Kova pomppu antaa lentoon hyvät eväät

Espoolainen alakoulua käyvä poika sattui näkemään televisiosta ohjelman, jossa häntä isommat pojat hyppäsivät Helsingissä Herttoniemen hyppyrimäestä.

– Innostuin näkemästäni ja halusin lähteä kokeilemaan Hertsikan mäkeen. Olin muiden kanssa hyppinyt minisuksilla ihan pienenä, kertaa menneitä nykyään 15-vuotias Joona Forsgren.

Poika pääsi 8-vuotiaana kokeilemaan Hertsikan mäkeen. Homma sitä myöten selvä. Pieninkin mäki, K15, tuntui pikkupojasta silloin suurelta, mutta intoa riitti.

Kaikki Hertsikan mäet ovat käyneet hänelle pieniksi. Joona käy harjoittelemassa Lahdessa.

Seurana on silti edelleen Helsingin Mäkihyppääjät, mutta valmentajana lahtelainen Jani Moisander.

– Janin isä Hessu kuvaa yleensä kaikki hyppyni. Ne on hyvä analysoida. Videolta näkee, mitä tekee oikein ja mihin pitää vielä panostaa.

Lahdessa Joona käy viikonloppuisin. Keväällä kauden päätteeksi on sentään tauko, syksyllä toinen.

– Hyppään yleensä 20–25 hyppyä viikonlopussa. Se on suhteellisen paljon.

Joona laskeskelee käyneensä siellä kolmisen vuotta. Hän on hypännyt kaikista mäistä siellä.

– On edettävä mäki kerrallaan. On saatava tarpeeksi hyppyjä alle pienemmästä mäestä ennen kuin on valmis seuraavaan.

Joona luonnehtii lajin vaativan pitkäjänteisyyttä. On jaksettava harjoitella monipuolisesti. Pelkästään hyppäämällä ei tule hyväksi mäkihyppääjäksi. Harjoitteluun kuuluu muun muassa loikkia, punttisalia, lenkkeilyä ja hiihtoa.

Ei liene yllätys, että lajissa kiehtoo lentäminen. Ilmassa on hyvä fiilis. Ilmalento saattaa kestää kolmesta neljään sekuntia, suunnilleen saman verran aikaa kuluu ylämäessä.

Arkeen kuuluu Espoonlahden koulun yläsateen viimeisen luokan käynti. Ensi syksynä on lukion vuoro.

Nuorukainen katsoo televisiosta kaikki mäkikisat.

– Hidastuksista voin koettaa ottaa oppia.

Mäkihypyssä on monta kohtaa, jossa voi mennä pilaamaan kisansa. Ylämäen laskuasento, hyppyrinpöydällä ponnistuksen suunta ja ajoitus, ilmalento ja sen alastulo.

On edettävä mäki kerrallaan.”

Lennossa on katseen oltava horisontissa ja kropan oikeassa kulmassa suksiin nähden, jotta vauhti säilyy lennon aikana.

Alastulossa painon pitää olla koko jalalla, jotta tasapaino säilyy.

Kaiken päälle mäkihyppy on arvostelulaji. Kisoissa on tehtävä telemarkki.

– Minulla on aika kova pomppu eli ponnistusvoima ja loppulennossa vauhti säilyy aika hyvin. Ongelmia on ponnistuksen ajoituksen kanssa.

Kilpailuissa espoolainen pukee ylleen Janne Ahosen tekemän hyppypuvun. Joona kehuu Jannen tehneen hyvää jälkeä.

– Tämä on välineurheilua. Tarvitaan hyvät sukset, monot, siteet ja puku. Huonoilla ei voi pärjätä.