Jos joka ottelussa olisi viisituhatta katsojaa, ei yhtään pelaaja tarvitsisi myydä, sanoo jalkapalloseura FC Hongan puheenjohtaja Jouko Harjunpää.
Kolmellakin tuhannella katsojalla seuran toiminta pyörisi hyvin. Viime kaudella Hongan otteluissa oli keskimäärin 2 500 katsojaa, joista puolet maksaneita.
– Tulisivat edes espoolaiset junioripelaajat vanhempiensa kanssa otteluihin. Halutaanko ylipäätään, että huippufutis pyörii Espoossa, Harjunpää kysyy.
FC Hongan tiukka taloustilanne nousi taas esille, kun seura vastikään myi kaksi tähtipelaajaansa Helsingin Jalkapalloklubille.
HJK:n maksamaa korvausta Rasmus Schüllerista ja Demba Savagesta ei paljasteta, mutta ainakin Schüllerin kohdalla on puhuttu Veikkausliigan sisäisten siirtojen korkeimmasta hinnasta.
Siirtokorvaus on järkevä, kuittaa Harjunpää ja muistuttaa pelaajamaksujen kuuluvan seuran ansaintalogiikkaan.
– Pelaajamyyntien lisäksi saamme tuottoa otteluista eli pääsylipuista ja oheistuotteita sekä yritysyhteistyöstä.
Viime kaudella Hongalla oli hieman vaikeuksia palkanmaksussakin, mutta vain yhtenä kuukautena, Harjunpää korostaa.
– Olemme rakentaneet Honkaa seitsemän vuotta ja miinusmerkkisiä vuosia on vain yksi.
Seuran takana olevan Pallohonka Oy:n liikevaihto on laskenut runsaasta kahdesta miljoonasta eurosta noin puoleentoista miljoonaan.
Harjunpää ei huolestu liikevaihdon kutistumisesta.
– Viime vuoden tulos oli plus miinus nolla. Velkaa on kuitenkin vain vähän.
Hän lisää, että puhaltamalla toimintaa ei pyöritetä, rahaa tarvitaan 120 000 euroa kuukaudessa. Julkista tukea ei tule, kaikki rahat ovat tulorahoituksen varassa. Kasvattajaseura rahoittaa omaa juniorityötään esimerkiksi juuri pelaajamyynnillä.
Tapiolan urheilupuistoon suunniteltua mittavaa jalkapallostadionia puolestaan eivät seuran talousasiat hetkauta.
Pallohonka ei omista yhtään osaketta stadionyhtiöstä, huomauttaa Harjunpää.
– Honka menee omaa latuaan, stadion omaansa. Honka sitten aikanaan vuokraa stadionia.
Stadionyhtiössä on kymmenen osakasta, muun muassa liikemies Toivo Sukari. Hanke odottaa Espoon kaupungin kaavapäätöksiä urheilupuistosta.
Pelaaminen nykyisessä tuulisessa ja koleassa urheilupuistossa on vähän sama kuin jos Weegee-talo toimisi teltassa tai Sinfonietta soittaisi työmaaparakeissa, Harjunpää vertaa.