Piilota X Palauta

Tässä perheessä isä ja äiti kokkaavat ja bloggaavat ruusunterälehdistä strutsinlihaan

Ruoka Kommentoi

– Äiti, onko meillä tänään sellaista jälkiruokaa, jota syödään haarukalla ja veitsellä, huudahtaa 7-vuotias Roni Hemilä katsellessaan vierestä isänsä kattauspuuhia.

Merituuli Hemilä huikkaa vastauksen pojalleen ja tämä pyrähtää tyytyväisenä yläkertaan odottelemaan päivällistä.

Perheen isä, Jukka Hemilä, avustaa vaimoaan omaan tahtiinsa.

– Tuttavat ovat houkutelleet meitä osallistumaan television kokkikilpailuihin. Minun hidas slowfood-tahtini ei tunnu soveltuvan kilpailuihin, mies naurahtaa.

Meille on tärkeintä, mistä raaka-aineet tulevat.”

Pöydässä komeilevat maa-artisokasta ja herkkutateista valmistetut sormisyötävät. Tässä perheessä lapset ovat tottuneet syömään ruokaa laidasta laitaan. Kaikkea ei ole pakko syödä, mutta maistaa kannattaa.

– Veera söi Japanin matkalla hotellissa tonnikalanmädit, kun käänsin selkäni, eikä minulle jäänyt maistiaisia, Merituuli Hemilä muistelee pilke silmäkulmassa.

Ronille sen sijaan maistuvat muun muassa strutsinliha ja papan kalastamista vonkaleista tehdyt ruuat.

Hemilöiden perheessä nautitaan itse tehdystä ruuasta ja iloisesta puheensorinasta ystävien kesken, olipa sitten arki tai pyhä.

Tavatonta ei ole sekään, että vanhemmat kutsuvat ruokabloggaripariskuntia lettukesteille, grillausiltoihin tai kesäpiknikille.

– Öiksihän nuo illat usein venyvät. Kolmen aikaan aamuyöstä me usein grillailemme viimeiset suupalat, aviopari naurahtaa.

 

Ruoka on ollut aina pariskunnan sydäntä lähellä.

Kun Jukka Hemilä sai työkomennuksen Saksaan, autossa lähtivät mukana vaimo, lapset ja vasta ostettu pastakone.

– Keittokirjoja ei viitsitty pakata matkaan. Niinpä aloin etsiä reseptejä netistä. Siitä oikeastaan syttyi kipinä omien ruokablogien pitämiseen, tuolloin lasten kanssa kotona aikaansa viettänyt vaimo kertoo.

Illan ruokatarjoilun perusteella voisi kuvitella, että Hemilät suosivat kasviksia ja kalaa.

– Emme me kasvissyöjiä ole. Meille on tärkeintä, mistä raaka-aineet tulevat, Jukka Hemilä korjaa.

Ruusunterä-lehdet poimin lasten leikkipuiston vierestä.”

Luomusikansa pariskunta hankkii Karkkilasta, luomunaudan Punkalaitumelta, villisian Juvalta, strutsinlihan Savonlinnan läheltä ja kukonpojan Viskilän tilalta.

Osa tiloista on jo niin suosittuja, että tilaukset on tehtävä kuukausia etukäteen, jotta luomulihansa haluttuna ajankohtana.

Syksyisin Hemilät keräävät kilotolkulla sieniä. Mutta sieniapajistaan he eivät suostu hiiskahtamaankaan.

– Ruusunterälehdet poimin lasten leikkipuiston vierestä. Tarkistin, että puiston viereisiä puskia ei saa myrkyttää, Merituuli Hemilä sanoo.

Suositun blogin pitäjät joutuvat erinäisten tarjousten sadellessa puntaroimaan omia arvojaan ja sitä, miksi blogia lähtivät tekemään.

– Kyllähän tässä tarkkana saa olla, ettei myy sieluaan markkinavoimille, pariskunta naurahtaa.

sillasipuli.blogspot.com

Kokeile kotona

Papan haukimurekepihvit
600 g haukifileetä
1 rkl suolaa
mustapippuria myllystä
4 dl kermaa
1 kananmuna
korppujauhoja
voita paistamiseen

Jauha hauki hienoksi yleiskoneessa tai lihamyllyssä.
Koska meillä ei ole yleiskonetta ja toisaalta pakkasessa on reilusti Jukan isän jauhamaa haukea, sulatamme kalajauhelihan ja kaivamme sähkövatkaimen esiin ilmavaa sekoittelua varten.
Lisää suola ja pippuri. Lisää kerma vähän kerrallaan koneen käydessä. Sekoita lopuksi joukkoon kananmuna.
Muovaa murekkeesta pihvejä. Kääntele pihvit korppujauhoissa. Kalamassa on todella löysää, joten muotoilen massaa kämmenelle ja ripsin ylle korppujauhoja.
Sitten lasken korppujauhotetun pihvin voiselle pannulle jauhotettu puoli alaspäin ja ripsin myös toiselle puolelle korppujauhoa.
Paista haukipihvit runsaassa voissa päältä kauniin ruskeiksi ja sisältä vielä meheviksi.
Vinkki: Strömsö-kokki Michael Björklund kehottaa tarjoamaan murekepihvit esimerkiksi äyriäiskastikkeen, perunasoseen ja sokeriherneiden kanssa. Meillä pihvit syödään höyrytettyjen porkkanoiden ja pakkasesta ongittujen, kiehautettujen herneiden kanssa. Jukka paseeraa toisinaan meille silkkisen perunamuussin.

Sormisyötävää maa-artisokasta ja sienistä
maa-artisokkia
metsäsieniä, esimerkiksi
kantarelleja, suppilovahveroita tai herkkutatteja
smetanaa
suolaa
mustapippuria

Kuori maa-artisokat. Laita ne kylpemään puoleksi tunniksi kylmään veteen, jossa on jääpaloja. Näin maa-artisokka rapsakoituu.
Silppua sienet.
Paista sienipaloja pannulla, kukin sieni omalla puolellaan pannua ja siirrä jäähtymään. Sekoita joukkoon smetanaa. Mausta mustapippurilla ja suolalla.
Viipaloi maa-artisokat ja laita tarjoiluastialle. Nosta päälle nökäre sieni-smetanatahnaa.
Rouskuta vielä halutessasi päälle hiukan suolaa.
Koristeena voit käyttää tuoreyrttejä esimerkiksi timjamia.

Maa-artisokkakeitto
500 g maa-artisokkaa
1 jauhoinen iso peruna
(Rosamunda)
2 rkl oliiviöljyä
1 litra kana-tai kasvislientä
1 dl valkoviiniä
hiukan valkopippuria
(2 rkl tryffeliöljyä)
suolaa
1–2 dl kermaa

Kuullota kuoritut ja paloitellut maa-artisokat ja pottu öljyssä korkeassa kattilassa. Lisää viini ja kuuma kasvisliemi. Käytännössä: murustele kasvisliemikuutio juuresten pinnalle ja kaada perään vesi vedenkeittimestä. Keitä kasvikset kypsiksi.
Soseuta keitto tasaiseksi vaikka sauvasekoittimella.
Tätä varten suosittelen korkeaa kattilaa. Ja otathan kattilan pois liedeltä ennen sauvasekoittelua.
Mausta suolalla, valkopippurilla ja halutessasi tryffeliöljyllä.
Tähän asti voit valmistella keiton jo hyvissä ajoin.
Lisää kerma ja kiehauta keitto juuri ennen tarjoilua.

Vinkki: Lisää joukkoon tuoretta timjamia. Kerman määrää voi halutessasi vähentää. Sienilisukkeen saat yksinkertaisesti paistamalla herkkutattipaloja ja salottisipulia voissa. Mausta sienet sormisuolalla ja mustapippurilla sekä timjamilla.

Ruusunterälehtihillo
1 l tuoksuvien ruusujen terälehtiä
kevyesti sullottuna
1 rkl sitruunankuoren suikaleita (vain keltaista osaa)
3 dl vettä
5 dl hillosokeria
sitruunamehua maun mukaan

Varmista, että käyttämäsi ruusunterälehdet ovat myrkyttämättömiä. Juuri irtoamaisillaan olevat lehdet soveltuvat parhaiten poimittavaksi. Nypi pois terälehtien valkoinen piikki.
Keitä terälehtiä ja sitruunakuorta 5–10 minuuttia vedessä.
Tulos on harmaa ja kitkerä. Kun kaadat sekaan hillosokerin, seos muuttuu kauniin väriseksi ja ruusunmakuiseksi.
Sekoita ja keitä vielä 5–10 minuuttia. Mausta vastapuristetulla sitruunamehulla.
Hämmennä muutaman kerran hillon jäähtyessä niin, että terälehdet jakaantuvat tasaisesti. Kaada pieniin purkkeihin.
Ruusunterälehtihillo sopii lettujen kanssa.
Vivi-Ann Sjögren suosittelee hillon kaveriksi myös vastapaahdettua leipää, jäätelöä tai mietoa vuohenjuustoa.
Reseptit: Vivi-Ann Sjögrenin ja Michael Björklundin reseptien muunnelmia Merituuli ja Jukka Hemilän kotikeittiöstä

Käyttäjän Heli Koivuniemi kuva
Heli Koivuniemi

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.