Marketanpuistoon nousee jättimäinen lumilinna

Talvisin autiomaaksi jäätynyt Marketanpuisto herää helmikuussa eloon uudella tavalla. Puiston eteläpäässä sijaitsevalla kukkulalla komeilee laskiaiseen mennessä komea, muuriharjainen linna.

Vaikka linna hohtaa kevätauringossa vitivalkoisena, se ei ole marmoria – vaan pakkaslunta.

Korkean, katollisen linnan tekeminen vaatii viranomaisilta rakennusluvan.”

Lumipuisto on yksi Espoon tavoista hahmottaa meneillään olevaa designin teemavuotta.

Lumi käyttäytyy rakennusmateriaalina toisin kuin vaikkapa betoni tai sementti.

– Lunta on teknisesti ajatellen helppo työstää, vaikkakin se on työlästä. Lumi tiivistetään esimerkiksi pylväsmäiseen muottiin jaloin polkemalla, koska tärylevyä ei voi käyttää, luonnehtii rakennustöiden ohjaajana toimiva lumipuutarhuri Erkki Nykänen.

Nykänen haluaa kannustaa myös Marketanpuistoa käyttäviä perheitä rakentamaan lumilinnan omalle pihamaalleen.

– Lumilinnan tekeminen sopii kaikenikäisille ja se on perhettä yhdistävä harraste. Liikuntaa saa samalla huomaamatta.

– Linna kannattaa pitää matalana, sillä harva tietää sitä, että korkean, katollisen linnan tekeminen vaatii viranomaisilta rakennusluvan. En kyllä tiedä, että kukaan olisi koskaan tällaista lupaa hakenut, naurahtaa Nykänen.

Kestävän lumilinnan voi rakentaa myös silloin, kun pakkasta on muutama aste. Muutama seikka tulee kuitenkin ottaa huomioon.

– Lumen paino riippuu sen lämpötilasta. Esimerkiksi parinkymmenen asteen pakkasella kuutiometri lunta painaa parisensataa kiloa, mutta suojasäällä jopa neljä kertaa enemmän, laskee Nykänen.

Puiston suunnittelijoina ovat toimineet teolliset muotoilijat Hannu Havusto 5D-muotoilutoimisto Oy:stä ja Veijo Hertell Design Reform Oy:stä.

– Lähtökohtana on ollut tuoda espoolaisten ulottuville uudentyyppistä puistorakentamista. Lumi sopii talviseen puistoon eri tavalla kuin muovi- ja teräsrakenteet, muistuttaa Havusto.

Veijo Hertell kummastelee sitä, ettei lunta ole juuri huomioitu designvuoden hankkeissa.

– Hankkeita on yli kolmesataa, mutta yhdessäkään muussa ei lunta ole tuotu esille tällä tavoin. Väliaikaisrakentaminen ylipäätään on kovin vähäistä, Hertell sanoo.

Projektipäällikkö Karoliina Vilander Lahden tiede- ja yrityspuistosta iloitsee lumipuiston avaamista mahdollisuuksista.

– Ulkoilu- ja retkeilymaastot hiihtolatuineen ovat Järvenperässä erinomaisia. Lumipuisto varmasti kytkeytyy tähän verkostoon erittäin hyvin, arvioi Vilander.

Lumipuistoa kokeillaan laskiaistiistaina 21. helmikuuta, jolloin kaupungin liikuntapalveluiden hiihtotalvilomaleiriläiset testaavat linnan mahdollisuuksia.