Piilota X Palauta

Kaatunut vanhus odotti ambulanssia tunteja

Paikalliset 4 Kommentoi

Lonkkansa murtanut 83-vuotias mies odotti kolme kivuliasta tuntia ambulanssin tuloa Kivenlahdessa Merikartanon palvelutalossa.

– Miten tällainen on ylipäätään mahdollista keskellä tiheään asuttua Espoota, isänsä kohtalosta kauhistunut Paula Erla ihmettelee.

Hänen isänsä kaatui asunnossaan aamuisella vessareissulla ja jäi jalka vääntyneenä makaamaan lattialle. Mies sai turvarannekkeella hälytettyä paikalle palvelutalon henkilökuntaa, joka soitti hätäkeskukseen aamulla kello 6.05. Ambulanssi tuli paikalle kello 9.00.

– Isäni joutui makaamaan kalsareissaan kovissa tuskissaan kylmällä lattialla kolme tuntia. Palvelutalon henkilökunta ehti kahdesti soittaa uudestaan hälytyskeskukseen ja kiirehtiä ambulanssin tuloa, Erla kertaa.

 

Pillit päällä tai ilman

Ambulanssihälytykset jaetaan neljään kiireellisyysluokkaan (A, B, C, D).

A- ja B-luokassa yksikkö lähtee pillit soiden potilaan luo 60 sekunnissa.

C-luokassa ambulanssin pitää ehtiä potilaan luo 30 minuutin kuluessa hälytyksestä.

Kiireettömässä D-luokassa ambulanssin pitäisi tulla kahden tunnin kuluessa hälytyksestä.

Espoon ja Kirkkonummen alueella on vuorokaudenajasta riippuen hälytysvalmiudessa 7-10 ambulanssia.

Länsi-Uudenmaan hätäkeskus välitti viime vuonna 50 000 ensihoitotehtävää

Isäni joutui makaamaan tuskissaan kylmällä lattialla kolme tuntia.”

Henkilökunta ei voinut ilman tarkkaa tietoa vamman laadusta siirtää tai aloittaa kipulääkitystä ennen ambulanssin tuloa.

 

Jorvin sairaalassa Paula Erlan isällä todettiin lonkkamurtuma ja hänet leikattiin. Lisäksi mies oli saanut pahan virtsatietulehduksen.

Erla reklamoi ambulanssin tulon hitaudesta, ja Länsi-Uudenmaan hätäkeskus myönsi virheen tapahtuneen.

– Asiaa pahoiteltiin, mutta en saanut selitystä siitä, miksi näin kävi. Vastauksessa todettiin vain, että hätäilmoituksen käsittely ei tapahtunut ohjeistuksen mukaan.

Hän kysyy, kuka kantaa vastuun, ja mikä on apua tarvitsevan oikeusturva.

– Olen hyvin huolissani siitä, että avun saaminen hätäkeskuksesta on puheluun vastaavan ihmisen ammattitaidon ja soveltuvuuden varassa.

– Minun isäni onneksi selvisi ”vain” kovilla kivuilla. Mutta entä jos avun viivästyminen aiheuttaa kuoleman, Erla kysyy.

Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksen asiantuntija Jani Kärki myöntää odotusajan liian pitkäksi.

– Kolme tuntia on kohtuuttoman pitkä aika odottaa, kun henkilö tarvitsee ensihoitoa tai ambulanssikuljetuksen.

Erlan isän tapaus oli hätäkeskuksessa arvioitu kiireettömäksi tehtäväksi, jossa ambulanssin pitäisi olla paikalla kahden tunnin kuluessa hälytyksestä.

– Päällekkäisten hälytystehtävien takia ambulanssin tulo valitettavasti viivästyi.

Jorvin ensihoidon vastuulääkäri Peter Holmströmin mukaan kotonaan kaatuneen ja kivuliaan lonkkamurtumapotilaan pitäisi saada ambulanssikuljetus tai kivunlievitystä puolessa tunnissa.

Päivystäjä punnitsee ja päättää kiireen

Hätäpuhelun vastaanottava päivystäjä tekee jokaisesta ilmoituksesta viranomaisten antamaan ohjeistukseen perustuvan riskiarvion. Sen perusteella hän päättää avun tarpeen kiireellisyyden.

– Tarvittaessa hän voi keskustella asiasta vuoromestarin kanssa, asiantuntija Jani Kärki kertoo.

Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksessa työskentelee 40 koulutettua hätäkeskuspäivystäjää. Kärjen mukaan koulutukseen kuuluu myös psykologinen soveltuvuustesti.

Päivystäjät tekevät työtään virkavastuulla. Virheestä voi seurata työnjohdollisia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia, Kärki selittää yleisellä tasolla vastuunkannon periaatteita.

– Hätäkeskus ei kuitenkaan vastaa ensihoidon resurssien riittävyydestä. Se vastuu on kunnilla. Me vastaamme ainoastaan sovittujen resurssien asianmukaisesta käytöstä, Kärki muistuttaa.

4 kommenttia Kommentoi
Käyttäjän Seppo Korkman kuva
Seppo Korkman

Kommentit

22.2.2012 10:34

No kun ne rahat pitää laittaa metroon ja muihin turhuuksiin niin tarpeeksi suureen ambulanssi määrään ei löydy rahaa.Espoo on vauras kaupunki ja pystyy kevyesti pitämään sairashoidon tason korkealla mutta kun ei kiinnosta sellainen toiminta.Espoo on kiinnostunut virkamiehistä jolla on yli puolet likaa palkkaa ja etuja mitä virka edellyttäisi,metrosta,ja turhista rakennuksista mutta ei perus asioiden hoidosta.

22.2.2012 15:32

"Miten tällainen on ylipäätään mahdollista keskellä tiheään asuttua Espoota, isänsä kohtalosta kauhistunut Paula Erla ihmettelee"

Siinähän se vastaus on samassa lauseessa. 7-10 ambulanssia lähes 300000 asukasta kohden on aika vähän ottaen huomioon, että kiireettömiä ja kansalaisten silmissä vähemmälle huomiolle jääviä C- ja D-luokan hälytyksiä on lukumääräisesti eniten.

22.2.2012 15:50

Miehitettyjä ambulansseja + yksityiset niin 7 alkaa olla tosiaan lähellä totuutta.

Espoossa olisi paljon varaa kehittää edelleen tätä systeemiä mutta
kun säästäminen on ainoa mitä pitää kehittää niin semmosta se sitten on.

Espoon kaupungilla 5-7 ambulanssia entisellä terveyskeskuksellakin,
nykyisin jokin muu liikebisnespalvelulaitos logistiikka
Niin pelkkää virka-aikaa laitossiirtopotilaita. Näistä ei tarvitsisi olla
apua sinne akuuttipuolelle mutta autoja olisi valmiina todela monta
vaikka niiden terveysasemille tuotujen potilaiden jatkukuljettamisiin.
Silloin resursseja vapautuisi pelastuslaitoksella ja niillä
parilla yksityisellä ambulanssilla hakemaan kokonaan uusia potilaita taas.

Tuli mieleen sellainenkin että niin hesassa ja monessakin kaupungissahan on
pelastuslaitoksella se lääkintäesimies joka suhahtelee keikoille
antamaan lääkkeellistä ensihoitoa ja ohjaamaan toimintaa ja
olemaan usein se ensimmäinen paille ehtinyt päällekkäistehtävissä.
Niin onko Espoossa lääki9ntäesimies vain virka-ajalla työssä?
Siksi häntäkään ei saatu sinne palvelutaloon koska tulee vasta 8:00 työmaalle?
Lääkintäesimies olisi käynyt arvioimassa potilaan, toteemassa sen jalan
virheasennon, kipulääkinnyt jne, 2h olisi menny mukavasti kivuttomana.

Mutta kaikki maksaa.. ja konsultit taas juoksee nyt pitkin espoota laskemassa
saako halvemalla sitä ja tätä. Ilmaiseksikö se työ pitäisi tehdä,
muistakaa paljonko on asumiskulut ihmisillä kun menette ottamaan
pois vaikka työtehtäviä jotka toi vähän palkan päälle voita.

18.1.2013 23:40

Keskustelu kumpusi esiin tuolta internetin syvistä syövereistä, näistäkin logistiikan ambulansseista olisi aikoinaan jo edes voinut kehittää jotakin varallaoloa hätätilanteisiin
lähimmän auton periaatteella auttamaan edes jossain muodossa. Vaan ei mitään vastakaikua asialle mikä on aivan kummallista, mainittakoon että näissä autoissa kuuluu hätäkeskustelut viranomaisradiosta ja joskus usein ihmeteltiin että siellä nurkilla puolentusinaa näitä kyseisiä ambulansseja hoitovälineineen 1 minuutin päässä mutta kiireinen potilas odottaa siellä kunnes pelastuslaitoksen tai yksityisen ambulanssi vapautuu tai ensivasteena pääsee paloauto tai jokin muu paikalle. Vpk:kin käytetään ensivasteena pitkin suomea, siellä on maallikkoja ja ei maallikkoja vapaaehtoisena ja siltä pohjalta iso miinus espoon tähän asiaan liittyville päättäjille että eivät kykene, halua tai mistä johtuu että ei hyödynnetä mahdollisia apuja. Nykyiset kohta hus sairaankuljetukseen siirtyvät ambulanssit on jokainen varusteltu ambulanssivarustein, jos joku mummon hammaslääkärireissu (laitossiirto) peruuntuu sen takia että päästään deffalla iskemään elvytystä vaativaa lyhyellä viiveellä niin ihmettelen oikeasti että mikä pässinpää näitä asioita johtaa jos ei älyä hyödyntää tälläistä.

Nämä asiat kun ei näe päivänvaloa eikä ole asiasta kiinnostuneita puikoissa
siellä missä asioista päätetään eikä ymmärräystä niin asiat jää tälle tasolle.
Suoraan sanoen typerää!

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.