Karismaattisen näyttelijän tunnistaa läsnäolosta

Karismaattisen näyttelijän tunnistaa läsnäolosta – tehdään työtä sitten teatterilavalla tai kameran edessä.

Valon näkee heti. Kati Outinen ja edesmennyt Matti Pellonpää ovat loistavia esimerkkejä tiedostetusta olemisesta liikkuvassa kuvassa. Jokainen, pienikin ele välittyy millimetrin tarkasti.

90-luvun lopulta versoutuneista ammattinäyttelijöistä vastaavaan pystyy muutama.

Yksi heistä on Miina Turunen, 38.

Turunen on näytellyt isoissa laitosteattereissa ja elokuvissa, tehnyt radiokuunnelmia ja dubbauksia sekä kiertänyt ulkomailla teattereiden kanssa.

Suurelle yleisölle hän on tuttu muun muassa elokuvista Sibelius ja Tässä lepää Aino Koski sekä tv-sarjasta Venny.

– Näyttämöllä tai kameran edessä työskentely on aina kohotettu olotila, joka on entistä kohotetumpi, kun sen tiedostaa. Parhaimmillaan näytteleminen on kuin hengittämistä. Rytmi vie ja kaikki asiat tapahtuvat oikein, Turunen sanoo.

Turunen on näytellyt freelancerina kymmenisen vuotta muun muassa Espoon kaupunginteatterissa.

Parhaillaan harjoitusvaiheessa on Risto Isomäen käsikirjoittama Sarasvatin hiekkaa, jonka on dramatisoinut Maria Kilpi ja ohjannut Jani-Petteri Olkkonen. Näytelmän ensi-ilta on 15. helmikuuta.

Näytelmä perustuu Isomäen vuonna 2005 julkaistuun ekologiseen trilleriin. Teos oli Finlandia-palkintoehdokkaana ja sai Tähtivaeltaja-palkinnon sekä Kiitos kirjasta -palkinnon vuonna 2006.

Espoon kaupunginteatterissa ensi-iltansa saava näytelmä on puhutteleva faktapohjainen fiktionäytelmä, jonka pääosassa on ihmisen aiheuttama ekokatastrofi.

Miina Turunen näyttelee intialaista tutkijaa, joka on löytänyt Intian Valtameren pohjasta radiohiililöydöksen. Muissa rooleissa nähdään Antti Virmavirta, Satu Silvo, Leena Pöysti ja Markus Riuttu. Näytelmää esitetään Revontulihallissa 5. toukokuuta asti.

Turusta aihe puhuttelee.

– Tietty syklisyys näkyy kaikissa asioissa ihmisen elossa. Samalla tavoin maapallollamme on syklinsä. Varmasti joku aika on muuttumassa, mutta mitä se tarkoittaa ja kuinka nopea se muutos on – sitähän ei voi tietää, hän pohtii.

– Vastaavaa kuvausta en ole aiemmin tehnyt. Tosin ystäväkollegani kanssa olen jo vuosikymmenen ajan haaveillut, että pitäisi toteuttaa teatteriproduktio, joka käsittelisi maailmanloppua, Turunen lisää.

Harjoitukset ovat edenneet lupaavasti.

– Pidän ohjaajan asenteesta. Hän on tehnyt työnsä tosi tarkkaan ja tietää tarkoin mitä näyttelijöiltään vaatii. Tässä näytelmässä on valtavia elementtejä, kuten mannerjäätiköitä, jääluolia, tsunameja ja sukellusveneitä. Ääni- ja valomaailma sekä lavastus ovat tosi tärkeässä roolissa, Turunen kertoo.

Sarasvatin hiekkaa Espoon kaupunginteatterin Revontulihallissa (Revontulentie 8). Ensi-ilta 15.2. Liput 27/23/15 euroa.