero-osaaminen sekä yritysten muun toiminnan laajuus vaihtelevat liian rajusti. Palkatkaa tällaiseen yritystutkija, joka osaa tehdä silppuisesta tilinpäätösmateriaalista havainnollisen analyysin. 20 minuutin esitys asiantuntijalta voittaa arvailun.
Onko se yrittäjän vika että Espoo suosii halvinta tarjousta,eikä laaduukainta.Vika on aina Espoon päättäjissä,he ratkaisevat kuka yrittäjä otetaan.Ja halvin otetaan oli asia mikä vaan muuta kallein on Espoon virkamies.
Olipa kamala kokemus iltistöistä... Mutta yleistää ei voi, meillä on ok palkka, muitakin töitä tarjolla, ostettu siivous ja oikein hyvä henki.
Tässä esimerkinomaisesti hieman matematiikka:
Oletetaan, että ryhmässä on 50 lasta. Turvallisuuden takia heillä pitää olla 2 hoitajaa.
Vanhemmat maksavat iltapäivähoidosta 120€ kuussa. Se tekee yhteensä 6000€.
Tästä 6000€ eurosta vähennetään tilojen vuokra,askarteluvälineet sekä lasten ruokakulut. Se tekee 5000€. Kirjanpitokustannukset kuukaudelta ovat noin 400€. Se tekee 4600€.
Tämä 4600€ pitää riittää palkaksi 2 henkilölle kuussa. Mutta ensin siitä pitää vähentää sosiaalikulut ja eläkemaksut, jotka ovat noin 25% palkasta. Ne ovat 1150 euroa kuussa.
Näin 2 henkilön palkka kuussa on yhteensä 3450€. Kun se jaetaan kahdella saadaan yrittäjän ja hänen työntekijänsä palkaksi 1725€ kuussa.
Tälläisiä riistäjiä yrittäjät ovat.
Mihis unohdit laskelmistasi nuo kaupungin avustukset ?
"sillä suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päätti yllättäen nostaa palveluntarjoajille maksettavia avustuksia." !
Työntekijöiden huonosta kohtelusta ei ainakaan minun mielestäni pysty puristamaan voittoa. Jos palkka, tunnit ja edellytykset onnistua työssään ovat liian huonot, jengi menee muualle töihin. Rekrytointi ei ole helppoa eikä ilmaista (hakemusten läpikäymiseen ja haastatteluihin menee yrittäjän aikaa).
Parasta siis maksaa kunnolla ja pitää muutenkin kaikin keinoin huoli omasta väestä, jotta vaihtuvuus ja sairastelu pysyvät pienenä. Silloin on myös kiva olla tekemisissä omien kanssa, kun henki on hyvä.
Mistä päästäänkin taas Espooseen ostajana: onko köyhällä varaa ostaa huonoa? Budjetin ja laatukriteerien pitää mahdollistaa sekä halutut ip-paikat että laadukas toiminta ja kunnolliset työsuhde-edut. Seurannan pitää kertoa laadusta ja väen tyytyväisyydestä.
Hei Kaija Rastimo
Onkohan Sinulle tapahtunut pari virhettä?Ohjaajia pitää olla yksi/15 lasta. Tulopuolelta puuttuu kokonaan kaupungin avustus? Jos toiminta tapahtuu koulun tiloissa, peritäänkö siitä vuokta ip-toimijalta. Minulle uutta.
Nimimerkki Yrittäjälle tiedoksi ettei Espoossa toteuteta iltapäivähoidon osalta hintakilpailua, vaan palveluntuottajat toimivat kaupungin avustuksella, jotka määräytyvät kaikille samalla tavoin. Kyse ei siis ole Espoossa ostopalvelusta.
Minulle tämä on "yrittäjäkielellä" nimenomaan ulkopuolisten palveluiden ostoa. Hinnasta ei voi neuvotella eikä kulupuolella ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa (koska pidämme huolta työntekijöistä ja asiakastyytyväisyydestä), mutta liikevaihtoon tuet kirjataan ja koemme olevamme laadun osalta kilpailutilanteessa, koska toimintaa on tarkoitus jatkaa myös seuraavalla sopimusjaksolla.
Olen Jukka Koivulinnun kanssa aivan samaa mieltä. Toimimme kaupungin alihankkijoina järjestelmässä, jossa meillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa tuloihin ja jossa kulutkin on kuta kuinkin ennalta määrätty - kuluja tosin on sitä enemmän, mitä paremmin huolehdimme toiminnan laadusta ja työntekijöillemme annettavasta korvauksesta ja toiminnan tuesta. Kilpailutilanne on todellinen, koska meitä kilpailutetaan aina määräajoin. Juuri nytkin on alkamassa haku palveluntuottajiksi, koska valtaosalla kolmeksi vuodeksi tehty sopimus päättyy tänä keväänä. Joudumme siis hakemaan kaikkia niitä paikkoja, joissa työntekijämme jo nyt työskentelevät, aivan samalla tavalla kuin ostopalvelujärjestelmässäkin.
Espoossa kokoomus on aina valmis siirtämään veronmaksajien rahat yrityksille vaikka oma palvelutuotanto olisi halvempaa. Sitä saa mitä on tilannut, mutta hyöty ei tule kuntalaisille.
Hei
Valtiovalta on asettanut ip-toiminnalle (mm. asiakasmaksuille) tiukat ehdot. Ainakin Auroran TIPIssä oli mahdollisuus tarjota toiminnan sisällä myös maksullista kerhotoimintaa. Sillä voisi vaikuttaa tulopuoleen. Menopuolen kannalta oleellista on iptoiminnan päivittäinen toiminta-aika. Itse en voi kuin hämmästellä ajatusta, että jollain 1-2.-ryhmällä koulu voi loppua jo klo 11. Sehän tarkoittaa kolmen tunnin koulupäivää.
KH päätti tänään muuttaa lautakunnan päätöstä siltä osin, että osa-aikaisten lasten kompensaatiosta luovutaan. Näin saamme paljon kaivattuja lisäpaikkoja iltapäivähoitoon noin 300 ensi syksynä.
Eli?
Nostettiinko vai leikattiinko palvelun järjestäjien korvauksia?
tarkoittaako tuo suomeksi sitä että erityislapsesta ei makseta erityiskorvausta?
Kiitos Jaana kaupunginhallituksen päätöksen tiedottamisesta. Tämä oli myös keskeinen ero alkuperäisen virkamiesesityksen ja lautakunnan äänestyspäätöksen välillä.
Osa-aikaisilla lapsilla tarkoitetaan tässä tapauksessa lapsia, joiden IP-hoito päättyy enen klo 15.00. Lapsen vanhemmat maksavat osa-aikaisesta lapsesta pienempää asiakasmaksua, kuin kokoaikaisesta lapsesta. Tätä erotusta on palveluntuottajalle kompensoitu kaupungin varoista. Koska lapsi voi siirtyä osa-aikaiseksi myös kesken vuotta, vaikuttaa kompensaatio kustanusten ennakoitavuuteen.
Tämänhetkisen käytännön mukaan kaupunki on kompensoinut erotuksen niin, että osa-aikaisesta lapsesta on tullut palveluntuottajalle sama tuotto, kuin kokoaikaisesta lapsesta. Kaupunki on siis ottanut muutosriskin palveluntuottajan puolesta. KH:N muuttamassa lautakunnan päätöksessä riski olisi puolitettu. KH:n päätöksessä riski siirtyy kokonaan palveluntuottajalle. Toki palveluntuottaja voi toimintansa laadulla vaikuttaa lasten viihtyvyyteen ja pysymiseen kokoaikaisina.
Mikäli Jaana Leppäkorven viestiä oikein tulkitsin, suomenkielisten ja ruotsinkielisten lasten välille jää edelleen ero elokuun asiakasmaksuissa, jotka suomenkielisellä puolella tulee jatkossakin maksaa kokonaiselta kuukaudelta. Tämä maksu koettelee lasten vanhempien kukkaroa, mutta ei vaikuta tarkolla olevien IP-paikkojen kokonaismäärään.
Jukka Kivimäki
Suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (SDP)
Siirrettiinkö rahaa osa-aikaisten kompensaatiosta aikaisempaa isompien ryhmien tukemiseen? Vai tuleeko toimijoita lisää?
Osa-aikaisista tulee tosiaan takkiin uudella systeemillä, koska henkilöstöä on paikalla joka tapauksessa sama määrä. No, pitää sitten vain huolehtia siitä, että ip on niin siisti mesta, ettei kotiin tee mieli ennen viittä.
Arvelisin että kompensaatiosta säästyvillä rahoilla saadaan ryhmiä lisää. Ryhmäkokohan nostetiin 15 lapsen suuruiseksi jo lautakunnan tammikuun kokoukseen tuodussa esityksessä. Joulukuun esityksessähän ryhmäkoko oli 13 lasta.
"No, pitää sitten vain huolehtia siitä, että ip on niin siisti mesta, ettei kotiin tee mieli ennen viittä."
Tässä on tervettä yrittäjäasennetta.
Kuka huolehtisi niistä 1 - 2 luokkalaisista, joiden vanhemmat eivät jostain syystä ( esim.taloudellinen tai sosiaalinen ) näe lapselleen ollenkaan iltapäivähoidon tarvetta. Viime aikoina on paljon puhuttu kiusaamisesta, syrjäytymisestä jne. Voisiko koulun opettajat olla niitä huolehtijoita, jotka ottaisivat tarpeen tullen asiakseen, jos tietävät pienten koululaisten huitelevan iltapäivät ilman kenenkään aikuisen turvaa. Se varmasti tulee esiin myös kouluaikana. Onko nykyisissä yksityisissä ip-kerhoissa mahdollisuus olla ilman hoitomaksua? Onko kaupungin oma toiminta ainoastaan se, jossa kaikille lapsille ip hoito olisi mahdollista?
Noita lapsia on yritetty parhaamme mukaan bongailla, ja kyllä sitä viestiä sieltä koulustakin tulee. Lastensuojelullisena tukitoimena on muutama lapsi sijoitettu iltapäiväkerhoihin. Ensi syksystä niiden lasten sijoittaminen ryhmiin voi tosin olla hankalampaa, kun ryhmäkoot on niin tiukasti määritelty. Ehkä sitten joudutaan enemmän kuljettamaan, jotta sopiva, vajaa ryhmä löytyy. Ryhmäajattelu hankaloittaa tällaista yksilöllistä suhtautumista, mutta varmaan tähänkin - kuten moniin muihinkin uuden järjestelmän tuomiin uusiin ongelmakohtiin - jonain päivänä löytyy ratkaisu. Nykyään voimassa olevaa järjestelmää on parhaan mukaan rakennettu vuodesta 2004, ja se alkoi toimia kohtalaisen hyvin vasta oikeastaan viime lukuvuonna. Sen perusteella odotan, että nyt päätettyä uutta järjestelmää joudutaan korjailemaan tulevien vuosien aikana, ennen kuin kaikki taasen toimii.
Herttileijaa sentään! Siis on maksettu "kuolleesta sielusta" kuten romaanissa aikoinaan! Lapsi on lähtenyt kotiin aikaa sitten ja kilikili eurot vaan ropisee tilille!
Oisin minäkin moisdta "huononnusta" vastaan tapellut!
Jaa-a...
Espoon kaupunki on varannut tietyn summan iltapäivähoidon järjestämiseen. Nyt kun isoimman osan tuottajista sopimukset ovat umpeutumassa, on opetustoimi päätynyt yksinkertaistamaan avustusjärjestelmää. KH:n päätös merkitsi sitä, että lautakunnan päätös jäi muilta osin voimaan, mutta tuosta osa-aikaisten lasten kompensaatiosta luovuttiin. Se vaikuttaa siis Espoon kaupungin määrärahan käyttöön tältä osin.
Tärkeää on myös se, että nyt palveluntuottajien haku voi käynnistyä. Se tietysti ratkaisee osaltaan kuinka lapset iltapäivähoitoa saa. Lautakunnan päätöksessä kuitenkin lapsikohtaista korvausta nostettiin, joten ainakin edellytykset kiinnostukselle ovat olemassa.
Tämän ratkaisun myötä syntyy tosiaan ero suomenkielisen ja ruotsinkielisen opetustoimen välille, mikä tarkoittaa sitä, että asiaan on syytä palata ruotsinkielisellä puolella.
Tokaluokkalaiset on jätetty heitteille ja Espoon politikoinnin uhreiksi. Jos palvelun saa halvemmalla Vantaalla niin liitytään sitten Vantaaseen. Asialla on kiire niiden 350 lapsen kohdalla jotka nyt menevät tyhjään kotiin yhden jälkeen iltapäivällä.
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
- Keilaniemen tunnelointipäätös menossa läpi valtuustossa 2
- Epe Helenius lämpeni Suvi Isotalon rootshenkisille lauluille
- Uudet ylioppilaat nousi viime viikon nettihitiksi
- Myös demarinuoret kannattavat aktiivista eutanasiaa 3
- Pyöräilykypärän suosio kasvussa
- Työterveyshuolto rempallaan puolella tarkistetuista ravintoloista
- Wigwam-legenda Jukka Gustavson tekee paluuta kaikessa hiljaisuudessa
- Vietätkö A-luokan kesälomaa puolison kanssa vai ilman?
Uusimmat blogit ja kolumnit
