Nuoret tytöt hakkaavat siideripäissään toisiaan

Nuoret tytöt osallistuvat pahoinpitelyihin enemmän kuin aikaisemmin.

– Tytöt pahoinpitelevät toisiaan, eivät esimerkiksi miehiä, kertoo rikoskomisario Rauli Salonen.

Länsi-Uudenmaan poliisin väkivaltarikosyksikön tutkinnanjohtaja on huomannut trendin vahvistuneen muutaman viime vuoden aikana.

– Iltakarkeloissa liikkuvat tyttöporukat hakkaavat toisia tyttöjä.

Tyttöjen väkivalta on paitsi yleistynyt, myös raaistunut. Järjestäytyneistä jengeistä ei Salosen mukaan kuitenkaan ole kyse.

– Liikutaan porukoissa kauppakeskusten liepeillä ja muualla, juodaan siideriä ja sitten päähän tulee kaikenlaisia älynväläyksiä.

Espoosta, Kauniaisista ja Kirkkonummelta päätyi viime vuonna poliisin kirjoihin kaikkiaan 247 pahoinpitelyä, joissa oli epäiltynä nainen.

Lukuun sisältyvät lievät, tavalliset ja törkeät pahoinpitelyt, mutta eivät esimerkiksi tapot, murhat ja niiden yritykset.

Vuonna 2010 naisten tekemiä pahoinpitelyjä kirjattiin 221 ja sitä edeltävänä vuonna 219.

Salonen huomauttaa, että monet tapaukset hoidetaan päivittäisrikosyksikössä eivätkä ne siten tule väkivaltarikosyksikön tutkittavaksi.

Vantaalla poliisin tietoon tuli viime vuonna 330 pahoinpitelyä, joissa uhri oli mies ja tekijä nainen. Edellisestä vuodesta tapaukset lisääntyivät sadalla.

Salonen ei usko, että Espoossa on tapahtunut yhtä radikaalia kasvua nimenomaan naisen mieheen kohdistamissa pahoinpitelyissä.

Kappalemääräisesti tapauksia on kuitenkin tullut lisää sen myötä kuin tietyistä asianomistajarikoksista kuten perheväkivallasta tuli virallisen syytteen alaisia.

– Aiemmin perheväkivallasta tehdyt ilmoitukset peruttiin usein seuraavana aamuna.

Kun nainen lyö tai muuten pahoinpitelee miestä, takana on useimmiten juuri perhe- tai parisuhdeongelmia.

Mies voi tehdä ilmoituksen, vaikka vammat jäisivät lieviksi, huomauttaa Salonen.

– Myös miehet käyttävät pahoinpitelyitä hyväkseen lasten huoltajuuskiistoissa. Lievästäkin pahoinpitelystä tehdään äkkiä ilmoitus, koska siitä voi olla myöhemmin hyötyä.

Miehiä hakeutuu silti yhä useammin turvakoteihinkin.

Ilmiö on selkeästi havaittavissa, vahvistaa Suomen ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Jussi Pulli Vantaan Sanomissa (VS 8.2.).

– Miehet uskaltavat kertoa kokemastaan väkivallasta entistä herkemmin, vaikka häpeävätkin asiaa, Pulli sanoo.