Kommentit
Jos Espoon on pakko johonkin yhdistyä, niin mieluummin sitten Kauniainen ja Kirkkonummi kuin Espoon muuttuminen Länsi-Helsinki nimiseksi lähiöksi.
Kyllä se niin on että jos Espoo liitetään johonkin niin se on stadiin eikä mihinkään Kirkkonummeen. Hevosenhajusta tykkäävät voivat suunnata dieselhevosensa kaa kohti preeriaa.
Kokoomus pettää aina ja ikuisesti. Käteisen hallituksen tavoite on ilmeisesti saattaa Suomi sekasortoiseen tilaan.
Siltä vaikuttaa. Mielummin Espooseen liitettäisiin Kirkkonummi ja Vihti. Se olisi luonnollisempi laajenemissuunta.
Säästöihin ei päästä ilman kuntaliitoksia.
Kuntaministeri Henna Virkkunen tulee varmasti saamaan tukea
Euroopan komissiolta; vaaditaanhan Kreikaltakin pikaisia talousuudistuksia.
Metropolialue on Suomen talouden johtava dynamo kun pyrimme vastaamaan globaalin kilpailun haasteisiin. Kyseinen alue on paljon laajempi, kuin nyt esitetty rypäs kuntia.
Metropolialue politiikkaa tarvitaan integroimaan kuntien keskinäistä verkottumista vapaaehtoisuuden pohjalta. Jos ei yhteistyökykyä millään löydy, pakkoa on voitava käyttää.
Metropolipolitiikka ei siis edellytä kuntaliitoksia.
Espoolaisuus sisältää ilmaisena lisäresurssina aimo annoksen kotiseuturakkautta ja sen mukanaan tulevaa halua vapaaehtoistyöhön yhteisen hyvän puolesta. Näin syntyy terveen kilpailun kautta joustavuutta, luovuutta ja muutosketteryyttä, mikä sataa yhteisen hyvän laariin. Tällaista ei mitenkään voi ajatella löytyvän ehdotetusta Helsinkivetoisesta suurkunnasta.
Kuntaliitokset ovat maaseudun reppanakuntia varten. Niissä ovat myös pakkoliitokset joskus vältämättömiä, jos kokonaisvaltaiseen ajatteluun ei kyläpoliitikoilta löydy eväitä.
Valtakunnanpolitiikan tasolla maan hallituksen näkökulma on tietysti holistinen lintuperspektiivistä ja talouden vakavista haasteista huolta kantava. Pienempien intressien on yleensä väistyttävä isompien tieltä. Tästä huolimatta ja juuri sen takia on nähtävä metsä puilta ja vältettävä mekaanista ratkaisua.
Tietysti on muistetttava kuitenkin aina, että tutkitaan ensin ennn kuin hutkitaan. Lopullisen esityksen yksityiskohdat avautuvat varmasti lähiaikoina.
Kuntauudistuksessa on kyse siitä, millä tasolla asukkaat saavat valita edustajansa, ja millä tasolla verotus hoidetaan.
Kuntauudistus ei vähennä hallinnon hierarkiatasoja eikä alueellisia hierarkiatasoja, koska alimman hierarkiatason yksiköllä voidaan hallita enintään tiettyä määrää ihmisiä.
Esim. Helsingissä - yhdessä n. 595 000 asukkaan kunnassa - on näin monta alueellista hierarkiatasoa (ks. Wikipedia/Helsingin alueellinen jako):
* Piirijako:
- 8 suurpiiriä
- 34 peruspiiriä
- 137 osa-aluetta
- 369 pienaluetta
* Kaupunginosajako
- 59 kaupunginosaa
- 137 osa-aluetta
- 369 pienaluetta
Hierarkiatasot eivät poistu, koska organisaatiotoiminnassa päällikkö ehtii johtaa vain tiettyä määrää alaisia. Jos päälliköllä on esim. sata alaista, niin hän ei millään ehdi perehtyä eikä edes tutustua siihen, mitä alaiset tekevät. Niinpä hänen pitää delegoida alaisten johtaminen alipäälliköille ja keskittyä johtamaan alipäällikköjänsä.
Pitää muistaa, että tämä jatkuva keskustelun ylläpito pakkoliitoksista ja selvitysten tekeminen siitä myös maksavat. Se vie aikaa, työpanoksia ja rahaa.
Samaan aikaan meillä on tällä seudulla toisaalla kysymyksiä, joita soisi pohdittavan ja etsittävän niihin uudenlaisia ratkaisuja yhteistyössä kuten esim. yhä syvenevä huono-osaisuus, maahanmuuttajien vaikeus kotoutua, asumisen hinnan nousu.
- Suoraan liittämällä neljä isoa kuntaa, organisaatiota ja organisaatiokulttuuria yhteen, ei näihin saada ratkaisuja. Sillä luodaan vain tehottomuutta, epätietoisuutta ja konsulttityön tarvetta. Eikä se ihan halvaksi tule veronmaksajille.
Jaana Leppäkorpi
Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen
Miksi kaupunginhallituksen pj Merra on hiljaa? Onko joku kuullut hänen sanovan jotain Espoon puolesta? Petaako virkaa vaihteeksi Helsingistä, kun ei pankkimaailmassa saanut kannuksia eikä ylennyt johtamaan yhtään mitään toimintoja vaikka luulee olevansa kovakin luu?
Tämä jääkiekkomies on omalla pyrkyryydellään ja ylimielisyydellään saanut Kokoomuksen valtuustoryhmän aivan sekaisin, riitaa toisen perään ja muut ryhmät eivät tiedä mitä tapahtuu.
Kuulema Sossu-Sistonen päättää nykyään Kokoomuksen puolesta eikä valtuustoryhmällä ole virkaa. Vieläköhän Merra kähmii kaupunginhallituksen puheenjohtajana sitä liikuntajohtajan virkaa itselleen, jonka eteen syksyllä kävi kauppaa... Espoon voi liittää Helsinkiin kun tuollaisia omaan napaan katsovia "johtajia", joilla vain pienet pelipiirit eikä nähdä mitä ympärillä tapahtuu, ei verkostoiduta - siksi hävitään...! Ja syystä. Onneksi on suoraselkäisiä kokoomuslaisia ministereitä, kuten Henna Virkkunen, jotka eivät pelaa selän takana vaan lähestyvät edestäpäin, avoimesti.
Pääkaupunkiseudun yhdistyminen on vain ajan kysymys. Yhdistymisestä on pelkkää hyötyä kuntalaisille. Haittaa on ehkä kuntapäättäjille, joita ei tarvita nykyistä määrää yhdistymisen jälkeen. Jokunen kuntapäällikkö ehkä ennenaikaiselee eläkkeelle, siinä haitat.
Esimerkki Brysselistä:
Nimeä Bryssel voidaan käyttää laajemmassa tai suppeammassa merkityksessä:
Laajimmassa merkityksessä Brysselillä voidaan tarkoittaa Brysselin metropolialuetta, joka käsittää pääkaupunkiseudun ja 103 ympäröivää asuinkuntaa, on melkein 2,7 miljoonaa asukasta.
Brysselin pääkaupunkiseutu on yksi kolmesta alueesta, jotka muodostavat Belgian liittovaltion (toiset ovat Flanderi ja Vallonia). Se käsittää keskeisimmän osan Brysselin metropolialueesta, ja siihen kuuluu 19 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku marraskuussa 2008 oli 1 080 790, eli 6 697 asukasta neliökilometriä kohden.
Varsinainen Brysselin kaupunki, joka on yksi 19 alueen kunnista asukasluvultaan on noin 144 000 ja pinta-alaltaan 32,61 km².
Kyllähän se sopii, että uuden kaupungin nimi on sitten espoo . Espoo on uusi pääkaupunki johon stadilaiset liitetään. Voidaan sitten yhdessä jatkaa euroopan valloitusta, mennään kokoomuksen voimalla afrikkaan asti. No hyvä että saadaan edes kukkenheim espooseen. Kyllä seuraavissa kuntavaaleissa persut saa jättimenestyksen sanoisinko jytkyn.
Kannatan pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä, jos samalla yhdistetään myös energiayhtiöt.
Fortumista on päästävä eroon Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella keinolla millä hyvänsä, jotta energialaskut pienenisivät.
Jos Espoo, Kauniainen, Helsinki ja Vantaa yhdistetään yhdeksi kunnaksi, niin saadaan metropolivaltuusto.
* Metropolivaltuutetut päättävät vain metropolitason asioista, sillä he eivät muuhun ehdi perehtyä. - Metropolivaltuutetut tuskin edes tuntevat jokaista metropolin pienaluetta.
* Lähikuntatason asiat jäävät virkamiesten päätettäväksi. - Näin lähikuntademokratia muuttuu virkamiesvallaksi.
Iso organisaatio joutuu karsimaan pienen tason toimintoja, koska päätöksenteosta tulisi muuten liian monimutkaista:
* Neuvostoliitto yritti hallita koko maan taloutta kylätasoa myöten, mutta epäonnistui. - Kiina karsi valtion taloudellista hallintaa, ja sen talous nousi kukoistukseen.
¤ Jos on vain metropolivaltuusto, monta lähikuntatason toimintoa joudutaan karsimaan, jotta metropolin hallinto olisi hallittavissa.
Hallitus väittää, että kuntauudistus tuo säästöjä ja palvelut paranevat, mutta tutkimusten mukaan käy juuri päinvastoin. Lue lisää ja vastusta kuntauudistusta
http://www.adressit.com/ei_kuntauudistukselle
Virkkunen haluaa espoosta ja vantaasta vuokra keskittymiä kun ei helsinkiin enää mahdu
Hei Espoolaiset, koittakaa nyt päästä eroon itsekkäästä nurkkakuntaisuudesta, joka tekee teille vaan meidän muiden suomalaisten silmissä hallaa. Espoo, sen paremmin kuin Vantaakaan, ei olisi yhtään mitään ilman Helsinkiä, joka on OIKEASTI kaupunki.
Jopa Joensuu ja Pori on paljon ennemmän kaupunki kuin teidän taajamien täyttämät nukkumalähiöt, joita yhdessä kaupungiksi kutsutaan.
se nyt vaan on niin että espoo ja vantaa voivat kasvaa helsingillä ei kasvuun ole tilaa eikö sipoo riittänyt
Ensin pitäisi saada tarkat laskelmat mahdollisesta hyödystä.Keskustan Kiviniemen mukaan ei edes löydy yhtään laskelmaa kuntaliittosten hyödystä.Jos tämäkin projekti on niinkin löysällä pohjalla,niin olisi parempi lopettaa koko projekti kunnes on todella tutkittu mahdolliset hyödyt.Hyöty täytyy olla mittava ennekuin näin kalliseen toteuttamiseen ryhdytään joka vielä kaikken lisäksi tulee tekemään kalliin valitusprosessin monen kunnan kohdalta.Suomessa on tullut vakava piirre jossa ensin hutkitaan ja sitten tutkitaan.
Vantaallahan pistettiin pää pensaaseen ja kieltäydyttiin edes selvittämästä hyötyjä/kustannuksia. Ei asia tuolla tavalla etene ikinä. Toisaalta selvitykset saadaan näyttämään ihan miltä vaan, aika turhaa rahan haaskausta ne ovat. Tällaiset yhdistymiset voivat olla todella kalliita toteuttaa.
Sinänsä yhdentekevää. Vihervasuri Sosialistinen Helsinki ei vaan oikein kiinnosta. Helsinki voisi olla mielenkiintoinen vaalipiiri Eduskunta vaaleissa, jos alettaisiin kepulaiseen kotiinpäinvetoon.
Jos liittymisellä jonkun kanssa päästään Fortumin Diktatuurista eroon, niin liittyköön Espoo kenen tahansa kanssa.
Espoolla ei ehkä ole pitkällistä kaupunkikulttuurista historiaa, mutta se on nuori ja elinvoimainen ja yksi Suomen nopeimmin kasvavista asutuskeskuksista ja se toimii kuin kaupunki mm. tukee perheitä, hyvät koulut ja julkiset palvelut. En toivoisi näiden huonontuvan Nukkumalähiö kommentti on jo aikansa elänyt letkautus. Meneppä katsomaan Leppävaaraan tai Matinkylään. Samoja ihmismääriä tuskin näkee Joensuussa tai Porissa.? Tosin se Espoon yhdyskuntarakenne on lähinnä syntynyt eikä suunniteltu, mutta yhtä kaikki nyt meillä on elinvoimainen kaupunki.
Miksi konkurssin partaalla keikkuvan viherkommarien hallitseman Helsingin pitäisi päästä osalliseksi hyvin asiansa ja taloutensa hoitaneiden Kauniaisten, Espoo ja Sipoon rahoista ja veronmaksajista? Uskomatonta ahneutta!
Miten Kokkari Pajusen johtaman Helsingin talous voikin olla näin kuralla vaikka se hyötyy siitä, että Helsingissä sijaitsee lähes kaikki valtion ylläpitämät virastot ja laitokset?
Espoon säilyttävä omana kuntanaan:
http://blogit.demari.fi/varmala/2012/01/14/espoon-sailyttava-omana-kuntanaan/
Johanna Värmälä (sd.)
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/59316-hs-satojen-miljoonien-lisalasku-helsingin-rakennushankkeiden-h.... kruunuvuoren silta, guggenheim, keskuskirjasto, olympiastadion ym. näihin tarvitaan lisää maksajia
Espoossa kunnan virkamies maksoi 6 ha höttöisestä maapläntistä 40 miljooonaa euroa. Vertailun vuoksi, esimerkiksi Englannin kuningatar maksaa vuodessa veronmaksajilleen 52 milj euroa. Joten kyllä säästöjäkin varmaan saataisiin jos hieman saisi tuota virkailuhommaa ruotuun ja tolkkkuun ja laajemmille foorumeille ja suuta säkkiä myöten.
Sinänsä kuntauudistusta suunnitellessa saisi vanhat kuntarajat kokonaan unohtaa ja miettiä uudet kunnat sen pohjalta, missä ihmisille on tarjolla palveluita ja missä on luontevaa asioida.
Miksei entinen suuri ja mahtava Espoon Kokoomus sano mitään? Entä Espoon Kokoomuksen valtuustoryhmä? Ponnettomia porukoita, joita ei nykyään näytä johtavan kukaan. Vapaavuori vie Espoota, ei auta Espoon vikiseminen. Kokoomuslaiset sen näköjään hyväksyneet. Espoolaiset Kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma, Sanna Lauslahti ja Johanna Karimäki ovat aika tossukoita ja hissukoita, koska hyväksyvät liitokset - oman navan ympärillä pyörivää kiipijäsakkia kaikki tyynni. Ison äänimäärän Espoosta saanut nurmijärveläinen Mäkelän Outikin on hiljaa, kun kärkkyy hyvää positioita eduskuntaryhmältä, ei uskalla vastustaa Virkkusta ja äijälaumaa. Parempi äänestää Espoon kunnallisvaaleissa Keskustaa ja Perussuomalaisia, jotka selkeästi yhdistämistä vastaan!
Iltalehden toimittajan (Timo Hakkarainen) kysymys (IL 9.2.2012, s. 12):
"Hyväksytkö pakkoliitokset, (...)?"
Kansanedustaja Osmo Soininvaaran / vihr vastaus (ibid.):
"On turha kuvitella, että nämä kermanlatkijat [kehyskunnat] vapaaehtoisesti suostuisivat liitoksiin."
[Törkeää ja ilmaisevaa että hallituspuolueen kansanedustaja kutsuu eräitä kuntia julkisuudessa {niin kutsutut kehyskunnat} halventavasti 'kermanlatkijoiksi' !]
*
Kokoomuksen masinoiman 'Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksen' päätelmät ovat syvässä ristiriidassa nykyisen todellisuuden kanssa.
Kokoomuksen ajama selvitys käskyttää Suomen kuntien tulevaksi määräksi 66 - 70 kuntaa (nykyisten 336:n asemesta).
Silmäys vallitsevaan käytäntöön osoittaa, että Kokoomuksen tavoite on täysin perusteeton ja irrallaan pohjoiseurooppalaisesta ja eurooppalaisesta käytännöstä.
Norjassa, joka on rinnastettavissa Suomeen niin pinta-alaltaan kuin väkiluvultaankin, kuntien lukumäärä on 430. Ruotsissa kuntia on 290 ja Virossa 162 (vaikka tuo valtio on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan varsin pieni). Ranska on suuri valtio (pinta-ala vajaat kaksi kertaa suurempi kuin Suomen pinta-ala ja väkiluku 12 kertaa suurempi kuin Suomen) mutta osoittaa kuntiensa lukumäärällä (kokonaista 36.783 kuntaa) kokoomuslaisen 'kehitelmän' suhteettomuuden ja järjettömyyden.
*
SUOMI (pinta-ala 338 430 neliökilometriä; väkiluku noin 5,4 miljoonaa ); kuntien määrä 336
["Mikäli Manner-Suomen kuntarakenne muodostuisi työryhmän esittämien selvitysalueiden pohjalta,
merkitsisi se kuntamäärän olennaista vähennystä. Manner-Suomessa olisi nykyisen 320 kunnan sijasta 66-70 kuntaa."
{lähde: Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys. VM:n julkaisu 5a/2012, s. 191}]
NORJA (pinta-ala 323 802 neliökilometriä; väkiluku noin 5 miljoonaa): kuntien määrä 430.
RUOTSI (pinta-ala 450 295 neliökilometriä; väkiluku noin 9,4 miljoonaa): kuntien määrä 290.
VIRO (pinta-ala 45 228 neliökilometriä; väkiluku 1,3 miljoonaa): kuntien määrä 162.
RANSKA (pinta-ala 643 427 neliökilometriä; väkiluku noin 65 miljoonaa): kuntien määrä 36 783.
*
Kokoomuksen ajama kuntien määrän likvidointi 66-70 kuntaa merkitsisi käytännössä koko nykyisen kunnan asukkaiden itsehallintojärjestelmän tuhoamista. Uudistuksen toteuttamisen jälkeen ei enää voitaisi uskottavasti puhua kunnan asukkaiden itsehallinnosta itsehallinnon nykyisessä merkityksessä. Tämän perustellun käsityksen oikeuttamiseksi voidaan viitata esimerkiksi 'Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksen' seuraaviin 'johtopäätöksiin' (m.t., s. 190), joissa nykyisestä kunnan asukkaiden itsehallinnosta selkeästi vaikkakin verhotusti irtaudutaan:
"Nykyisillä yhteistyömuodoilla, joissa päätöksentekovalta on viime kädessä yksittäisten
kuntien valtuustoilla, ei pystytä riittävästi estämään yhdyskuntarakenteen hajautumista.
Parhaiten ongelmia ratkaistaisiin kokoamalla päätöksentekoa ja kehittämällä kuntarakennetta
siten, että kaupunkiseudun keskeinen taajamarakenne kasvupainealueineen kuuluisi
hallinnollisesti yhteen kuntaan.
Työpaikkojen synnyn edistäminen sekä tehokkaan kasvu- ja elinkeinopolitiikan toteuttaminen
edellyttäisi kuntarakenteen kehittämistä toiminnallisuuden pohjalta."
[Huom! Yhdeksi keskeiseksi nykyjärjestelmän ongelmaksi on siis nyt osoitettu demokraattisesti valitun kunnanvaltuuston päätöksentekovalta {sic!}.]
*
Mitä Kokoomus itse asiassa tavoittelee? Todennäköisesti se on harkinnut suurkuntajärjestelmän koituvan oman puolueensa eduksi niin kuntavaaleissa kuin valtiollisissakin vaaleissa. Kokoomuksen ääripoliittinen kuntahanke (= 250 kunnan likvidointi) sisältänee ajatuksen siitä, ettei uusille 'jytkyille' (uudistuksen läpirunnomisen jälkeen) anneta enää milloinkaan elintilaa (ei sen enempää Perussuomalaisten jytkylle kuin Keskustankaan uudelle nousulle). Ja SDP:llehän Kokoomuksen 'piruetti' sopii kuin laastari pääministeri Kataisen otsaan. SDP:n puoluetoimistossa nähtäneen päiväunia auvoisesta tulevaisuudeesta, jossa valtiovallan ja kuntavallan jakavat sulassa sovussa, toinen toisiaan tukien ja kädet kaulalla, Kansallinen Kokoomus ja SDP. Ei se huono suunnitelma ole - valtapoliittisesti! MUTTA vielä on yksi kanto kaskessa: syksyn 2012 kuntavaalit. Ymmärtävätkö Pohjois-Suomen, Itä-Suomen ja Väli-Suomen tavalliset äänioikeutetut vastuunsa ja Zeitgeistin kohtalokkuuden? Ymmärtävätkö he lähteä uurnille puolustamaan kunnan asukkaiden ikimuistoista perusoikeutta, heidän oikeuttaan itsehallintoon ja kunnalliseen demokratiaan? Näillä näkymin tuota itsehallintoa näyttävät kannattavan tänään aidosti enää Keskusta, Perussuomalaiset ja Itsenäisyyspuolue.
*
Kiinnostavaa. Vielä vuonna 1987 Suomessa oli 461 kuntaa. Suomi liitettiin Euroopan talousalueeseen 1.1.1994 lukien ja Euroopan unioniin 1.1.1995 lukien. EU-liityntää perusteltiin taloudellisen menestyksen odotuksilla. Luvattiin yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista. Toisin on käynyt. Vuonna 1987, kun Suomi ei vielä kuulunut ETA:aan eikä EU:hun, Suomella oli varaa 461 kuntaan. Tänään talous alkaa olla jo raunioina, EU:sta ja eurosta huolimatta tai juuri sen vuoksi. Tänään Suomella ei muka ole varaa edes 320 kuntaan!?
Kuntaliitoksien syyt ovat hyvin selvät. Asutus keskitetään Suomessa vain tietyille alueille: kaupunkikeskuksiin. Miksikö? Fossiiliset polttoaineresurssit alkavat pian globaalisiti vähetä ja alkaa niukkuuden aika. Kaikki matkustaminen ja liikkuminen paikasta toiseen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin nyt. Fossiilisia polttoaieita ei voi korvata millään. Puhe korvaavista polttoaineista on illuusiota. Ruokaakin pitää tuottaa. Siksi asutus on keskitettävä mahdollisimman tiiviiksi. Käytännössä tämä on pakon sanelema asia. Siksi palveluja aletaan nyt järjestelmällisesti vähentää haja-asutusalueilta ja joskus tulevaisuudessa palveluita saa vain kaupunkikeskuksista. Kukaan ei silti estä asumasta kaupunkikeskuksien ulkopuolella, mutta verovaroin sitä ei enää jatkossa tueta.
Kuntauudistuksen tarkoituksena on hävittää kehyskunnat, jotta asukkaat eivät voisi enää äänestää jaloillaan. Sitten ei olisi enää väliä sillä, kuinka huonosti julkiset palvelut on järjestetty. Virkamiehet voisivat ottaa vähän rennommin.
Poistetaan kuntarajat kokonaan! On Suomi niminen maa ja kunta, ja yhteiskunta tuottaa osan palveluista, osan tuottavat yksityiset toimijat. Rahaa säästyy, kun ei tarvitse pähkäillä, mitkä ovat kunnallisia palveluita ja mistä palveluista vastaa valtio.
Lueskelin nyt hieman tuota kuntaliitos esitystä koskien nykyistä kotikuntaa ja mahd. tulevaa kotikuntaani. Olen asunut koko ikäni pääkaupunkiseudulla ja lievästi hieman erikoiselta tuntuu kaupungin jakaminen 4:jään kuntaan Espoo, Vantaa ja Helsinki sekä Kauniainen. Jos kuntaliitoksessa päästäisiin siihen, että koko aluetta voitaisiin tehokkaammin kehittää ihmisten hyväksi mm. sopivan hintaisia tonttimaata kaavotettaisiin nuorille ja nuorille perheellisille (Huom. nykyisin yli 100 000 euron hinta minitontille 500 m2 on varmaankin ainakin 70%:lle tavoittamattomissa), selkeitä palvelukeskittymiä, joissa pienellä kohtuullisella kävelyllä olisi kaikki palvelut saatavilla sekä paremmat julkiset liikenneyhteydet, niin minä olisin valmis harkitsemaan Suur-Helsingin synnyttämistä. Nyt tuntuu siltä, että Espoon kaupungin pomoille isot krynderit eli rakennusfirmat kuten Yleinen Insinööritöimisto järkkää reissut ja matkat ja pomot järkkää firmoille rakennusmaat sopuhintaan. Meille asukkaille tarjotut kämpät on vähemmän sopuhintaiset, jos tämä mafia saadaan purettua, niin tervetuloa.
"Nyt tuntuu siltä, että Espoon kaupungin pomoille isot krynderit eli rakennusfirmat kuten Yleinen Insinööritöimisto järkkää reissut ja matkat ja pomot järkkää firmoille rakennusmaat sopuhintaan. Meille asukkaille tarjotut kämpät on vähemmän sopuhintaiset, jos tämä mafia saadaan purettua, niin tervetuloa."
Naiivia...tämä sama käytäntö pätee muissakin kaupugeissa eikä se mihinkään poistu vaikka kaupunkeja ja kuntia yhdistettäisiin.
Pääkaupunkiseudun osalta kaupunkien yhdistämisen tarkoitus on vain ja ainoastaan turvata Helsingin velkavetoinen talous ja maksattaa se hyvin taloutensa hoitaneiden kaupunkien ja niiden veronmaksajien kukkarosta.
Muualla Suomessa kuntien yhditämisessä on kysymys poliittisesta valtapelistä, jossa Kokoomus pyrkii romuttamaan Keskustan vallan maakunnissa ja kaapata sen itselleen. Näin ns. länsimaisessa demokratiassa Kokoomusmafia mellastaa ja kansa äänestää kiimassa tämän puolueen ehdokkaita.
Ei kannata uskoa noitten kokoomuslaisten juttuihin.
Nimimerkki 'Innovatiivinen' on oikeassa. Mihin tarvitaan kuntia? Ja jos välttämättä 'tarvitaan' (heh!), Finlandia voisi kuntana esiintyä nimellä 'Metropolis' à la Fritz Langin samanniminen nerokas mykkäelokuva.
Mutta jotta uudistus ei olisi niin raju, maa voisi aluksi - siirtymäkauden ajan - toimia kahden kunnan mallilla: Finlandia jakautuisi kahteen kuntaan:
(1) valtaeliitin asuttama Kauniainen (jossa kunnallisveroprosentti olisi 7,77 ja (2) Metropolis (kunnallisveroprosentti 59,99).
Verokarhun päämaja sijaitsisi Katajanokan Guggeli-museossa. Verotulot jaettaisiin seuraavassa etusijajärjestyksessä: (1) Guggeli-museon isännät USA:ssa, (2) Guggeli-museon edustajat Finlandiassa, (3) EU- ja eurovaltioiden velkojapankit, (4) kotimainen valtaeliitti, (5) kotimainen armeija ja poliisi. Mikäli jakovaraa jää, finlandialaiset duunarit yms., jotka pyöriä pyörittävät, saisivat 8 euron tuntipalkkaansa vuosittain 0,001 %:n indeksikorotuksen.
Mahdollinen sosiaaliturva hoidettaisiin hyväntekeväisyytenä Sverigestä käsin, sikäli kuin kuningaskunnassa vielä fyffeä riittää.
Espoon kokoomuksen kannatus tulee romahtamaan. Suomen kokoomuksen johdossa on paljon espoolaisia kokoomuslaisia merkittävissä asemissa ja määrällisesti. Silti Kokoomus ajaa Espoon liittämistä Helsinkiin. Espoon kokoomuslaiset eivät todellisuudessa vastusta liitosta. Jos vastustavat, miksi se ei näy? Ovatko Lauslahti, Kauma ja muut todella näin totaalisesti ilman valtaa? Jos ja kun ovat, mitä hyötyä heitä on enää äänestää?
Olen todella pettynyt kokoomuksen. Piti tämäkin päivä nähdä.
Tärkeämpää kuin keskinäinen riitely Uudellamalla, on saada lopetettua verovarojen lypsäminen maatalous- ja aluepoliittisiin tukiin. Myös kaavoituksen kautta.
Onneksi Kekkosta ei enää ole.
Nyt ollaan asian ytimessä: ei mitään hyötyä. Syksyn kuntavaaleissa Kokoomusta kohtaa romahdus. Syyt: Kokoomus haluaa likvidoida 250 kuntaa ja syytää veronmaksajien rahat EU:n kriisivaltioiden karnevaalit mahdollistaneille suurpankeille sekä pääkaupungin Guggenheim-museon taustavoimille, USA:n rahaeliittiin kuuluvalle G-säätiölle.
Säästöihin ei päästä ilman kuntaliitoksia.
Kuntaministeri Henna Virkkunen tulee varmasti saamaan tukea
Euroopan komissiolta; vaaditaanhan Kreikaltakin pikaisia talousuudistuksia.
PRO DEMOKRATIA: Jes, mutta pääset säkin tosta linkistä: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20120206Elinvo/name.jsp
On se nyt kumma juttu, että kunnallispatriotismi on ihmisille tärkeämpää kuin kunnallisverovarojen fiksu käyttö ja lähiseudun järkevä kehittyminen. Keinotekoinen pääkaupunkiseudun kuntarakenne hidastuttaa ja hankaloittaa kuntarajat ylittävien hankkeiden toteuttamista vuosikausia (esim. länsimetro) syöden myös rahallisia resursseja. Pääkaupunkiseutua on yritetty kehittää kokonaisuutena, mutta kun se ei näytä toimivan nykyisten kuntarajojen puitteissa, on pakkoliitos mielestäni täysin aiheellinen.
Jos kuntarajat luotaisiin tänä päivänä tyhjästä, olisi pääkaupunkiseutu taatusti yksi oma kuntansa, eikä kenelläkään tulisi mieleenkään vaatia kuntarajoja kaiken keskelle.
Espoolaiset voivat sitä paitsi pitää itseään ihan yhtä espoolaisina ja olla ylpeitä omista nurkistaan, samalla tavoin kuin lauttasaarelaiset voivat pitää itseään lauttasaarelaisina tai käpyläläiset käpyläläisinä.
Jyrki Käteinen, Rolexander Stub ja kaikki muut sielunsa maailmanpankeille myyneet kokoomuslaiset tuntuvat nyt kääntävän selkänsä ainoalle oikeasti espoolaiselle kokoomus vaikuttajalle Jukka Mäkelälle. Jos kokoomus hylkää Mäkelän liittämällä Espoon Suur-Helvettiin epäilen että Mäkelä ei enään kokoomukselle lämpeä vaan loikkaa luultavasti jonkun kansainvälisen suuryrityksen hommiin nauttimaan yksityisensektorin palkoista..
Nationalistisen Kokoomuksen (Nationale Koalitionspartei; http://www.kokoomus.fi/other-languages/deutsch/) kuin käärmettä pikakivääriin ajama kuntauudistushanke katkaissee puolueen 'kuningastien' syksyllä?
Vuoden 2012 KUNNALLISVAALIen (vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012) itseään toteuttava prognoosi / 10.2.2012 =>
Suomen Keskusta (puhj PV): 20,50
PS: 19,10
SDP: 18,90
Nationalistinen Kokoomus: 18,50
Vihreä liitto 7,00
Vasemmistoliitto 6,00
RKP 4,10
KD 4,00
IPU 0,52
SKP 0,48
Muut 0,90
*
"Informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori (...) arvelee, että pääministeri Jyrki Kataisen poissaolo julkisuudesta suurten irtisanomisten aikaan on harkittua.
- Poliitikoista ei ole mukavaa tulla liitetyiksi näihin ikäviin uutisiin. Mieluummin tulee liitetyksi hyviin asioihin, Karvonen pohtii.
- Enemmän olisi tietysti vastuunkantajaolemusta, jos olisi itse paikalla ja ottaisi korkean profiilin huolehtimisesta ja esittäisi huolensa siitä, kuinka irtisanomisten kohteeksi joutuvien ihmisten asiat saadaan parhain päin järjestettyä, hän jatkaa viitaten nokialaisten irtisanomisiin.
(...)
- Tulee mieleen sellainen, että mikseivät nämä tulleet esille ennen vaaleja, vaan putkahtivat esille nyt. Asiat pidettiin pöydän alla kunnes vaalit oli pidetty, hän pohtii.
Karvonen sanoo, että sekä Nokian irtisanomiset että varuskuntien lakkautukset, mutta myös kuntauudistus, mielletään kaikki poliittisiksi kysymyksiksi.
*
Kantahämäläisen Janakkalan kunnan ykkösnainen Anna-Mari Ahonen ei usko julkaistujen kuntakarttojen toteutuvan. Ahonen on profiloitunut uudistusta vastustavien pienten kuntien äänitorveksi ja hän kritisoi kovin sanoin kuntaministeri Virkkusta. Ahonen haluaa nyt asettaa kyseenalaiseksi Virkkusen jatkamisen tehtävässään ministerinä.
- Kartoissa esitetään jotain, mutta kokonaan toinen asia on se, mitä siitä toteutuu. En usko, että kartat toteutuvat tällaisina vaan uudistus vesittyy, lataa Ahonen.
Ahonen tyrmää Hämeenlinnan suurkaupunkikaavailut.
- Siitä tulisi ylisuuri ja tehoton. Hämeenlinna on jo nyt melkoinen hallintohimmeli yhtiöineen ja liikelaitoksineen ja se on todella tehotonta hallintoa taloudellisessa mielessä ja demokratiankin osalta.
Ahosen mielestä kuntauudistus kaatuu siihen, että kuntaliitosten "pakkomandaatti" ymmärrettiin kokoomuksessa ministeritaholta väärin.
- Uudistuminen kuntakentässä olisi tarpeellista monessakin asiassa, kuten terveydenhuollon uudistus ja sen rahoituksen järjestämisvastuun uudistaminen, mutta nyt pakkomandaatti ymmärrettiin väärin kokoomuksessa. Kuntauudistusta tehtiin uhon, ylimielisyyden ja ylhäältä sanelemisen hengessä, semmoinen peli ei vetele.
Rajojen siirtely ei tuo säästöjä
Ahosen mielestä pelkkä kuntarajareformi ei tuota minkäänlaista taloudellista säästöä.
- Tämä kannattaisi laittaa nyt jäihin ja ammentaa Paras-hankkeesta ja aloittaa aivan uusi uudistus, mikä lähtee kustannustehokkuudesta. Asiantuntijatkin ovat olleet ihmeissään tämän uudistuksen menettelytavasta, kun tutkittu tieto ei ole ollut uudistuksen pohjana.
Kuntien ja valtion tehtävät jaettava uudestaan
Ahonen kysyy nyt, voiko ministeri Virkkunen jatkaa tehtävässään uskottavasti.
- Siltä osin olen samaa mieltä, että kysymys pitäisi olla palvelujen turvaamisesta ja kustannustehokkuuden lisäämisestä, niitten pitäisi olla itsestään selvä lähtökohta kaikelle uudistamiselle. Tässä on tunnistettu ihan oikeita haasteita, mutta esitetyillä keinoilla ei ole mitään tekemistä oikeiden ratkaisujen kanssa. Näillä rajojen siirtelyillä ei saavuteta minkäänlaisia säästöjä. Tässä kaivattaisiin nopeasti toimia sen suhteen, että päästäisiin oikeille jäljille ja tekemään ihan oikeaa uudistusta, Ahonen vaatii.
Kuntatalous on isojen haasteiden edessä ja Ahonen haluaisi, että kuntien ja valtion tehtävät jaettaisiin uudestaan.
Kuntaliitoksilla voidaan saada kustannussäästöjä joissain tapauksissa, mutta pääasiallisesti ne eivät tuo toivottuja hyötyjä.
Espoo-Helsinki olisi juuri sellainen tapaus, millä ei käytännössä saataisi mitään lisää - verrattuna siihen mitä voidaan sopimuksilla jo nykyjärjestelmässä tehdä.
Itsekin olen huolissani kokoomuksesta - puolueen harmaat eminenssit ja kovimmat vaikuttajat ovat Helsingissä (Pajunen, Zyskowicz, Vapaavuori). Kuinka pitkälle espoolaiset ja helsinkiläiset puolueen jäsenet voivat ottaa avoimesti yhteen tässä asiassa?
Jani Tiainen
PS/SIT Valtuustoryhmä
"On se nyt kumma juttu, että kunnallispatriotismi on ihmisille tärkeämpää kuin kunnallisverovarojen fiksu käyttö ja lähiseudun järkevä kehittyminen. "
Tämä täytyy olla helsinkiläisen viherkokoomuskommunistin kitinää. Öykkärimäisen Helsingin kokoomusjohdon mielestä muut kaupungit ovat itsekkäitä, jos ne haluavat pitää kiin fiksusta kunnallisvarojen käytöstä ja lähiseutujen kehittämisestä. Tässä asiassa Helsingin johdolla ei ole mitään varaa lausua muiden kaupungin toiminnasta, joissa kaupunkien asiat ja kunnallisvero on onnistuttu järkevillä päätöksillä pitämään veiherkokoomushelsinkiä alhaisempana, vaikka valtiokin elättää Helsinkiä monien valtion virastojen ja laitosten kautta.
Osoittaa vain suurta ylimielisyyttä, katkeruutta ja kokoomuslaista ahneutta se, että näiden oikeiden asioiden puolustaminen leimataan mm. nimimerkki Kovasen toimesta kunnallispatriotismiksi. Kannattaisi Helsingissä siivota nykyinen johto pois ja valita tilalle asiansa osaavat henkilöt, jotka saisivat tehottamasti ja huonosti johdetun kaupungin talouden tasapainoon muullakin tavalla kuin ryöstmällä naapurikuntien rahat.
..."vaikka valtiokin elättää Helsinkiä monien valtion virastojen ja laitosten kautta."
Valtion virastojen pitäisi todellakin sijaita maan pääkaupungissa!
Tutkimus: Helsingin seutu vetää koko Suomen talouskasvua
-HS 10.02.12
"Helsingin seudun kotitaloudet olivat suurista seutukunnista ainoa tulonsiirtojen nettomaksaja. Nettotulonsiirrot olivat 1,3 miljardia euroa", kertoi professori Heikki A. Loikkanen.
Kaikki muut suuret seutukunnat olivat nettosaajia. Muut kuin yhdeksän suurinta aluetta saivat tulonsiirtoja nettomääräisesti yli 4 miljardia euroa.
No mitenkäs sitten kävisi espoolaiselle jalkapallolle, lätkälle ja muille penkkiurheilijoiden lempilajeille? Ne kun tuntuvat olevan tärkeintä Espoon päättäjille.
Kuntarakenteet tarvitsevat korjausta, kun maaseutu tyhjenee eikä palveluja pystytä siellä tuottamaan. Kuntaministeri on todennut, että pääkaupunkiseudullekin on tehtävä muutoksia, että uskottavuus säilyisi.
Aika heikko peruste. Seutuyhteistyötä yli kuntarajojen täällä tarvitaan.
Nyt on Espoon kokoomuksella näytön paikka. Me syksyn äänestäjät seuraamme nyt tarkasti, miten te toimitte. Tarvitaan näyttöjä, ei luimistelua!
"Järjetöntä poliittista hölmöilyä ja poliitikoilta ryhditöntä piiloutumista virkamiesten taakse"
(Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen [Kok.]; IS 10.2.2012)
"Ministeri Henna Virkkunen [Kok] väitti, että kuntauudistuksella saadaan miljardisäästöt. Se on ihan puuta heinää.
Rajojen siirtely ei tätä ratkaise. Kahden tai usean köyhän avioliitosta ei saada yhtä rikasta kuntaa."
(Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen [Kok.]; IS 10.2.2012)
"Hallintomenot ovat 3-5 prosenttia. Jos niistä säästettäisiin liitosten myötä vaikka 20 prosenttia,
säästö kuntakentän kokonaismenoissa olisi yksi prosenttiyksikkö."
(Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen [Kok.]; IS 10.2.2012)
*
Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen (Kok.) [http://fi.wikipedia.org/wiki/Janakkala] on kiinnostava persoona: Hänellä on varsin hyvin perusteltuja ajatuksia Kokoomus-johtoisesta kuntauudistushankkeesta ja hänellä on kunnanjohtajille harvinaista rohkeutta tuoda ajatuksensa esiin julkisesti. Asiassa on samalla yksi jännittävä piirre: Internet-tietojen mukaan kyseinen Janakkalan kunnanjohtaja on Kokoomuksen jäsen!
Janakkalan rohkea kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen on tullut julkisuuteen hatunnoston arvoisesti!
*
Janakkalan kunnanjohtajan Anna-Mari Ahosen teesit (Ilta-Sanomien mukaan):
Kuntauudistuksen seuraukset
* Veroprosentit jatkavat nousuaan
* Palvelut keskittyvät
* Investoinnit keskittyvät keskustaan
* Kiinteistöjen ja maan arvot laskevat jättikuntien reunoilla
* Kulkemisen kustannukset siirtyvät asukkaille
* Liitetyt reunakunnat näivettyvät
* Entiset kuntakeskukset taantuvat syrjäkyliksi
* Koulut keskittyvät harvoihin suuryksiköihin
* Koulumatkat pitenevät
* Kuntalaisesta tulee kasvoton kuluerä
* Hoitajat eivät tunne hoidettavaansa
* Palveluiden ulkoistaminen, liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen lisääntyvät
* Valta karkaa kuntalaisilta. Lähidemokratia vähenee
* Kansalaisaktiivisuus vähenee
¤
Kokoomus ei tulle kuulumaan syksyn kuntavaalien voittajiin. PS:lle ja Keskustalle Kokoomus-johtoinen kuntauudistushanke merkinnee nousua kuntavaalien tuloksissa sijoille 1 ja 2. (Järjestystä en lähde veikkaamaan.) Myös IPU kasvattanee ääniosuuttaan. MUTTA olennainen vaatimus Keskustan ja PS:n voitolle on, että nuo puolueet kykenevät ymmärrettävällä kielellä välittämään äänioikeutetuille viestin Kokoomus-johtoisen kuntauudistushankkeen epädemokraattisuudesta ja tuhoisasta vaikutuksesta kunnan asukkaiden itsehallintoon ja lähidemokratiaan. PS:n, Keskustan ja IPU:n vaalityössä kannattaa tuoda esiin muun ohella Janakkalan kunnanjohtajan erinomaisia argumentteja. Ne luulisi jokaisen ymmärtävän. Noiden argumenttien arvoa nostaa se seikka, ettei niitä voida ampua alas opposition 'keksintöinä', koska niiden takana on kokoomuslainen todellinen asiantuntija!
¤
Suomen perustuslain (731/1999) 121 § (Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto)
Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.
Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.
Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.
( http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 )
*
Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (Uusi nimike: Suomen perustuslaki, PeVM 10/1998 vp) (HE 1/1998 vp)
"Pykälän 1 momentin mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Siten säännöksessä todettaisiin Suomen jakaantuvan kuntiin (vrt. HM 50 § 1 mom.) ja ilmaistaisiin itsehallinnon olevan voimassa perustuslailla suojattuna kuntien hallinnon periaatteena. Itsehallinnon keskeisiä ominaispiirteitä täsmennettäisiin pykälän 2 ja 3 momentin säännöksillä. Itsehallintoa koskevana perussäännöksenä pykälän 1 momentti korvaisi hallitusmuodon nykyisen 51 §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen. Kansalaisten itsehallinnon sijasta ehdotetussa säännöksessä kuitenkin puhuttaisiin kattavammin kunnan asukkaiden itsehallinnosta, jolloin perustuslakiin ei enää olisi tarpeen ottaa vuonna 1991 säädettyä hallitusmuodon 51 §:n 3 momentin (1717/1991) erityistä viittaussäännöstä ulkomaalaisten osallistumisesta kuntien hallintoon (HE 78/1991 vp, PeVM 6/1991vp)."
Vanha venäläinen kaupunki, olen yhtä mieltä siitä, että Helsingin rahankäyttö on höveliä, ja ennen kaikkea pk-seudun kunnista juuri Helsingin tulisi siivota raskasta organisaatiotaan tehokkaaksi. Kunnallishallinnon järkevöittäminen on yksi tärkeä asia, mutta se ei poista tarvetta kuntaliitoksille. Kuntien yhteenliittämistä puoltaa erityisesti se fakta, että yhtenäistä työssäkäyntialuetta halkovat nykyiset kuntarajat hidastavat ja kallistuttavat kohtuuttomasti metropolialueen järkevää kehitystä, kun Espoo, Helsinki ja Vantaa ajavat jokainen itsekkäästi omaa etuaan yhteisen edun kustannuksella. Aika vaikea on kenenkään perustella myöskään Kauniaisen olemassaoloa tai tarpeellisuutta pääkaupunkiseudun metropolirakenteessa.
Karkean karrikoidusti sanoen espoolaisten vastustus liitosta vastaan kiteytyy siihen, ettei autoileva espoolainen halua maksaa penninjeniä esim. länsimetrosta, kun aikoo itse joka tapauksessa autoilla töihin, mikä on sinänsä ihan ymmärrettävä näkökanta, muttei kokonaisuuden kannalta kovin hyväksyttävä. Jokaisessa kuntalitoksessa on lyhyellä tähtäimellä häviäjiä ja voittajia, mutta ihan takuuvarmasti kokonaisuuden kannalta pitkällä tähtäimellä säästyy merkittävät määräät rahaa, joka taas on kaikkien etu.
Janakkalan kunnanjohtajan Anna-Mari Ahosen faktoihin perustumattomat tunteikkaat ja kärjistetyt kannanotot ovat paitsi huono lähtökohta keskustelulle myös hyvä esimerkki asiantuntemattomuudesta talousasioita kohtaan ja naurettavia tekosyystä sille, ettei vain haluta leikkiä naapurikuntalaisten kanssa, koska oma kunta on vaan niin maailman paras paikka ja naapurikuntalaiset on ihan tyhmiä. Ymmärrettävästi kuntien johto vastustaa kuntaliitoksia myös sen vuoksi, että oma paikka kunnallishallinnossa on uhattuna, kun useamman kunnanjohtajan sijasta palkkaa tarvitsisi maksaa enää yhdelle.
Suurkunnassa valta voi keskittyä pienelle alueelle, jonka hyväksi suurkunta toimii, jolloin suurkunta laiminlyö muut alueensa.
Tästä ilmiöstä on selvänä esimerkkinä Helsinki:
* Helsingin niemen eteläosan hyväksi toimitaan piittaamatta muista alueista.
- Itä - Helsingistä metro vie vain Helsinginniemen eteläosaan.
- Helsingissä tarvittaisiin itä - länsisuuntaisia raideyhteyksiä Keski - Helsingissä ja Pohjois - Helsingissä.
- Muutamalla teknisellä jipolla (esim. virransyöttö) varmistetaan, että metroratoja ei voi yhdistää Suomen rautateihin.
- Kaikki arvorakennukset (esim. Musiikkitalo, Kiasma) on keskitetty Helsinginniemen eteläosaan.
että oma paikka kunnallishallinnossa on uhattuna, kun useamman kunnanjohtajan sijasta palkkaa tarvitsisi maksaa enää yhdelle. noinko veikkaat,minä veikkaan että jatkavat kyllä hommissa vaan eri nimikkeillä ja kulut ovat entiset
No jos säästöjä oikeasti haluttaisiin, niin niinhän sen pitäisi mennä, mutta valitettavasti taidat olla oikeassa, että hallintorakenne ei kevenny niin paljon kuin pitäisi - ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Mutta ihan varmasti kunnallishallinnossa se aiheuttaa epävarmuutta omasta työpaikasta, mikä varmasti lisää vastustusta liitoksille. Kuntalaisten kannalta toki edullisinta olisi, että verovaroista ei maksettaisy yhtään ylimääräistä virkaa.
Janakkalan kunnanjohtajan, Kokoomuksen jäsenen Anna-Mari Ahosen teesit (Ilta-Sanomien mukaan):
Kuntauudistuksen seuraukset
* Veroprosentit jatkavat nousuaan
* Palvelut keskittyvät
* Investoinnit keskittyvät keskustaan
* Kiinteistöjen ja maan arvot laskevat jättikuntien reunoilla
* Kulkemisen kustannukset siirtyvät asukkaille
* Liitetyt reunakunnat näivettyvät
* Entiset kuntakeskukset taantuvat syrjäkyliksi
* Koulut keskittyvät harvoihin suuryksiköihin
* Koulumatkat pitenevät
* Kuntalaisesta tulee kasvoton kuluerä
* Hoitajat eivät tunne hoidettavaansa
* Palveluiden ulkoistaminen, liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen lisääntyvät
* Valta karkaa kuntalaisilta. Lähidemokratia vähenee
* Kansalaisaktiivisuus vähenee
Kiitos, kunnanjohtaja Ahonen! Kukaan ei ole toistaiseksi kyennyt uskottavasti ja objektiivisin perustein kumoamaan teesejänne.
*
NORJA (pinta-ala 323 802 neliökilometriä; väkiluku noin 5 miljoonaa): kuntien määrä 430.
RUOTSI (pinta-ala 450 295 neliökilometriä; väkiluku noin 9,4 miljoonaa): kuntien määrä 290.
VIRO (pinta-ala 45 228 neliökilometriä; väkiluku 1,3 miljoonaa): kuntien määrä 162.
RANSKA (pinta-ala 643 427 neliökilometriä; väkiluku noin 65 miljoonaa): kuntien määrä 36 783.
Sillä lailla!
Cokoomuxen cuntauudistusdiktaatista Cokoomuxen valtiouudistusprojektiin
Cocoomuksen (Nationale Koalitionspartei) N-nistön kauden K*tais-ohjelma on vuotanut osittain julkisuuteen. Seuraavassa muutamia osioita:
* Natoon vaikka saranapuolelta - ja pijan
* Coco Catajanocca lahjoitetaan Guggeliheimin säätiwölle
* Resitentinlinna puretaan, tilalle McDonald'sin pohjoismainen päämaja, jossa finlandialaisille opetetaan kunnollisia syömistapoja: Roskaruoka ahmitaan pötsiin omista sormista käsin à la Tarzan
* Säädetään Saxan ja Wahlrooden tukiverot, joiden tuotto jaetaan vuosittain saksalaisille pankeille ja itselleen Wahlroodelle, jonka aivoituksia julkaistaan kuukausittain Pohjoismaiden suurilevikkisimmän sanomalehden etusivulla
* Sosiaaliturva lakkautetaan
* Eläkeikä nostetaan 99 vuoteen. Mikäli se ei tehoa eli työn orja selviää hengissä, henkilö siirretään Riihimäen ongelmajätelaitoksen yhteyteen perustettavaan 'tarpeettomien ihmisten kotiin' (niin kutsuttu Alterheim)
* Jätetään hakemus Finlandian liittämiseksi USA:han sen 51. osavaltioksi
¤
Finlandia vuonna 2018
Niin laski Kataisen silmäluomi:
oli mustana EU ja lirissä Suomi,
oli murtunut Kreikka ja Brysselin teräs,
sen satraapit parketin senttejä keräs.
Jo Smolnankin saavutti drakmojen jyly,
oli päättynyt Zorbas – oo kohtalo tyly!
Ja barbaarit raiskasi Rodoksen rantaa,
Suur-EU:ta muslimit hautaan jo kantaa.
Oli rinnassa pelko ja kaulassa sisu
Finlandian leijona — naukuva kisu!
Kovin heikosti lohdutti seikka se, että
oli pullossa tilkkanen Aigeian vettä.
Että kirottu Soini sen tehdä siis tohti!
Että Stubbikin vedettiin stadia kohti!
Että osaakin olla niin itsepäinen
tuo kauhea, niin, perussuomalainen.
Nyt kyrsii mieltä, sen myönnän kyllä.
Ei liittovaltioks EU yllä.
Mutt’ ei sittenkään tappio mieltäni paina:
olen kamppaillut kauan ja hävinnyt aina.
Valan kerran hän vannoi: Kännykän piiloon
panen sitten vasta kun viimeiseen ‘niiloon’
on taattu ja maksettu Euroopan velat -
vasta sitten on vuorossa virvelin kelat.
Lojui nurkassa kännykkä ‘tupetta’ yhä,
Häkämies sitä kiillotti – arki tai pyhä.
Oli kartalta pyyhkäisty veljemme Hellas.
Ei lohtua tuo edes ruijanpallas.
Kerran sylissä Jyrin rusakko Rauli …
Kunpa istuisi vieläkin Linnassa Sauli!
Vaan ei – siellä döfässä olvin ja pizzan
punoo juoniaan Soini, nyt valitsen Nizzan.
Mutt’ niinhän se on, tai näin tai niinnii,
vuan soattaapi olla se toisinnii:
ura katkeaa mun perussuomalaisiin,
soita Ikelle, Jyri, nyt tahtoisin naisiin.
Teille Häkämies, Sasi, myös hyvästit sanon
ja kaikkia kiitän ja anteeksi anon -
pian loppuvat eurot ja päättyy pilkka -
älä muistele pahalla, Kanervan Ilkka.
Niin Kataisen luomi vihdoin taas nousi,
ja savolaisverensä suonissa sousi.
Hän huokasi, hetkisen ääneti vietti:
hän jäähyväissanoja ‘toivoille’ mietti.
Jyrki selkänsä suoristi, käskynsä jakoi,
ja Häkämies muistion koneella takoi:
“Te kuulkaa, sankarit Brysselin, ‘Kollaan’,
päiväkäskyni viimeinen: Lirissä ollaan!”
Helsinki tuottaa palvelut kalliimmalla kuin Espoo, joten kuntaliitos nostaisi veroja tai pudottaisi palvelutasoa. Tähän ovat syynä Helsingin vanhanaikaiset toimintatavat, jotka näkyvät mm. virkamiesjohtoisuutena ja poliittisina virkanimityksinä. Espoo tekee paljon enemmän yhteistyötä yritysten, kolmannen sektorin ja korkeakoulujen kanssa; tällä tavoin saadaan enemmän osaamista käyttöön kuntalaisten hyväksi.
Seudun maankäytöstä on jo kymmeniä vuosia päätetty yhdessä seutu- ja myöhemmin maakuntakaavoituksen yhteydessä: ei siinä ole ollut erimielisyyksiä, joten se ei muuttuisi. Sen sijaan helsinkiläinen tapa kasata kaupungin vuokra-asunnot samoille alueille leviäisi Espooseen, ja niiden tuotanto putoaisi Helsingin nykytasolle. Sähköön ja kaukolämpöön yhdistyminen ei vaikuttaisi; Helsinki joutuu muutoin yhtiöittämään energialaitoksensa EU:n kilpailusäädösten vuoksi ja menettää huomattavasti tulojaan siitä.
On kymmeniä asioita, jotka on järjestetty eri tavoin Espoossa ja Helsingissä. Näistä ei ole julkaistu yhteenvetoja, joten aika harvalla on kokonaiskuvaa siitä, mitä kuntaliitos eli Helsingin toimintatapojen leviäminen Espooseen tarkoittaisi. Pientalokaavoituksen voimakas vähentäminen, kaupunki kilpailemaan avoimilla markkinoilla yritysten kanssa, kaupunki pois facebookista, nuorisovaltuuston lakkauttaminen, koiravero takaisin...kukahan espoolainen niitä kaikkia todella kannattaa, kun mennään konkreettisiin kysymyksiin?
Muistatteko, mitä seurasi, kun suomalaiset äänestivät Ahtisaaren presidentiksi 1994, vaikka hän ei kuulunut poliittiseen eliittiin?
¤ Eduskunta alkoi vähentää presidentin valtaa.
Sinänsä Ahtisaari presidenttinä ei ollut uhka Suomen poliittiselle eliitille, koska hän olisi saanut olla presidenttinä enintään vain kaksi kautta. Sitäpaitsi demarieliitti onnistui pelaamaan Ahtisaaren ulos, niin että hän ei ollut toista kertaa demarien presidenttiehdokas.
Suomalaiset mullistivat puoluekarttaa kevään 2012 eduskuntavaaleissa: Perussuomalaisten kansanedustajien määrä muuttui 5:stä 39:ään.
* Eduskunta alkoi lopettaa paikallisdemokratiaa:
- Lähikuntien sijaan seutukunnat
- Pk -seudun ainoaksi hallintotasoksi metropolitaso. (Saksassa on kaupunkiosavaltioita: Bremenin asukasluku on 664 000, Hampurin 1,8 miljoonaa ja Berliini 3,4 miljoonaa.)
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
- Keilaniemen tunnelointipäätös menossa läpi valtuustossa 2
- Epe Helenius lämpeni Suvi Isotalon rootshenkisille lauluille
- Uudet ylioppilaat nousi viime viikon nettihitiksi
- Myös demarinuoret kannattavat aktiivista eutanasiaa 3
- Pyöräilykypärän suosio kasvussa
- Työterveyshuolto rempallaan puolella tarkistetuista ravintoloista
- Wigwam-legenda Jukka Gustavson tekee paluuta kaikessa hiljaisuudessa
- Vietätkö A-luokan kesälomaa puolison kanssa vai ilman?
Uusimmat blogit ja kolumnit
