Tapiolan kouluremontti maksaa 32 miljoonaa
-
Useassa vaiheessa aikanaan rakennettu Tapiolan koulu aiotaan peruskorjata ja rakentaa uudelleen kaupungin omana työnä. A- ja E-osat korjataan ja B-, C- ja D-osat rakennetaan kokonaan uudestaan.
Tapiolan koulun peruskorjaaminen ja uudelleen rakentaminen tulee maksamaan vähintään 32 miljoonaa euroa.
Summalla saataisiin ajanmukaiset ja terveelliset opetustilat 860 oppilaalle.
Tilakeskuksessa valmistuneen hankesuunnitelman mukaan runsas puolet useassa vaiheessa aikoinaan rakennetusta koulukiinteistöstä peruskorjataan ja loppuosa puretaan – ja rakennetaan samaan paikkaan uusille perustuksille aiempaa ulkoasua kunnioittaen.
– Kaikki talon yksityiskohdat pyritään säilyttämään niin, että ne muutaman kymmenen metrin päästä katsottuna näyttäisivät samalta kuin nyt, rakennuttaja-arkkitehti Juha Hovinen huomauttaa.
Tapiolan koulukiinteistöä ei ole suojeltu, mutta se sijaitsee alueella, joka on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi. Muutoksia rajoittavat myös kaavamääräykset.
Valmis 2016
Kustannusarvio 32 miljoonaa tämänhetkisellä kustannustasolla.
Hinnassa on mukana Tapionkentän peruskorjaus.
Kaupungin investointiohjelmassa hankkeelle on varattu 28 miljoonaa.
Peruskorjattavia neliöitä 6 200 ja uudelleen rakennettavaa 4 100 neliötä.
Lisäneliöitä tulossa noin 600, jotka käytetään ilmanvaihtojärjestelmän vaatimiin viiteen konehuoneeseen.
Koulutilojen vuokra korjausten jälkeen olisi 3,6 miljoonaa euroa vuodessa.
korjaustyöt alkavat joulukuussa 2013 ja koulu avautuu oppilaille tammikuussa 2016.
Tapiolan koulun peruskorjauksen neliöhinta nousee lähes 3 000 euroon, kun esimerkiksi Espoonlahden koulun peruskorjauksen on arvioitu maksavan runsaat 1 900 euroa neliöltä.
Hintaa nostavat Hovisen mukaan paitsi kulttuurihistoriallisten arvojen kunnioittaminen, myös koulun rakentamistapa.
– Osa kiinteistöstä on rakennettu suoraan pehmeän maan päälle. Nyt nämä osat on tarkoitus purkaa ja paaluttaa.
Useaan suuntaan rönsyilevän kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen on myös hintavaa.
– Alun perin koulu on harvinaisen huonosti rakennettu, Hovinen summaa kohteen haasteita.
Uudelleen rakentaminen on nopein tapa hoitaa koulu opetuskäyttöön.”
Peruskorjaukseen uppoavilla miljoonilla pystyttäisiin rakentamaan kokonaan uusi koulukiinteistö.
Esimerkiksi rakenteilla olevan, saman kokoisen Saunalahden koulun arvioitu hinta on 27,5 miljoonaa euroa.
Valtuusto päätti budjettikäsittelyn yhteydessä joulukuussa, että Tapiolan koulua ei pureta, vaan se peruskorjataan. Osa vihreiden valtuutetuista on kuitenkin vaatinut uudisrakentamista.
Tilakeskuksessa vaihtoehtoja on punnittu. Purkuluvan saamista rakennukselle pidetään epätodennäköisenä tai ainakin vaadittavine kaavatöineen aikaa vievänä.
– Peruskorjaaminen ja uudelleen rakentaminen ovat nopein tapa hoitaa koulu opetuskäyttöön, Hovinen arvioi.
Varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta käsittelee hankesuunnitelmaa 15. maaliskuuta.
Kommentit
samaan aikaan hassataan rahaa johonkin hankkeeseen jota ei näy eikä kuulu , ei ole edes kuopankuoppaa kaivettu...rahaa poltetaan kuin se ei loppuisi koskaan: ei mihinkään!
Kulttuuriteko. Parempi laittaa rahat tänne kuin esim. Kehä I:n tunnelointiin Keilaniemessä, jossa kaupunkilaisten varoja menee valtion vetäydyttyä rahoituksesta 120-150 miljoonaa euroa ja joka vuosi vilä käyttökuluja miljoona euroa.---Järkeä Espoon taloudenpitoon?
MITÄ!
Taloudenpitoa Espoossa?
Kuka möi kultamunia munivan energiayhtiön yhdellä kultamunalla?
Hyvä näin. Koulu "peruskorjataan" eli noin puolet koulusta puretaan ja rakennetaan uudestaan likimain entisen näköiseksi. Toinen puoli puretaan perustuksia ja betonirunkoa lukuunottamatta ja rakennetaan uudestaan. Maksaa hieman enemmän kuin uuden rakentaminen maksaisi, mutta saadaan sentään hanke etenemään ja aikanaan koululaisten käyttöön.
Toinen vaihtoehto olisi loputon riitely, että peruskorjataanko vai rakennetaanko kokonaan uusi. Siitä seuraisi espoolaiseen tapaan valituksia, kanteluita, museoviraston lausuntoja, uusia asemakaavoja, valituksia niistä ...
Ainoa joka tässä valitussa mallissa jää huolestuttamaan on tuo maininta, että koulu peruskorjataan "kaupungin omana työnä". Toivottavasti se ei tarkoita, että kaupunki ottaa virolaiset rakennusmiehet omaan palvelukseensa vaan käyttää aliurakoitsijoita.
Tässä kirjoittaa siitä alkuperäisestä Tapiolan lukiosta yli 30 vuotta sitten kirjoittanut espoolaisäiti, jonka lapsi käy nyt lukiota Kilon väistötiloissa. Tilat toimivat hienosti, nuoreni viihtyy lukiossaan ja koulun henki tuntuu mukavalta. Se ei ole pelkistä seinistä kiinni. Ehdottaisinkin nyt, että alkuperäisestä lukiosta jätettäisiin vain jonkinlainen arkkitehtoninen taikinanjuuri seuraavaan rakennukseen.
Juureksi voisivat hyvin käydä ne kahdeksankulmaiset luokat ja kivat näkymät suurista ikkunoista. Mitään konkreettista alkuperäistä ei tarvitse jättää. Tehkää uusi raikas koulu kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Lukio, opetusmenetelmät ja koko maailma on muuttunut. Toimimatonta sairasta rakennusta ei kannata tekohengittää.
Mitä h-tin ilmanvaihtokonehuoneita?5(viisi)kpl?!
Kouluun?
Sori,oli pakko
Espoossahan ei tunnetusti kiinteistöistä pidetä huolta. Tapiolan koulun katto on vuotanut jo vuosia ja korjaukseksi Espoo on toimittanut ämpäreitä lattioille. Tottakai se maksaa, kun ei pidetä huolta ja päästetään tuohon kuntoon.
Rakenteet tietenkin päästetään tahallaan kaikki huonoon kuntoon, jotta rakennusliikkeiden kaverit pääsevät räjäyttämään vanhat arvokkaat rakennukset ja rakentavat huonolaatuista halpaa tusinatönöä kalliilla hinnalla tilalle.
Tietämättömän höpinää ja jälkisiisastelua. Tunnetusti jo vuosia on katto vuotanut. Niinkö on? Rakennusliikeiden kaverit eivät ole räjäytelleet vanhoja ja arvokkaita kaupungin rakennuksia vai tarkoittaako pelkkään seurailuun jo kyllästynyt Etelä-Tapiolan /Hakalehdon yhteiskoulun tai Revontulen koulun rakennuksia? Hakalehdon ja Tapiolan koulun rakennukset eivät olleet kauppalan tai kaupungin rakennuttamia. Saattaa toki olla, että kaverit jo tuolloin sotkeutuivat rakentamiseen. Rakentamisen laadun määrittelyssä voi uskoa rakennuttaja-arkkitehti Juha Hovisen sanaan.
kaupungin omana työnä? montako rakennustyöntekijää kaupungilla on.
Kaupungilla ei ole yhtään miestä työmailla. Omana työnä tarkoittaa kaupungin kilpailuttamia ja valvomia urakoita ja suunnittelua. Ei siis PPP-hanketta, jossa sijoittajien riskit otetaan kaupungille ja voitot yksityisillle.
Tämä on pieni raha Isoasta Asiasta, varsinkin kun ns. lisäkustannus on uuden rakentamisen ja vanhan kunnostamisen välillä ei ole tuo otsikon 32 miljoonaa, vaan ilmeisesti jotain 10-15 miljoonan luokkaa. Harvassa ovat ne kohteet, jossa espoolaista kulttuurihistoriaa voi säilyttää yhtä pienellä panostuksella kuin tässä tapauksessa. Tapiolan Yhteiskoulu (ja sen jälkeläiset) on harvoja kansainvälisen tason kulttuurikohteita Espoossa, ja sen historia samaistuu voimakkaasti rakennukseen. Keskustelu vaikkapa kaupungintalon säilyttämisestä tämän rinnalla olisi ollut aivan eri planeetan juttuja. Luottamus hyvään valtuuston päätöksentekoon palailee pikkuhiljaa tämän myötä...
http://www.lansivayla.fi/tapahtumat/94508-tapiolan-yhteiskoulu-hyppy-1970-luvulle
:-)
Kun vanhaa Hakalehdon koulua purettiin, huomattiin työ helpoksi, koska siellä oli säästetty mm. raudoituksesta. Sitä tuo yksityinen yritteliäisyys silloin oli merkinnyt.
Onko hiukkasen ylisanoja ilmaisussa "Tapiolan Yhteiskoulu ( ja sen jälkeläiset ) on harvoja kansainvälisen tason kulttuurikohteita Espoossa?" Rakennuksen arvo Tapiolan kaupunki- ja kulttuurihistoriassa on tunnistettu ja sillä on merkitystä. Epäilen, että kansainvälisiä mainesanoja kouluremontille tulee.
En tiedä ylisanoista, sen lukija itse arvioikoon, mutta Tapiolan Yhteiskoulun maine musiikki- ja opetuksen kokeilukouluna lienee kohtuullinen. En oikein heti keksi, Tapiolan yleisen yhdyskuntarakentamisen maineen lisäksi, muuta instituutiota mikä olisi Espoosta saavuttanut mainetta yli valtakunnan rajan. Se onkin sitten eri asia, miten tätä mainetta on osattu ylläpitää tai hyödyntää nykyaikaan. Eipä juurikaan... :-)
Yllä olevan tekstin lopussa on tärkeää pohdittavaa. Tuskin pelkällä maineella eletään, se mitkä teot ovat maineen synnyttäneet on keskeistä. Koulu on yhteisö ja insituutio, joka antaa kantavan mahdollisuuden tekemiselle, eivain koulun fyysinen ympäristö. Yhteisön henki, perinteet ja kulttuuri ovat ensisijaiset tekijät, jotka tuotavat kantavia tuloksia. On selkeä syy sille miksi Etelä Tapiolan lukio, Kuninkaantien lukio, Olarin lukio jne ovat savuttaneet vähintäänkin espoolaisen, mutta myös valtakunnallisen ja kansainvälisen maineensa, uusi ja luova työympäristö. Tapiolan koulun rakennuksen säilyttäminen ja saneeraaminen turvavat myös kouluyhteisön säilymisen, terveellisessä ja turvallisessa työympäristössä ja kansainvälisesti arvostetussa kulttuuriympäristössä. Se ei riitä tekemään Tapiolan uudistamista synnittömäksi.
Hyvä, valmiiksi homeisia väliseiniä ja huonosti rakennettuja perustuksia ei peruskorjata, vaan ne puretaan ja rakennetaan kokonaan uusiksi. Toivottavasti samalla vanhanaikaiset tilaratkaisut muutetaan nykyaikaisen koulunkäynnin vaatimusten mukaisiksi.
Koulun maine ja menestys ei synny seinistä eikä lattioista, sen tekevät opettajat ja oppilaat omalla työllään. Mutta huolellisesti rakennetut tilat luovat sille työlle terveellisen ja toimivan ympäristön.
Espoon kaupungin väärien säästöpäätösten takia on hukattu kaksi lukuvuotta, ennen kuin remontti edes alkaa. Väistötilojen vuokriin kuluu miljoonia euroja. Oikea-aikaisella peruskorjauksella nämäkin veroeurot olisi säästetty.
HYvä homma. Itse olen kokenut Espooseen Otaniemeen vuonna 1967 muuttaneena Tapiolan lukion aina "peruskamaksi". Onhan se niitä harvoja paikkoja Espoossa, jotka kertovat menneestä omana itsenään ja omana hahmonaan. Kuten myös kunnianarvoisa Espoon kaupungintalo toisaalla.
Käykääpä agentti ja muut keskustelijat katsastamassa myös Tapiolan nurkkapöydän pohdiskelua kouluasiasta. Löytyy http://tapiolannurkkapoyta.wordpress.com/2012/03/09/peruskorjausta-espoolaiseen-tapaan/#more-193
Siinä voisi löytyä luova ratkaisu myös "kunnianarvoisaan" kaupungintaloon.
Eipä nurkkapöydästä suurta viisautta irtoa, johtuuko juomasta. Sukkelaa jutustelua. Ylistääkö nurkkapöydän väki virkamiesneroa, joka onnistui myymään oivalluksensa vieläpä valtuustolle, joka on teknokraatintarkka kaupunkilaisten rahoista. Haluaako kahviporukka maailmakuulun arkkitehtuurin helmen ja vanha kelvottomasti rakennetun koulun purkamista, lupia ja valituksia, asemakaavaa, vuosien työtä ja valituksia, rakennuksen saattohoitoa vai uutta koulua vai onko se tyytyväinen nerokkaaseeen oivallukseen. Luulisi olevan, ovathan maineeltaan, saavutuksiltaan ja arvoiltaan vähäisemmät Revontuli ja ent. Hakalehto jo purettu.
Oletettava ohje jäätyneeseen kaupungintalotilanteeseen on siis -puretaan ja rakennetaan näköismukatalo? Sepä sukkelaa, jos purkamiselle on perusteet. Valtuuston päätös ei ole peruste eikä täytäntöön pantavissa ilman asemakaavan muutosta, jos sittenkään. Nurkkapöytäläiset ihmetelkööt, missä oli virkamiesnero silloin, kun olisi pitänyt kertoa jollekin vielä fiksummalle, että mepä muutamme asemakaavan, jotta voitte purkaa omistajansa ikäisen, ensimmäisen ja ainoan kaupungintalon. Kahville nurkaanne mennessänne vilkaiskaapa Tapiolan vanhaa terveysasemaa, joka on kulmakunnan jäädytetty hanke. Sitten blogaamaan joku ohjeistus.
Erikoinen on näkymä siellä Tapiolan koululla. Nyt se on ollut talven tyhjillään, eikä remontti-miehiä näy! Ei omia eikä vieraita. Odotetaanko nyt, että koulu mätänee paikalleen ja kohtahan siihen nouseekin jo asuntoja ökyrikkaille. Sehän on kauniilla paikalla ja tilaa on!
Hyvä, että remontoidaan, viimeinkin.
Rahaa olisi säästynyt paljon, jos vuotavat katot olisi korjattu jo silloin kun vuoto huomattiin eli parikymmentä vuotta sitten. Toivottavasti Espoon kaunpungin kunnossapito ottaisi näistä oppia.
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
- 18:00 Retkitohtori houkuttelee kaupunkilaisia luontoon
- 15:50 Soininvaara tylyttää Espoota: Vain tosirikkaat kelpaavat 4
- 14:40 Yhdistys ajaa perusteellista muutosta lukioihin
- 14:36 Siivouspäivä pöllyttää myös Espoota
- 13:23 Helsinki, Espoo ja Vantaa päättävät oopperan rahoista kesäkuussa
- 12:00 Auto huolletaan nyt kesäkuntoon
- 10:52 Rinnekodin johtoon Markku Niemelä
- 10:31 Amnesty moittii Suomea lepsusta linjasta raiskausrikoksiin
Uusimmat blogit ja kolumnit
