Kaatunut vanhus odotti ambulanssia tunteja
-
Kuva: Seppo Korkman- Hätäkeskuksen vastauksessa pahoitellaan tapahtunutta, mutta syytä, saati vastuunkantajaa siitä ei löydy, Paula Erla moittii. Hän sanoo miettivänsä jatkotoimia.
Lonkkansa murtanut 83-vuotias mies odotti kolme kivuliasta tuntia ambulanssin tuloa Kivenlahdessa Merikartanon palvelutalossa.
– Miten tällainen on ylipäätään mahdollista keskellä tiheään asuttua Espoota, isänsä kohtalosta kauhistunut Paula Erla ihmettelee.
Hänen isänsä kaatui asunnossaan aamuisella vessareissulla ja jäi jalka vääntyneenä makaamaan lattialle. Mies sai turvarannekkeella hälytettyä paikalle palvelutalon henkilökuntaa, joka soitti hätäkeskukseen aamulla kello 6.05. Ambulanssi tuli paikalle kello 9.00.
– Isäni joutui makaamaan kalsareissaan kovissa tuskissaan kylmällä lattialla kolme tuntia. Palvelutalon henkilökunta ehti kahdesti soittaa uudestaan hälytyskeskukseen ja kiirehtiä ambulanssin tuloa, Erla kertaa.
Pillit päällä tai ilman
Ambulanssihälytykset jaetaan neljään kiireellisyysluokkaan (A, B, C, D).
A- ja B-luokassa yksikkö lähtee pillit soiden potilaan luo 60 sekunnissa.
C-luokassa ambulanssin pitää ehtiä potilaan luo 30 minuutin kuluessa hälytyksestä.
Kiireettömässä D-luokassa ambulanssin pitäisi tulla kahden tunnin kuluessa hälytyksestä.
Espoon ja Kirkkonummen alueella on vuorokaudenajasta riippuen hälytysvalmiudessa 7-10 ambulanssia.
Länsi-Uudenmaan hätäkeskus välitti viime vuonna 50 000 ensihoitotehtävää
Isäni joutui makaamaan tuskissaan kylmällä lattialla kolme tuntia.”
Henkilökunta ei voinut ilman tarkkaa tietoa vamman laadusta siirtää tai aloittaa kipulääkitystä ennen ambulanssin tuloa.
Jorvin sairaalassa Paula Erlan isällä todettiin lonkkamurtuma ja hänet leikattiin. Lisäksi mies oli saanut pahan virtsatietulehduksen.
Erla reklamoi ambulanssin tulon hitaudesta, ja Länsi-Uudenmaan hätäkeskus myönsi virheen tapahtuneen.
– Asiaa pahoiteltiin, mutta en saanut selitystä siitä, miksi näin kävi. Vastauksessa todettiin vain, että hätäilmoituksen käsittely ei tapahtunut ohjeistuksen mukaan.
Hän kysyy, kuka kantaa vastuun, ja mikä on apua tarvitsevan oikeusturva.
– Olen hyvin huolissani siitä, että avun saaminen hätäkeskuksesta on puheluun vastaavan ihmisen ammattitaidon ja soveltuvuuden varassa.
– Minun isäni onneksi selvisi ”vain” kovilla kivuilla. Mutta entä jos avun viivästyminen aiheuttaa kuoleman, Erla kysyy.
Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksen asiantuntija Jani Kärki myöntää odotusajan liian pitkäksi.
– Kolme tuntia on kohtuuttoman pitkä aika odottaa, kun henkilö tarvitsee ensihoitoa tai ambulanssikuljetuksen.
Erlan isän tapaus oli hätäkeskuksessa arvioitu kiireettömäksi tehtäväksi, jossa ambulanssin pitäisi olla paikalla kahden tunnin kuluessa hälytyksestä.
– Päällekkäisten hälytystehtävien takia ambulanssin tulo valitettavasti viivästyi.
Jorvin ensihoidon vastuulääkäri Peter Holmströmin mukaan kotonaan kaatuneen ja kivuliaan lonkkamurtumapotilaan pitäisi saada ambulanssikuljetus tai kivunlievitystä puolessa tunnissa.
Kommentit
No kun ne rahat pitää laittaa metroon ja muihin turhuuksiin niin tarpeeksi suureen ambulanssi määrään ei löydy rahaa.Espoo on vauras kaupunki ja pystyy kevyesti pitämään sairashoidon tason korkealla mutta kun ei kiinnosta sellainen toiminta.Espoo on kiinnostunut virkamiehistä jolla on yli puolet likaa palkkaa ja etuja mitä virka edellyttäisi,metrosta,ja turhista rakennuksista mutta ei perus asioiden hoidosta.
"Miten tällainen on ylipäätään mahdollista keskellä tiheään asuttua Espoota, isänsä kohtalosta kauhistunut Paula Erla ihmettelee"
Siinähän se vastaus on samassa lauseessa. 7-10 ambulanssia lähes 300000 asukasta kohden on aika vähän ottaen huomioon, että kiireettömiä ja kansalaisten silmissä vähemmälle huomiolle jääviä C- ja D-luokan hälytyksiä on lukumääräisesti eniten.
Miehitettyjä ambulansseja + yksityiset niin 7 alkaa olla tosiaan lähellä totuutta.
Espoossa olisi paljon varaa kehittää edelleen tätä systeemiä mutta
kun säästäminen on ainoa mitä pitää kehittää niin semmosta se sitten on.
Espoon kaupungilla 5-7 ambulanssia entisellä terveyskeskuksellakin,
nykyisin jokin muu liikebisnespalvelulaitos logistiikka
Niin pelkkää virka-aikaa laitossiirtopotilaita. Näistä ei tarvitsisi olla
apua sinne akuuttipuolelle mutta autoja olisi valmiina todela monta
vaikka niiden terveysasemille tuotujen potilaiden jatkukuljettamisiin.
Silloin resursseja vapautuisi pelastuslaitoksella ja niillä
parilla yksityisellä ambulanssilla hakemaan kokonaan uusia potilaita taas.
Tuli mieleen sellainenkin että niin hesassa ja monessakin kaupungissahan on
pelastuslaitoksella se lääkintäesimies joka suhahtelee keikoille
antamaan lääkkeellistä ensihoitoa ja ohjaamaan toimintaa ja
olemaan usein se ensimmäinen paille ehtinyt päällekkäistehtävissä.
Niin onko Espoossa lääki9ntäesimies vain virka-ajalla työssä?
Siksi häntäkään ei saatu sinne palvelutaloon koska tulee vasta 8:00 työmaalle?
Lääkintäesimies olisi käynyt arvioimassa potilaan, toteemassa sen jalan
virheasennon, kipulääkinnyt jne, 2h olisi menny mukavasti kivuttomana.
Mutta kaikki maksaa.. ja konsultit taas juoksee nyt pitkin espoota laskemassa
saako halvemalla sitä ja tätä. Ilmaiseksikö se työ pitäisi tehdä,
muistakaa paljonko on asumiskulut ihmisillä kun menette ottamaan
pois vaikka työtehtäviä jotka toi vähän palkan päälle voita.
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
- Lastenteatteria kartanossa
- Junaliikenne pääradalla palautuu normaaliksi
- Vain harva käyttää enää pelkästään käteistä
- Sähköiset reseptit käyttöön Kirkkonummella
- Matti Kuronen ehdolla Lahden johtotroikkaan 1
- Huhdan väärä titteli kummastutti Hok-Elannon ehdokaslistalla 6
- Uusi pyöräilykartta houkuttaa liikkumaan
- Entressen rukousnurkkauksessa ei moitittavaa
Uusimmat blogit ja kolumnit
