Lisälapsille tarvittaisiin kuusi uutta päiväkotia

Minusta on häikäilemätöntä, että Espoon korkea virkamies on julkisesti käymässä kapinaan laillista esivaltaa vastaa: Hänhän vaatii, että lakia subjektiivisesta päivähoista muutetaan. Sitä paitsi haän vaatii, että tuossa muutoksessa rangaistaisiin nimen omaan vähäosaisten ja useinkin moniongelmaisten perheitten lapsia. Jos Titta Tossavainen haluaa muuttaa lakia lasten subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta niin 2015 on seuraavat ek- vaalit, että pasaalusta.

Kaikkien tutkimusten mukaan ja jokaisen arkikokemuksenkin perusteella on tiedossa, että usein sellaisissa perheissä joissa on työttömyyttä - siis onneksi kuitenkin vähemmistössä mutta kuitenkin suurempi määrä kuin perheissä joissa molemmat ovat työelämässä - on liiankin usein alhoholi- huume- tai muita raskaita ongelmia joista ennen muuta alle kouluikäiset kärsivät.

Nyt rouva Tossavainen haluaisi em. haastattelun mukaan viedä näiltä lapsilta oikeuden siihen, että nuo pienet saavat edes yhden lämpimän atrian päivässä ja hoivaa ja turvaa täysin selvien aikuisten kesken sekä leikkitovereita.

On äärettömän surullista, että ko. virkanainen ei vaadi rakennettavaksi lisää päivähoitopaikkoja tai lisää henkilökuntaa - hän vain toteaa niiden tarpeen - mutta sama henkilö vaatii lainmuutosta tämän yhteiskunnan kaikkein vähäosaisimpien ahdistamiseksi entista tukalampaan asemaan.

Espoolla on rahastoissa puoli miljardia euroa " viivan alle " jäi viime vuodelta liki 50 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna yli 150 miljoonaa.

Mahdollisen " ylimääräisen " päivähoitobuumin vastaanottamiseksi tarvittaisiin yllä olevan jutun mukaan 30 miljoonaa euroa, joka on yhtä kuin 5 %:a rahastoista tai 2%:a Espoon budjetista ja sitä paitsi me olemme - siis Espoo - lainanottajien AAA- luokkaa eli me saamme aina lainaa ja alhaisimmalla mahdollisella korolla.

On myös röyhkeätä kuinka Tossavainen kääntää päälaelleen subjektiivisen päivähoito oikeuden puhumalla " oikeudesta varhaiskasvatukseen " eli suomeksi ilmaisu pitää sisällään asenteen, että me hyväosaiset annamme pelkkää jalouttamme teille vähäosaisille armopalan varhaiskasvatukseen.

Samaan aikaan kun me saimme uuden presidentin jonka keskeisiä viestejä sisäpolitiikan suhteen on politiikoille sekä virkamiehille, että kaikille meille Suomen kansalaisille, että tehdään yhdessä voitavamme, että nuorten kasvanut syjäytyminen pysäytetään ja käännetään suunta parempaan tulevaisuuteen niin Espoon varhaiskasvatuksesta vastaava ylin virkamies vaatii lakia jolla de fackto vauhditetaan syjäytymistä.

Lupaan, että en jätä tätä asiaa tähän. Meidän on Espoossa tämä ongelma otettava tosissaan ja jos maan hallitus todellakin pidättää itsellään kotihoidon tuen 2-3 vuotiailta niin meidän on ryhdyttävä pikaisiin toimiin uusien lapsien vastaanottamiseksi, ei missään nimessä vähäosaisimpien kotiin lähettämiseksi.

Seppo Huhta
PerusSuomalaisten valtuustoryhmän pj.

maksusittoomus vaan ulos kaupungin virastosta määrä rahan verran mitä asiaan kuluu rahaa,vaikka rakentaisitte uuden koulun johon yhteyteen vaikka ne kuusi päiväkotia sillain saate lapset opin tielle
varat kerätään pois veroina usealta eri sektorilta,työläisiltä palkoista ja yrittäjiltä veroina,tuotteiden toimittajilta tuote veroina.
maksaa se sitten miljoonan tai sata miljoonaa valtio kerää kassaansa takaisin kaikki painamansa setelit ja kolikot
olen kaupungin johdon tietämä urakoitsija
mikäli tarvitsette käytännön apua tunnen alan entisenä espoolaisena.
yhteys tietoni on kaupungilla tarjouksissa

Reilusti yli 1000 euroa kuukaudessa maksaa siis lasten päiväkotipaikka. Ja alle kolmevuotiaiden hoito vielä kaksi kertaa enemmän.

Nopein (ja viisain) ratkaisu olisi vihdon laittaa Espoon ja koko tämän maan systeemit uuteen uskoon luopumalla antiikinaikaisesta virastotyön käsitteestä. Päiväkodit aukeavat seitsemältä ja sulkeutuvat klo 17. Hei haloo, kuinka moni vielä tänä päivänä työskentelee virastoaikaan? Veikkaan, että monella työaika on jotain aivan muuta tai voisi ainakin joustaa tarpeen mukaan.
Jos hoitopaikkoja tarvitaan pian lisää, miksi rakentaa uusia päiväkoteja, kun rahaa makaa pelkissä seinissä klo 17-07 + viikonloput ihan säännönmukaisesti?? Otetaan nyt käytössä olevat päiväkodit todelliseen hyötykäyttöön ja hoitajille useampijaksoinen vuorotyö pidempien aukioloaikojen mukaan.
Kun tarve on jo näköpiirissä, nyt äkkiä täydennyskouluttamaan lähihoitajia jne. päiväkodin henkilöstöksi. Oman kokemuksen perusteella Espoossa pistettiin aika monta tällaista kokenutta laitosapulaista tai vastaavaa kävelemään reilu vuosi takaperin, kun ei ollut rahaa maksaa heille. Täydennyskoulutus maksaa paljon vähemmän kuin uusien päiväkotien rakentaminen.
Voisiko Espoo olla edistyksellinen kunta, joka näyttää tässä asiassa esimerkkiä? Kunta ja palvelurakennetta halutaan tässä maassa uudistaa, mutta itsestäänselvien ratkaisujen tekeminen tuntuu olevan lähes mahdotonta. Voiko tämä oikeasti olla niin vaikeaa?
Toinen käytäntö, jota ei tässä edistyksellisessä maassamme ole saatu toimimaan, on koulujen vastaava vajaakäyttö. Yhtäältä koulut ja kunnat kärsivät iltapäiväkerhopaikkojen/ -ohjaajien sekä kouluavustajien puutteesta, toisaalta näihin ei saada henkilökuntaa töihin, koska yksittäinen henkilö joutuu tekemään ns. vajaata työpäivää, joka ei elätä pidemmän päälle.
Eikö tätä toimintaa voisi järkeistää siten, että kouluissa toimisi ennen ja jälkeen koulupäivän ns. koulukerho esim. 1-3 luokkalaisille? Aamulla vanhemmat voisivat tuoda lapsensa sinne ennen koulun alkua, jotta lasten ei tarvitsisi olla mahdollisesti tuntikausia yksin kotona ennen koulun alkua. Kun lapset sitten siirtyvät tunneille, voisivat nämä ohjaajat siirtyä päiväksi luokkiin kouluavustajiksi. Iltapäivällä sama kuvio toistuisi, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Etuna olisi se, että lapsilla olisi samat tutut ja turvalliset aikuiset sekä kerhossa, että koulupäivän lisätukena. Toisaalta tällä järjestelyllä saataisiin kerho-ohjaajille/ kouluavustajille mielekkäämpi määrä työtunteja. Myös koulujen tilat saataisiin entistä tehokkaampaan käyttöön.
Kenelle näistä asioista pitäisi oikeasti puhua, että asiat lähtisivät muuttumaan ja toiminta järkevöityisi? Seppo Huhta, tässä on sinulle tuhannen taalan paikka vaikuttaa!!

Ratkaisuja kyllä on, mutta onko tahtoa niiden toteuttamiseen??

Hienoa Titta! Toivon tosiaan subjektiivisen päivähoidon rajoittamista. Itse työskentelin useita vuosia lastenhoitajana päiväkodissa ja päivähoito muuttui muutamassa vuodessa todelliseksi "selvityjät"-farssiksi. Pienissä tiloissa pyörii lapsia enemmän kuin niihin on suunniteltu, henkilökunta työskentelee jatkuvassa melussa ja usein vajaalla miehityksellä. Ja kyllä se välillä sieppasi, kun kotiäiti kiikutti isomman lapsen hoitoon, jotta saa rentoutua kotona vauvan kanssa. Uskoisin, että isolle sisaruksellekin olisi parempi nauttia kiireettomästä arjesta perheen kesken, kuin taistella huomiosta suuressa lapsiryhmässä. Usein kuitenkin on enemmän kyse vanhemman tarpeista, kuin lapsen edusta. Ymmärrän toki, jos perhe tarvitsee tukea/apua arjesta selviytymiseen. Silloin apua pitääkin saada!
Ja se palkka, minkä lastenhoitaja/opettaja tilipäivänä saa, ei mielestäni ole ollenkaan suhteessa siihen, että ollaan n. 8 tuntia päivässä vastuutta toisten lapsista. En ihmettele, että henkilökuntaa alkaa olla vaikea saada.
Itsellä alkoi pettää kroppa ja omat lapset alkoi kärsiä, kun äiti ei jaksanut enää touhuta mitään kivaa. Onneksi löytyi vaihtoehtoja! Toivon tosiaan, ettei kotihoidon- tukea mennä rajoittamaan!

Kustannukset päivähoidon järjestämiselle Espoossa niille lapsille joista valtion maksamaa kotihoidon tukea leikattaisi kuulostavat todella suurilta. Espoossa on jo ennestään ongelmia lasten päivähoidon järjestämisessä. Kotihoidon tukeen kunnilla on mahdollista maksaa kuntalisää joka toimii lisäkannustimena sille että lapset hoidettaisi kotona. Tuskin valtion kotihoidontuenleikkaus tekisi mahdottomaksi sen että kunnat ja kaupungit eivät itse voisi jatkaa kotihoidontuen maksamista jotta nämä lapset joiden ”pelätään” siirtyvän kunnalliseen hoitoon, hoidettaisi kotona. Yksinkertaisilla laskutoimituksilla tällaisen vaihtoehdon voi todeta erittäin varteenotettavaksi.
Yhdestä lapsesta valtio maksaa hoitorahaa 327,46 euroa kuukaudessa, lisäksi Espoo maksaa kuntalisää 218,64 euroa kuukaudessa, eli yhteensä 545,10 e/kk. Lisäksi perheen tulojen mukaan pienituloisilla on mahdollisuus saada maksimissaan 175,24 e/kk hoitolisää. Jos perheessä on useampi kotona hoidettava lapsi, näistä maksetaan vain 98,04 e/kk alle 3-v. lapsi, ja 63 e/kk yli 3-v. lapsi. Lasten kotihoidosta maksettavat tuet eivät kokonaisuudessaankaan siis ole järin suuria ja harvoilla riittää vastaamaan työstä saatavaa pakkaa.
Yhden alle 3-vuotiaan kotihoidon tukeminen kuntalisän muodossa maksaa Espoolle nykyään suurimmillaan 2623,67 euroa vuodessa. Jos Espoo maksaisi myös valtion nykyään maksavan osuuden, kustannukset yhdestä 2-3-vuotiaasta olisivat maksimissaan 6541,20 euroa vuodessa. En tiedä aiheutuuko näistä kustannuksista jotakin sivukuluja joita tässä ei ole huomioitu, mutta kun vertaa summaa yhden hoitopaikan rakentamiskustannuksiin (45 000 – 50 000 euroa), puhumattakaan lapsen kunnallisen päivähoidon aiheuttamista kustannuksista joita jutussa ei valitettavasti mainittu, vaikuttaisi siltä että kaupungin todellakin kannattaisi maksaa kotihoidontuki niiden 600 2-3 vuotiaan lapsen kotihoidosta (n. 3,9 miljoonaa euroa vuodessa), kuin tuskailla 30 miljoonaa euroa maksavien uusien 600 hoitopaikan rakentamisen kanssa todella kiireisellä aikataululla, kun muutenkin painitaan ongelmissa päivähoidon järjestämisen kanssa.
Ylipäätään kotihoidontuki ei tunnu järin suurelta. Ehkä jo nykyisessä tilanteessakin olisi kannattavaa miettiä kuntalisän suuruutta kotihoitoon kannustavammaksi, jotta päivähoito-ongelma saataisi tasapainotettua, tai ainakin aikaa sen korjaamiseen. Tämä olisi mielestäni kaikkien lapsiperheiden etu, sekä niiden perheiden joissa lapset hoidetaan kotona ja sillä tavalla saavat ensiluokkaista hoitoa, että kunnallisessa päivähoidossa hoidettavien lasten perheiden. Kotihoitoon kunnallisesta hoidosta siirtyvien lasten lisääntyminen edistäisi kunnalliseen hoitoon turvautuvien lasten hoitopaikkojen järjestymistä toivotulla tavalla, lapset saataisi järkevän kokoisiin ryhmiin ja tilat tai henkilökunta ei olisi liian suurella kuormituksella.